Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

[gallup1]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Kaikki pitäis olla mukana..

"Spain coach Juan Orenga says “this team is designed” to beat the U.S. "

http://sports.inquirer.net/157663/gasol-brothers-to-lead-spain-at-world-cup

Kuten on myös kisaohjelma ;D Lohkojako on lähes surrealistinen, kuin kaksi eri kisaa niin ettei Espanja voi millään kohdata USA:ta ennen loppuottelua.

 

[shaqtin a fool]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Kuten on myös kisaohjelma ;D Lohkojako on lähes surrealistinen, kuin kaksi eri kisaa niin ettei Espanja voi millään kohdata USA:ta ennen loppuottelua.

No, tuo systeemihän on ollut samanlainen jo pitkään (jos oikein muistan). Ainakin neljä vuotta sitten oli samanlainen systeemi.. Usa ja Espanja ovat rankingin kaksi kärkimaata, joten ne laitettiin jo arvonnassa tarkoituksella siten että kohtaavat mahdollisesti vasta finaalissa.

 

[._.]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Kunhan jenkeillä kentälle kirmaa Durant, Irving, Rose ja George niin minä olen onneni kukkuloilla. Kaikki muu on jo plussaa (voitto).

George ei ikävä kyllä taida kirmata missään pitkään aikaan. Meni just jalka todella pahan näköisesti.

 

[Martti Mielikäinen]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

George ei ikävä kyllä taida kirmata missään pitkään aikaan. Meni just jalka todella pahan näköisesti.

Sad Trombone

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Jaahas. Oma countdown alkoi hieman myöhässä näihin kisoihin, mutta yritetään jotenkin vastata Mokeskin huutoon (ja erinomaista jälkeä Mokeski onkin tehnyt!). Tässä on Rööriroopen "The Lista" pelaajista, joita tulisi seurata kisoissa. Kaikki joukkueet eivät ole vielä julkistaneet kokoonpanojaan, mutta olettaisin listan pelaajien olevan mukana. Aloitellaan.

Lohko A
1. Espanja
Victor Claver
Viime arvokisat - 2013 EM-kisat
6,1 pistettä
5,1 levypalloa
20,4 minuuttia

Victor, Victor, Victor.... Palataan vaikkapa aluksi kauteen 2010-2011, jolloin hän oli noussut edeltävänä kautena lopullisesti Valencian avausviisikon mieheksi ja pelaajalla oli potentiaalia jakaa vaikka koko joukkueelleen. Kyseinen kausi oli alkanut heti kovalla pommituksella (15/6) tulevaa Euroliiga-mestari Panathinaikosia vastaan. Claver oli tuolloin monipuolinen kolmonen, joka piipahti ajoittain stretch fourin roolissakin. Kokoisekseen hyvät jalat ja teknisesti kaunis heitto, joka saa Atlantin toisella puolen majailevat GM:t aina varaamaan näitä Euroopan isoja miehiä suupielet mentholissa ja kokiksessa.

Claver oli varattu jo muutama vuosi aikaisemmin NBA:han ekalla kierroksella, mutta raakileena hän jäi Eurooppaan kasvamaan. Hänet nostettiin myös maajoukkueeseen, jossa hän ei ole oikeastaan koskaan pelannut suuria minuutteja. Tämä myös kuvastaa aika lailla hänen uraansa vuodesta 2012 eteenpäin: Claver on tuo Siperian tundralla kasvava jäkälä, joka ei ole saanut koskaan aikaansa valokeilassa, eikä ole täten kasvanut isojen poikien kerhoon.

Kesällä 2012 Claver siirtyi lopulta NBA:han. Kiinnostukseni miehen pelejä kohtaan lopahti, vaikka olinkin aina pitänyt hänen pelityylistään. Videoklippien perusteella Claver siirrettiin NBA:ssa kuitenkin sisäpelaajaksi, mikä on hiljalleen syönyt hänen uraansa. Onko tässä jälleen yksi menetetty tapaus, jossa Euroopasta tullut ulkopelaaja yritetään jääräpäisesti sijoittaa sisäkentälle? Jan Veselyn urasta meni hukkaan pari kautta, kun porukka Washingtonissa löi päätänsä tunnollisesti seinään.

