Vs: Joensuun Kataja 2012-2013
HeadacheInMyPants sanoi:
Ihmeellistä ininää. Pinar matsi on todellakin koko Joensuu palloilun isoin matsi ikinä , sen voi kiistää vain omissa harmaissa ajatus maailmoissaan syvällä asuva ummikko. Tärkeydestä voi jokainen olla omaa mieltään mutta ei tätä Kataja tärkeäksi mainostakkaan!
Samaran matsin tapaan mielenkiintoisin kyllä, pitkään aikaan. Kun Samara-jenkkejä on tottunut näkemään tv:stä, niin sama pätee tässäkin, vaikka harmillisesti heittäjä-Diebler onkin sivussa. Rankkaan vastustajan ilman Diebleriäkin lähelle Samaran tasoa, joten erittäin mielenkiintoinen matsi luvassa. Näitä once in a lifetime-kokemuksia ehkä, jotka muistaa lopun ikänsä. Tunteeni ovat silti ristiriitaiset (, mitä pitemmälle on menty). Haluaisin Katajan menevän tässä kilpailussa niin pitkälle, kun on mahdollista. Jos vaan Korisliigan loppupelit olisivat muutaman eurosarjan tapaan kesäkuun puolella... Tällä menolla tästä tulee armoton hullumylly, kun seuraavassa vaiheessa ympätään 3 peliä lisää (, joista kaksi vieraissa!!!) Korisliiga-aikataulun väleihin. Jo edellisestä vaiheesta johtuen (eli siis tästä nykyisestä TOP16) emme saa rauhallista lähtökiitoa (lepohetkineen) playoffseille huhtikuussa vaan pelaamme runkosarjan päätteeksi 4 matsia viikon sisään. Toki missään vaiheessa ei myönnetä, että EC-pelien kautta väsy on iskenyt Korisliiga-puolella nimenomaan nyt helmikuussa. Silti se kuitenkin pitkälti on näyttänyt. Uskomattoman pitkään (tammikuun loppuun) jaksettiin painaa melko samalla energialla molemmissa sarjoissa.
Mikä juttu tuo hyssyttelysössötys on, jokafani??? Ei aukea tällä äidinkielen ymmärryksellä!
Viime vuonna päävalkun ja managerin haastattelut ennen finaaleja. Niistä oli täälläkin puhetta.
Pantteripatsas ei saa olla pakkomielle eikä siitä pidä tehdä pakkomiellettä. Tällä materiaalilla operoivan seuran tavoite pitää ollavain ja ainoastaan Korisliiga-mestaruus. Kaikki muu on valtavaa pettymystä. Jälkikäteen voi toki rauhoitella ja lohduttaa (,jos tavoitteeseen ei ylletäkään), mutta finaaleihin pitää lähteä täysi rähinä päällä. Sen pitää näkyä haastatteluissa (psykologinen aspekti, ei alistuta ja sysätä paineita muille), habituksessa ja kaikessa ennen matseja, kuten Loimaalla ja Tampereella sekä aikoinaan mm. Espoossa on näytetty. Katajan finaaliesiintymisiä ovat sävyttäneet jännityneisyys ja alisuorittaminen. Loukkaantumisille ei kukaan voi mitään, mutta toki niitäkin on juuri h-hetkellä kertynyt (-03 Laaksonen, -06 Lehtonen, -12 Haanpää, Price ja Newson).
JOE:n kanssa samaa mieltä hienoista peleistä. Se riittää monella tapaa paikkaamaan "haavoja". Niitä oli -03, -06 ja -11. Niitä ei ollut -09 ja -12... Esim. kevään -11 finaalien kotipelit oli juuri tällaista EC-tsemppinousua. Ne sai unohtamaan heikommin menneet vierasmatsit.
EC-pelit ovat varmasti tällä hetkellä edesauttamassa tuollaista tiukoista paikoista nousua ja etenkin puolustuspelin kehittymistä Korisliiga-kevättä ajatellen. Mutta tuleeko EC-peleistä jossain vaiheessa kevättä rasite, joka kääntää tilanteen päälaelleen? Viimeinkin väsymys iskee tiukasta pelitahdista oikein kunnolla ja masennutaan, kun vastaan asettuu joukkue, jota ei ole mitään mahdollisuutta kaataa? Seuraavassa vaiheessa vastaan asettuu materiaaliltaan pitkälti Samaran tasoinen ranskalaisjengi, Gravelines (oman liigansa 1.) tai Paris-Levallois (oman liigansa 6.).
Ja Petekin vain 6.. Ja Smith 4.. Ei tod. paras ilta meidän joukkueelta. Kiva kuulla, mitä Toikka kommentoi. Ymmärrän, että ajatukset voipi pyöriä taas jo seuraavassa EC-pelissä, mutta silti pitäis vaan jaksaa tsempata. Ihmeen hyvin ollaan tähän asti jaksettukin. Mutta kuten jo totesin, en ole vielä kovin huolissani.