Vs: Kehittääkö paikkapuolustus suomalaista juniorikoripalloilua?
-Mickey- sanoi:
No jos AINA hävitään 1-1 niin siinä tapauksessa joutuisin kyllä pelaamaan paikkaa... ja ryhtyisin harjoittamaan tuota 1-1 puolustamista niin että jokaisissa harjoituksissa siihen panostettaisiin varsin paljon.
Näin minustakin. Totta kai lyhyellä tähtäimellä paikkapuolustus ratkaisee tämän ongelman, mutta perusongelma on silti se että ei pärjätä 1 vs 1. Onko kyse joukkueen huonoudesta vai vastustajan hyvyydestä ratkennee myös siinä tekeekö paikkaan siirtyminen yhtään mitään eroa vai heitetäänkö siinä sitten joukkue kumoon.
Mutta mitä tehdään jos AINA hävitään 1-1? Ei ole sellaista puolustusta, joka auttaa koko ajan. Tuloksena on aina vastustajalle vapaa heittopaikka puolustusmuodosta riippumatta.
Puolustuksen tavoitteena on hyökkäyspainoitteisessa pelissä kuten koripallossa pelata vastustajalle odotusarvoltaan mahdollisimman huono ratkaisu. Mieluiten menetys, mutta jos vastustaja pääsee heittoon niin sellainen heitto joka menee mahdollisimman usein ohi. Miespuolustuksen 1-1 -sääntö on minusta se, että älä anna vapaata heittoa eikä ajoa keskelle, yritä estää ajo laitaan. Jos jokin näistä kolmesta valitaan niin sitten ajaa laidasta. Ensisijainen apu vastakkaiselta laidalta ja takamiehen paikalla olevan pelaajan tulee suoraan reagoida.
Valitettavasti ei nyt ole parempaa piirtelyohjelmaa kuten MoT:llä, mutta tässä on pointtini (älkää kiinnittäkö huomiota Y5:n väärään aloituspaikkaan tai muuhun huonoon sijoittumiseen):
Rotaatio pitää valmistella jo silloin kun pelaaja irtoaa apuun. Jos ruvetaan vain reagoimaan syöttöihin ollaan koko ajan kaksi syöttöä jäljessä. Y4:n tehtävä on pysyä kiinni pallossa niin kauan kunnes siitä luovutaan ja sen jälkeen hakea se rotaatiopaikka. Lisäksi Y4:n pitää estää ettei syöttö lähde tuonne kolmosen kärkeen, ts. pitää olla syötön edessä. Jos syöttö annetaan Y5:n puolustettavalle Y3:n pitäisi olla siinä heti kiinni ennen kuin heittopaikka ehditään valmistelemaan. Y1 tippuu saman tien Y3:n puolustettavaan ja Y2 Y1:n puolustettavaan. Y4 irtoaa apupelaajaksi heti kun ajava pelaaja luopuu pallosta ja tarpeen tullen ottaa Y2:n puolustettavan kiinni.
Totta on, että heittopaikan syntymisen riski on aina olemassa, mutta täydellistä puolustusmuotoa tai hyökkäyskuviota ei ole olemassakaaan. Tässä aputavassa pyritään minimoimaan syntyvät riskit siitä, että pelaaja pääsee ajamaan laitaan. Tämä riski otetaan siksi, että vältetään isommat riskit (ajo keskelle, josta on vaikea auttaa tai ilmainen, helppo heitto laidasta).
Kazingg sanoi:
Kun vertaa Suomea maailman huippumaihin, niin sokeakin huomaa että olemme jäljessä etenkin 1-1 taidoissa ja henkilökohtaisessa osaamisessa. Paikkaa vastaan valitettavasti henk.koht. osaaminen ei vain kehity yhtä paljon kuin mies miestä vastaan pelatessa.
Paikkaa vastaan tarvitaan hyvää syöttötaitoa kuljetuksesta, syöttötaitoa yleensä sekä hyvää heittotaitoa. Kaikissa näissä olemme myös jäljessä maailman huippumaita, jopa enemmänkin kuin 1-1 poraamisessa. On valmentajien tehtävä opettaa junioreille kuinka hyökätään paikkaa vastaan siten että saadaan onnistumisia ja oppimista aikaan. Jos palloa vain syötellään kaarella ei paikka joudu töihin, hyökkääjät eivät saa hyökkäystä aikaan eikä kukaan opi mitään. Sen sijaan jos haastetaan kaarella ja syötetään heti kun puolustus joutuu auttamaan ja vetäytymään kasaan alkaa oppimista syntyä. Siihen soppaan enää muutama leikkaus ja sijoittuminen ja yksinkertainen paikanmurto alkaa olla valmis. Tärkeää on ettei siitä kuitenkaan tule mekaaninen toimenpide vaan että pelaajilla on vapauksia toteuttaa sitä paikanmurtoa luovasti. Heillä pitää siis olla aseet mutta ei askelmerkkejä.