Nämä MM-kisat ovat Claverin viimeinen tilaisuus osoittaa, ettei hän jää vain pelaajaksi, jolla oli huikea potentiaali ja sarjojen suurimmat menetystilastot. Viime kisoissa ukkospilvet loittonivat hiukan taivaalta ja hänelle jaettiin ensimmäistä kertaa maajoukkueurallaan kunnon peliminuutteja. Tällä hetkellä hän tarvitsee Jorma Rädyn kivesten verran itsekkyyttä sekä onnistumisia. Hän ei ole vieläkään saavuttanut sitä täyttä potentiaalia, joka hänellä on. Joko nyt, Victor?

Tilastorivi näissä kisoissa:
10,9 pistettä/7,5 levypalloa

 

[shaqtin a fool]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko A
1. Espanja
Victor Claver
Viime arvokisat - 2013 EM-kisat
6,1 pistettä
5,1 levypalloa
20,4 minuuttia

Tilastorivi näissä kisoissa:
10,9 pistettä/7,5 levypalloa

Claverin tilastot ja minuutit tulevat todennäköisesti putoamaan viime vuoden EM-kisoihin verrattuna, kun nyt Pau Gasol ja Serge Ibakakin ovat mukana. Claver jää ehkä neljänneksi isoksi mieheksi, kun kolmospaikallakin aloittajana on Fernandez ja penkiltä tulee San Emeterio.

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Fernando ei ole mukana.

Claverin tilastot ja minuutit tulevat todennäköisesti putoamaan viime vuoden EM-kisoihin verrattuna, kun nyt Pau Gasol ja Serge Ibakakin ovat mukana. Claver jää ehkä neljänneksi isoksi mieheksi, kun kolmospaikallakin aloittajana on Fernandez ja penkiltä tulee San Emeterio.

Espanja saanut kasaan ihan kivan ryhmän:
Rubio, Rodriguez, Reyes, Navarro, Llull, Ibaka, Gasol P, Gasol M, Fernandez, Claver, Calderon, Abrines.

Ehkä hieman yllättynyt Abrinesista, sillä San Emeterio olisi puolustuksen roolipelaajana ollut ehkä parempi lisä joukkueeseen. Abrinesin tyylisiä pelaajia on kuitenkin joukkue jo täynnä. Kai tällä liikkeellä halutaan jo ajaa sisään Abrinesia, joka on maan suurin talentti ikäluokista 1992-1995.

Edelleen. Kokeilisin Claveria rohkeasti kolmosena. Pelasi nuorempana nelosena, mutta todellinen läpimurto aikuisissa sattui juuri kolmosena. Nyt ura junnannut paikallaan, kun hänet on siirretty takaisin epäluontaiselle pelipaikalleen sisäkentälle.

Lähtisin tällaisella depth chartilla liikkeelle. Rodriguez on väliinputoaja:

PG: Calderon/Rubio/Rodriguez
SG: Navarro/Rubio/Llull
SF: Fernandez/Claver/Abrines
PF: P. Gasol/Claver/Reyes
C: M. Gasol/Ibaka/Reyes

Vaadin Claverille 20 minuuttia peliaikaa.

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko A
2. Serbia
Nemanja Bjelica
Viime arvokisat - 2013 EM-kisat
10,0 pistettä
7,0 levypalloa
1,9 syöttöä
23,6 minuuttia

Muistan nähneeni Bjelican pelaavan ensimmäistä kertaa vasta kaudella 2010-2011, jolloin nuoren David Jelinekin hiuskuontalolla operoiva poika debytoi Baskonian joukkueessa. Otteista pystyi heti näkemään, että hän oli serbialaisen oppikirjakoripallon tuotos: kaunis heitto, hyvä pelinäkemys sekä luonnottoman hyvä pallonhallinta isoksi mieheksi. Olin rakastunut.

