Vs: Kauhajoen Karhu 2014-2015
Kausi 14-15 on siis paketissa, joten ehkä sitä voisi hiukan vetää yhteen omia ajatuksia kuluneesta vuodesta.
Karhu sijoittui tänä vuonna mukavan tasaisen Korisliigan neljänneksi. Sija on sinänsä ihan hyvä, mutta kyllä sitä ehkä enemmän odotti nyt kun Karhu koki uudelleensyntymän Toiviaisen mukaantulon myötä. Joukkue oli hyvin roolitettu ja lupa oli odottaa paljon. Joukkueen peli oli silti (kuten aiemmillakin Karhu-joukkueilla) ailahtelevaa eikä semmoista tarvittavaa perussuorittamisen tasoa ja rutiinia oikein saatu kauden aikana rakennettua. Jos nyt oikein haluaa jossitella, niin ne muutamat kotitappiot sarjan hännänhuippuja vastaan saattoivat maksaa tosi paljon kotiedun menetyksen muodossa. Mutta käydäänpä läpi jengiä pelaaja pelaajalta:
Bojan Sarcevic
Hieno mies. Johti joukkueen peliä hyvin läpi kauden ja pelasi omilla vahvuuksillaan. Tietenkin joissain peleissä Bojanilta olisi toivonut tehoja pisteiden muodossa lisääkin, mutta kaveri ei kuitenkaan ole mikään hirvittävän monipuolinen taituri ja siksi hyvällä puolustuksella horjutettavissa. Lisäksi omassa pakkipäässä jää välillä pahasti liukkaampien miesten jalkoihin. Loppukaudesta Bojanin kolmosprosentti oli huono, eikä mies oikein tuntunut uskaltavan edes ottaa omia heittoja tärkeillä hetkillä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin pelasi mielestäni niin hyvin kuin oma taitotaso edellyttää, ja tulos oli täten hyvä.
Antti Kanervo
Päällimmäisenä mielessä todella harmittava loukkaantuminen juuri tärkeiden pelien kynnyksellä. Kauden alussa ja keskivaiheilla pelasi elämänsä parasta peliä ja oli tosi tehokas niin kaaren takaa kuin positiivisesti yllättäen myös lähempää koria. Tästä nyt on jossiteltu jo paljonkin, mutta voisi ajatella Antillisen Karhun voineen olla pleijareissa sen tarvittavan verran kovempi jotta pidemmälle oltaisiin menty. Kanervosta kuitenkin jäi positiiviset muistot.
Jermont Horton
Villi kortti, X-Factor, arvaamaton tekijä, muuttuja. Sami Toiviaisen yleensä niin loistava jenkkien valitsemiskyky meni Jermontin kohdalla valitettavasti hieman pieleen. Nähdäkseni Horton oli lopulta suurin syy siihen, että Karhulla ei eväät riittäneet tälläkään kaudella neljättä sijaa pidemmälle. Ei mies mikään huono pelaaja ole, mutta jos vertailukohtana on vaikka Arnold, Ulmer ja Zeno niin taakse jäädään ja pahasti. Toisinaan heitti sisään huikean kovia kolmosia kuljetuksesta ja toisinaan taas otti aivan järjettömiä keskimatkan kakkosia joilla ei ollut mitään mahdollisuutta mennä sisään. Ajoissa ei taito riittänyt mikäli jompi kumpi Karhun isoista miehistä ei ollut alla tekemässä tilaa. Mussutti tuomareille yhtenään ja vaikutti muutenkin habitukseltaan olevan vähän semmoinen "kovis". Kiitos kaudesta Jermont mutta ei tule erityisemmin ikävä.
Greg Mangano
Pitkä ja laiha valkoinen mies älymystöyliopistosta. Kauden alussa näytti siltä, että voisi olla vaikka sarjan paras jenkki, mutta todellinen taso alkoi paljastua pikkuhiljaa. Lopullinen kovuus selkä kohti koria ja pehmeä viimeistely Gregiltä sitten lopulta puuttuivat. Ihan kiva heitto puolimatkasta ja ja kolmosenkin takaa. Puolustus vähän hit & miss, teki kovia blokkeja koko kauden mutta peruspuolustamisessa ehkä hieman ongelmia. Vaikka kaveri pitkä onkin niin voimaa olisi tarvinnut lisää. Myös hermokontrollissa oli tällä "älyköllä" vielä tekemistä, tämä tuli pleijareissa hyvin esille. Mangano vaikutti kuitenkin symppikseltä kaverilta ja ymmärtääkseni kauhajokiset tykkäsivät miehestä kovasti.