Nemanja oli pelannut Punaisessa tähdessä jo suht suuressa roolissa Eurocupia, mutta Baskoniassa mies oli nokkimisjärjestyksessä erään Teletovicin, jota muuan Stephen A. Smith on myös tänä kesänä onanoinut päiväunissaan, takana. Kun Mirza lähti etsimään onneaan NBA:han, avasi se Nemanjan tien tähtiin. Kaunis tarina Baskonian ja Nemanjan välisestä teiniraskaudesta sai siemenensä.

Kauden 2012-2013 peli oli kaunista katseltavaa Nemanjalta. Hän kasvoi ulos ujoudestaan, leikkasi davidjelinekmaiset pikkupojan hiuksensa ja otti Mirzan manttelin. Miehen röyhkeys sekä monipuolisuus nousivat entisestään framille ja Cookin sekä Heurtelin ajama pick&pop avasi hänelle heittopaikkoja. Atleettisuus sekä kyky juosta kenttää nostivat hänet maanosan huippupelaajien joukkoon. Ulkoiselta fysiikaltaan Nemanja muistuttaa toki edelleen paikallisesta Ale Pubista noudettua naapurin Reijoa, mutta ei anneta sen hämmentää.

Kesällä 2013 Nemanja haistoi rahan. Fenerbahce alkoi kasata superjoukkuetta, jota Istanbulin mesenaatit rahoittivat. Seuraan oli hankittu uudeksi valmentajaksi tuo satujen Zeljko Obradovic, jonka alaisuuteen pelaajat kuolasivat paikkaansa. Samaan aikaan myös Minnesota oli osoittanut kiinnostustaan Nemanjaa kohtaan, mutta serbivalmentajan valokehä vei voiton.

Fenerbahcessa odottivat avauksen paikka sekä nelosen back-upina Kleiza. Nemanjassa oli havaittavissa ensimmäisiä diivan merkkejä, mitä Zeljko tolaroi yhtä paljon kuin Halla-Aho somalia. Jos Zeljko piirtää taululle pelikuvion, tulee pelaajien noudattaa sitä kaiken serbialaisen koripallojärjen mukaan.

Kautena 2013-2014 vastuu kuitenkin kasvoi ja Zeljko antoi ajoittain Nemanjan operoida hieman vapaammassa hihnassa, mihin Obradovic oli Panathinaikosissa tottunut. Muutoin näiden kahden henkilön välistä kommunikointia on ollut hieno seurata kauden aikana. Pään heiluttelua, isällistä nuhtelua sekä kesken pelin pukuhuoneeseen käskemistä. Kaunis isä-poika -suhde kaikenkaikkiaan.

Maajoukkueessa Nemanjalla ei ole oikeastaan minkäänlaista kilpailua. Uusi valmentaja Djordevic on valmentajana melko kokematon, mutta pelaajana hän oli maailmanluokan heittäjä. Kuinka vapaat kädet hän antaa joukkueen monipuolisimmalle pelaajalle? Entä kuinka paljon Bjelicalle pelataan lopulta heittoja?

Tilastorivi näissä kisoissa:
12,1 pistettä/7,1 levypalloa/2,3 syöttöä

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko A
3. Ranska
Joffrey Lauvergne
Viime arvokisat - 2013 EM-kisat
3,8 pistettä
2,8 levypalloa
9,6 minuuttia

Mietin pitkään, nostanko Heurtelin vai Diotin tarkempaan tarkasteluun, koska Parker on ilmoittanut olevansa sivussa arvokisoista varmaan ensimmäistä kertaa miljoonaan vuoteen. Lopulta halusin nostaa esille maajoukkueen kolmanneksi nuorimman pelaajan, jonka ura on noussut kiitoon.

Lauvergne on vaan niitä pelaajia, joista ei voi olla pitämättä. Lucavitalimainen kampaus (leikannut nykyään valitettavasti hieman lyhyemmäksi), tinkimätön asenne sekä nyrkillinen munaa suorittamisessa. Seurajoukkueessaan hän otti Partizanin kannattajat huomioon ja oli nuoresta iästään huolimatta joukkueensa johtajia.

Pelityyliltään Lauvergne voi olla tulevaisuudessa lähes täydellinen pelaaja. Hän pystyy sisäpelaajana heittämään kolmosviivan takaa, juoksee kenttää kuin posiolainen hirvi, käsittelee palloa loistavasti ja omaa tyydyttävän työkalupakillisen korinalusliikkeitä. Loistava levypallopelaaja ja sijoittuminen, minkä myötä voitti viime kaudella Euroliigan levypallotilaston. Ulkoinen olemus saattaa näyttää hieman kuorettomalta pajukepiltä, mutta fyysisesti mies on yllättävänkin kova.

Ei sillä, etten olisi lyönyt päätäni seinään muutamaan kertaan katsoessani Lauvergnen heittovalintoja Partizanissa. Aina ei ole pakko ottaa sitä feidarihypäriä kokenutta Euroliiga-jyrää vastaan, vaan palloa voi jakaa Bogdanovicin ja Milosavljevicin tasoisille heittäjille kaarelle. Isot pojat myös kertoivat minulle, ettei maajoukkeupelaajista Batum, De Colo, Gelabale tai Fournierkaan ole täysiä rotseja heittämään.

MM-kisoissa peliaika voi olla aika tiukalla Ranskan joukkueessa, jossa senttereinä ovat NBA-statuksen omaavat Mahinmi sekä Gobert. Nelospaikallakin joku Boris Diaw, jolle voisi tokaista "ihan nevöhöörd susta". Toisaalta Lauvergne on Ranskan sisäkentän pelaajista selkeästi (!) parhaiten liikkuva pelaaja, mutta häviää vielä Borikselle IQ:ssa paljon. Olettaisin, että Collet peluuttaa Joffreyta Diawin back-upina sekä ajoittain myös sentterinä. Kannattaa myös seurata jannua ihan siitäkin syystä, että mies rullaa ensi kaudella screeniä Koposen joukkuekaverina.

Tilastorivi näissä kisoissa:
6,2 pistettä/5,3 levypalloa

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko A
4. Iran
Hamed Haddadi
Viime arvokisat - 2013 Aasian-mestaruuskisat
18,8 pistettä
10,0 levypalloa
22,1 minuuttia

Näin Sacha Baron Cohenin käsikirjoittaman ja näyttelemän Diktaattori-elokuvan vielä saman vuoden aikana, jolloin leffa oli ilmestynyt. Hieraisin pari kertaa silmiäni, sillä olin varma, että Haddadi oli siirtynyt elokuva-alelle huomattuan NBA-uransa tyrehtyneen. Otin asioista hieman selvää, eikä Kenraali Aladeen saamien tietojeni mukaan ollutkaan Hamed. En asiaa kyllä vieläkään usko.

Olen seurannut Haddadia jonkin verran maajoukkuetasolla jo jokusen vuoden, enkä ole vielä löytönyt miehestä mitään muuta hyvää osa-aluetta paitsi tuon Kenraali Aladeen-yhteyden sekä jumalattoman pituuden. Jos yrittää etsiä pelityyliltään identtistä pelaajaa, niin ensimmäisenä tulee mieleen Tunisian Salah Mejri.

Haddadin synnytys oli varmasti kivulias toimenpide hänen pituutensa sekä selkärangassaam olevan rautakangen takia. Mies ei taivu, koordinaatio on juuri sellainen, mikä tuon pituisella hirvellä voikin olettaa olevan, eikä pallokosketus ole todellakaan pehmeimmästä päästä. Silti olen nähnyt häneltä muutaman todella maukkaan passin maajoukkuepeleissä.

Voin silti sanoa pitäväni Hamedin läsnäolosta kentällä. Kun hän haistaa pienenkin mahdollisuuden kentällä orastavaan nakkikioskin potkimiseen, käyttää hän sitä häikäilemättömästi hyväkseen. Pitkäraajaisena pelaajana hän aina "vahingossa" huitaisee pelin ollessa poikki vastustajan takamiestä ja nostaa kädet viattomana ylös.