Devonne Giles
Sarcevicin ohella Karhun pelin peruspilari. Devonnen kanssa tiedettiin mitä saatiin ja mies tekikin omalle mukavuusalueelleen päästessään tuhoisaa jälkeä. Kärsi myös kauden mittaan loukkaantumisista. Välillä tosi kömpelön oloinen ja sen johdosta tyhmiä menetyksiäkin tuli aika tasaisesti. Lisäksi tämä nalle ei kyllä paljoa maasta irronnut, en edes muista miltä se näyttää kun Giles hyppää. Kovalle pelipäälle sattuessaan kahmi kuitenkin myös levypallot pitkiin käsiinsä tehokkaasti. Devonnelta ei varmaankaan olisi paljoa tämän enempää voinut odottaa tai vaatia.
Juho Lehtoranta
Ihan kiva kausi Juholta. Ei kauhean tehokas ollut (paria tosi hyvää peliä lukuunottamatta) mutta täytti ruutunsa kelvollisesti puolustuksella ja muulla näkymättömällä duunilla. Alkukaudesta mielestäni aristeli heittoaan vähän liikaakin. Roolipelaajana hyvää tasoa.
Markus Molenius
Moleniuksen lopullinen taso taitaa nyt olla tässä? Vähän samaa sarjaa Lehtorannan kanssa, paitsi että Molen hyökkäyspään tehot ovat hippusen paremmat ja puolustus ehkä sitten taas vähän heikompaa. Oli monesti kotisalissa hengen nostattajana kolmosillaan. Mukavan tarkka vapaaheittäjä ja vastustajan kuumentaja. Jotenkin sitä silti toivoisi Markuksellekin jonkinlaista sisäpeliä kun pituutta periaatteessa riittää nelospaikallekin. Suomalaisia sisäpelaajia ei tosiaankaan liikaa ole.
Niko Mattila
Toinen "pettänyt" lupaus. Pari vuotta sitten näytti, että voisi kehittyä vaikka kuinka kovaksi pointiksi, mutta kehitys on kyllä parin viime kauden ottanut aikalailla takapakkia. Niko toi tälläkin kaudella vauhtia ja energiaa penkiltä, mutta jos kaveri haluaa ison roolin takamieheksi niin malttia, pelin johtamista ja pallonkäsittelyä on pakko oppia lisää. Tällä kaudella ei kolmosetkaan Nikolla oikein tippuneet, mutta teki toki (menetysten välissä) välillä hienoja ajoja korille, joista syöttö tai kori/virhe. Olen melkein 100% varma, että Mattila vaihtaa nyt maisemaa ja lähtee hakemaan uutta nostetta muualta.
Muu penkki
Eli käytännössä Koskinen ja Huuskonen. Koskisesta ei tällä kaudella ollut juuri mitään apua, mutta olipa roolikin kyllä minimaalisen pieni. Huuskonen taas "kärsi" vähän Toiviaisen kummallisesta peluutuksesta: välillä Allua ei näkynyt kentällä monessa pelissä putkeen ja välillä taas sai olla kentällä 15 minuuttia. Olihan siellä muutama hyväkin peli Huuskoselta, kunhan ei joutunut liian nopeaa miestä puolustamaan. Heitto lähtee edelleen salamannopeasti ja aina jaksan hämmästellä sitä, kuinka hyvä levypallopelaaja Allu on. Kai se on jostain sijoittumisesta kiinni.
Sami Toiviainen
Tykkään. Tosi kiva että mies on muuttanut Kauhajoelle ja koutsaa täällä vielä ainakin kaksi kautta. Ehkä sitten ensi kaudella ne jenkkivalinnatkin osuisivat täysin nappiin, sittenhän niitä ainakin saa valita monta... Sanoisin, että Sami on kuitenkin Suomen maassa valmentajien parhammistossa.
Kohti seuraavaa kautta
Ketäs meillä on? Toiviainen koutsissa, pelaajista Lehtoranta jatkaa, onko muita? Vieläkö Sarcevic viihtyy Pohjanmaalla, entä Kanervo jonka loppukausi meni pilalle? Kuten aiemmin sanoin, Niko Mattila ainakin melko varmasti nostaa kytkintä ja Moleniuskin nyt on jo täällä mädäntynyt aika monta vuotta. Mikä edes on suomalaisten rooli/tarve ensi kaudelle jos kaikilla on neljä jenkkiä? Joka tapauksessa toivon sydämeni pohjasta että nyt lopulta saataisiin kasattua tosi kova jengi ja mentäisiin finaaleihin saakka. Kai sitä jossain vaiheessa voisi avata Karhullekin uuden ketjun ensi kautta koskien.