Minulle on aivan sama, jos Hamed on tehnyt Aasian-mestaruuskilpailuissa pisteen per minuutti. Tämä ei kerro mitään. Se kuitenkin kertoo jotain, että viime MM-kisoissa hän oli pistetilaston kuudes, levypallotilaston toinen sekä torjuntatilaston toinen. Iranin joukkue toki on mitä on, mutta Hamedin tuoma blokkiuhka korilla on silti korvaamatonta. Oletan myös näkeväni häneltä muutaman maailmanluokan no-look-passin, joiden onnistumisprosentti on samaa luokkaa koripallocomistin saantiprosenttiin paikallisessa diskoteekissä.

Tilastorivi näissä kisoissa:
19,4 pistettä/8,6 levypalloa/2,4 torjuntaa

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko A
5. Egypti
Assem Marei
Viime arvokisat - 2013 Afrikan-mestaruuskisat
14,6 pistettä
11,6 levypalloa
1,6 syöttöä

Okei, mun mielestä Afrikan-mestaruuskilpailuiden seuraaminen voi olla ihan viihdyttävää välillä. Nämä senegalit ja norsunluurannikot pelaa sitä kuuluisaa katukoripalloa, mutta pelaajien fysiikat mahdollistaa huikeiden highlightien tekemisen. Egyptin joukkueesta Marei on tämä pelaaja, joka voi päästä näihin highlighteihin.

Aloin tutkailla hieman tuota Egyptin rosteria, mutta joukkue on niin mitäänsanomaton, koska se ei ole esiintynyt suurissa arvokisoissa sitten Ahtisaaren presidenttikauden. Joukkueesta olen kuullut joskus Wael Khedrin nimen jossain huumorijulkaisussa, mutta muuten tämä on täysin tyhjää. Harmi, ettei Anas Osama Mahoud ole mukana, sillä mies tulee kaiken järjen mukaan olemaan "The next big thing" ja toivottavasti Afrikan koripallon Yao Ming.

Marei on kuluttanut viimeiset pari kautta elämästään jenkkiyliopisto Minnesota Statessa, jossa hän oli viime kaudella joukkueen ykköspelaaja II-divisioonassa. Atleettinen pelaaja, mutta kärsi polvivammasta kauden päätteeksi ja osa harjoitusotteluista jäi väliin.

Ilmeisesti lähes täysin heittotaidoton pelaaja (2013 kisoissa 50% vapaaheittäjä), joten nähdäänkö huippukamppailu Egypti-Iran -ottelussa Hack-a-Assem?

Enempää tuskin pystyy kertomaan kenestäkään Egyptin pelaajasta edes pelaajien sukulaiset. Huumorimielessä katson yhden Egyptin pelin.

Tilastorivi näissä kisoissa:
13,2 pistettä/8,2 levypalloa

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko A
6. Brasilia
Marcelinho Huertas
Viime arvokisat - 2013 Amerikan-mestaruuskisat
8,5 pistettä
2,5 levypalloa
6,5 syöttöä
26,0 minuuttia

Syyskuu 2010. MM-kilpailuiden puolivälierässä vastassa Etelä-Amerikan koripallojätit Brasilia ja Argentiina. Pelin henki tulee nopeasti selville: Luis Scola vastaan Marcelinho Huertas. Brasilian nerokas pointti on lähes pitelemätön ja heittää aivan naurettavat heittoyrityksensäkin sisään. Huertas latoo taululle kivekkäät 32 pistettä, mutta se ei auta, sillä Scola upottaa viisi pistettä enemmän ja Argentiina voittaa ottelun neljällä pisteellä.

Maajoukkuepeleistä tulen ikuisesti muistamaan tuon pelin Huertasin uralta. Seurajoukkueuralta löytyy kaikenlaista: Fortitudon pudotus pääsarjasta, Euroliiga-ripuloinnit ja peräti yksi Espanjan-mestaruus superjoukkueilla.

Tykkään suunnattomasti silti Huertasin pelityylistä ja hän tulee olemaan kisojen top 3-pointti, vaikka en vielä tiedäkään muiden joukkueiden kokoonpanoja. Hänen palloskriinien käyttötapansa on kisojen paras, kentän näkeminen on ensiluokkaista sekä kyky johtaa joukkuetta ovat myös parhautta. Myös kyky ylläpitää kuljetus ahtaissa paikoissa on ollut hänen tavaramerkkinsä. Huertas on sisäpelaajapainotteisen joukkueensa tärkein pelaaja.

Viimeiset kaksi kautta ovat olleet enemmän tai vähemmän vaikeita Huertasille. En osaa sanoa, johtuuko tämä siitä, ettei hän pysty käyttämään nopeuttaan enää edellisvuosien tapaan. Nopeus, ketteryys sekä pelikentän näkeminen ovat kuitenkin aina olleet hänen vahvuuksiaan, eikä esimerkiksi heittotaito.

Hypoteettisesti voidaan olettaa kisojen olevan viimeiset arvokilpailut, joissa Huertas on joukkueensa aloittava pelintekijä. Raul Neto on kehittynyt paljon viime kausina ja molemmilla pelaajilla on hyvin samanlainen pelityyli. Saattaa olla, että Huertas pelaa 25 minuuttia ja Neto 15 minuuttia. Saattaa olla.

Tilastorivi näissä kisoissa:
11,2 pistettä/5,2 syöttöä

 

[Katjaja]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Okei, mun mielestä Afrikan-mestaruuskilpailuiden seuraaminen voi olla ihan viihdyttävää välillä. Nämä senegalit ja norsunluurannikot pelaa sitä kuuluisaa katukoripalloa, mutta pelaajien fysiikat mahdollistaa huikeiden highlightien tekemisen.

Vertaat siis Afrikan mestaruuskisoja NBA:han..?

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko B
7. Filippiinit
Andray Blatche
Viime arvokisat - ei ole osallistunut

Erityisesti NBA:ssa palloilevat tyhjäpäät ovat aina koripalloilevan maailman ilonaiheita, sillä jenkkimedia jaksaa aina rummuttaa heitä. McGee, Beasley, MettaPandaArtest sekä Blatche ovat malliesimerkkejä pelaajista, joilta puuttuu muutama kromosomi. Ehkä sen takia Blatche lämmittääkin mieltäni erityisen paljon.

Kelataanpa nyt hieman, mitä tässä on tapahtunut. Filippiinien koripalloliitto halusi parantaa maajoukkuettaan, sillä he huomasivat, että filippiiniläisten keskipituuden takia maasta puuttui lähes kokonaan nämä 2,1 metriä pitkät vatipäät. Manilassa lyötiin viisaat päät yhteen ja päätettiin pyytää sekä Javale että Blatche mukaan maajoukkueeseen. Niin. Aivan.

McGeetä ei saatu tullin läpi Aasiaan, mutta Blatchen keissi eteni paremmin. Tänä kesänä Blatche sai presidentiltä puumerkit papereihin, jolloin miehestä tuli puoli-filippiini. Koripallosta elävä multimiljoonainen kansa sai sitä, mitä se halusi - kokoa maajoukkueeseen.

En ole nähnyt Blatchelta paljon otteluita, mutta sitäkin enemmän olen lukenut juttuja miehen elämästä koripallon ulkopuolelta sekä henkilökemioista. Uralta löytyy kaikenlaista: ampumavälikohtauksia, huonoa fyysistä kuntoa, seksin ostoa ja niin edelleen ja niin edelleen. Blatche ei ikinä käynyt high schoolia korkeampaa kouluastetta ja noh, se kyllä näkyy.

Pelaajana Blatche vaikuttaa viihdyttävältä sisäpelaajalta, joka voi pelata molempia sisäpelaajan paikkoja. Lisäksi hän on monipuolinen ja vahva pelaaja, jonka jalat toimivat myös vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Heitonvalinnat ovat välillä ääliömäisiä ja heittomäärät saattavat olla aika suuria varsinkin MM-kisoissa. Todennäköisesti on se pelaaja maajoukkueessa, jolle pelataan se viimeinen heitto. Tällöin ilmoille voi lähteä aivan minkälaista heittoa tahansa.

Tilastorivi näissä kisoissa:
14,5 pistettä/6,1 levypalloa

 

[Martti Mielikäinen]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

MettaPandaArtest...

ZING! Nyt uppos. ;D

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko B
8. Senegal
Mouhammad Faye
Viime arvokisat - 2013 Afrikan-mestaruuskisat
9,1 pistettä
3,1 levypalloa
2,1 syöttöä
29,0 minuuttia

Faye on niitä harvoja senegalilaisia, joiden nimen on kuullut ennenkin. Pelasi jenkkiyliopistossa neljä kautta ja ehti vaihtaa kouluakin sinä aikana. Koulun jälkeen pelasi yhden keskinkertaisen kauden D-liigassa, jonka jälkeen siirtyi Eurooppaan. Saattaa näyttää hieman luisevalta nelospaikan pelaajalta, mutta pystyy heittämään kolmosia ja ei-niin-yllättäen donkkaamaan, kuten Afrikan joukkueissa on tapana.

Euroopassa Faye siirtyi Ranskan pääsarjan paskimpaan jengiin, joka oli ladottu täyteen tusinaveteraaneja. Ei niin yllättäen Faye latoi ihan tyydyttävät statsit (12/5) ei-niin-nimekkäässä joukkeessa ja onkin tämän jälkeen pelannut ammatikseen Kreikassa. Toki Kreikassakin mies on viihtynyt näissä peräpään joukkueissa enemmän, mutta silti nimi on jäänyt mieleen. Olisiko sitten joku hieman suurempi seura ollut miehen perässä.

Maajoukkueessaan Faye on pelannut jo kauan ja latonut aina näissä Afrikan höntsäkisoissa kivoja lukemia. Vuoden 2011 kisoissa muun muassa pamautteli 21,7 pistettä (2p 47%, 3p 47,5 & 1p 82,5 %) ottelua kohden, mikä herätti lopullisesti ranskalaisjoukkueen kiinnostuksen. Samalla Faye voitti myös kisojen pistetilaston.

Viime arvokisoissa valahtikin sitten kilollinen kariketta alushousuihin, minkä myötä Faye teki ensimmäistä kertaa urallaan arvokisoissa alle 10 pongoa ottelua kohden. Kolmosviivalta mies ei osunut edes valmentajaansa päähän (4/32). 32 heittoyritystä on kuitenkin melkoinen lukema pelaajalta, joka on ottanut lähemmäs viisi yritystä viivan takaa matsia kohden.

Paskoista otteistaan huolimatta Fayelle annettiin viime kisoissa maajoukkueessa peliaikaa, koska nelospaikalla aiemmin aloittanut Pape Sow ei ole tainut viimeiseen viiteen vuoteen oikein innostua näistä Afrikan viidakkobongorumpu-kisoista. Toisaalta nyt voidaan katsoa, ovatko nuoremmat Abdou Badji tai Ibrahima Thomas peliaikansa arvoisia. Tuskin ainakaan vielä Thomas on haastamassa Fayea avauksen paikasta.

Tilastorivi näissä kisoissa:
13,6 pistettä/5,2 levypalloa

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko B
9. Puerto Rico
Carlos Arroyo
Viime arvokisat - 2013 Amerikan-mestaruuskisat
15,8 pistettä
2,8 levypalloa
4,1 syöttöä
31,5 minuuttia

Olen jostain syystä kehittänyt viharakkaus -suhteen Arroyon pelityyliin. Hän on loistava syöttelijä, mutta tuntuu syöttävän ainoastaan silloin, jos syöttö johtaa tilastomerkintään. Tämä aiheuttaa sen, että hän saattaa hautoa palloa parikymmentäkin sekuntia ja syöttää vasta tämän jälkeen joukkuekaverilleen täysin vapaaseen tilaan. Highlighteissa näyttää hyvältä - pelikentällä ei.

Älkää käsittäkö väärin, mielestäni Arroyo on äärimmäisen taitava pelaaja, jolla on ilmiömäinen kosketus palloon sekä taito syöttää ja hakea croscoverilla crossoverin jälkeen linjaa ajaa korille. Jostain syystä miehen edustamat joukkueet eivät kuitenkaan ole tällä pelinjohtamistyylillä menestyneet Euroliigassa.

Arroyo on niitä pelaajia, jotka eivät saa pallottomina kentällä juurikaan mitään aikaan. Ehkä tämä juuri erottaakin hänet Euroliigan parhaista pelintekijöistä. Myös viime kauden heittovalinnat olivat vähintäänkin raivostuttavia. Minulle on ainakin täysin usvan peitossa se, miksi pointti vetäisi step-back kolmosia pari metriä viivan takaa.

Täytyy antaa kuitenkin tunnustusta sille, että Arroyo on vuosi toisensa jälkeen ollut maajoukkueen käytettävissä. Ensimmäiset arvokisat olivat 2002 MM-kisat (11,6/4,4/6,4) ja tulevat MM-kisat taitavat olla jo viimeiset, joissa Arroyo on mukana. Odotan myös mielenkiinnolla Barean ja Arroyon välistä työnjakoa. Molemmat ovat ehkä hieman alimittaisia kansainvälisiin peleihin ja samanlaisia vipeltäjiä pelikentällä. Voi olla todella viihdyttävää tai sitten painajaismaista tappelua pallosta.

Tilastorivi näissä kisoissa:
13,8 pistettä/4,8 syöttöä

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko B
10. Argentiina
Pablo Prigioni
Viime arvokisat - 2012 Olympialaiset
4,2 pistettä
1,8 levypalloa
6,5 syöttöä
28,0 minuuttia

Pablo Prigioni. Tuo Argentiinan pampan itätuulien muovaava muovinaama, jota miehet ihannoivat ja Rööriroope haluaa. Kisojen kokeneimpia pelaajia, jolla kasvoi jo munakarvat, kun nämä campazzot ja bortolinit opettelivat vielä käyttämään isojen poikien vessaa.

Pakko tunnustaa, että Pablo Prigioni on minun man crushini. Minä jumaloin hänen pelityyliään ja epäitsekkyyttään, jota hän osoitti Tau Ceramicassa. Pallovarmuus, syöttöjen katsominen viimeiseen asti sekä pelinjohto olivat täyttä priimaa.

Prigionin ja Zoran Planinicin johtama Tau Ceramica voitti Espanjan mestaruuden 2008 ja vuotta myöhemmin Pablo siirtyi Real Madridiin, koska Ettore Messina halusi hänet. Todennäköisesti Ettore on itkupotkuraivonnut Madridin toimistollaan siihen malliin, että Pablolle lyötiin niin paljon rahaa nenän alle, ettei siitä vain voinut kieltäytyä.

Kausina 2009-2011, jotka Pablo vietti Madridissa, ei seura saavuttanut yhtään mitään. Ehkä jotain joukkueen silloisesta tilasta kertoi se, että Carlos Suarez oli joukkueen avauksen pelaaja. Rodriguez ei ollut vielä prime-iässään, Mirotic oli nouseva tähti ja Sergio Llull, vaikka hyvä pelaaja onkin, oli joukkueen ykkösskoraaja. Ei mihinkään.

Kahden Madrid-kauden jälkeen Pablolle koitti paluu tuttuun ja turvalliseen Tau Ceramicaan, joka oli vaihtanut tässä välissä nimensä Caja Laboraliin. Joukkueessa Pablo joutui jakamaan aloituksen paikkansa kaksitoista vuotta nuoremman Thomas Heurtelin kanssa. Paperilla joukkue oli jälleen hyvä, mutta Pablo ei vieläkään onnistunut voittamaan yhtikäs mitään joukkueessa, joka oli Teletovicin joukkue.

Kesällä 2012 jouduin hieman hieraisemaan silmiäni luettuani Pablon olevan New York Knicksien kiikarissa. Tämän jälkeen Pablo pirautteli intensiivisesti entiselle joukkuekaverilleen Scolalle ja tiedusteli, millaista peli on toisella puolella maapalloa. Ei varmaan joutunut kauankaan miettimään siirtoa NBA:han. Itseäni hekotuttaa vieläkin, että porukka puhuu forumeilla Koposen olevan liian vanha NBA:han 26-vuotiaana, mutta Pablo siirtyi sarjaan 35-vuotiaana. Kunnon statement.

NBA:ssa Pablo on ollut, jos se vaan on yhtään enemmän mahdollista, pass-first -pointti. Seurasin puolikkaan pelin New Yorkilta viime kaudelta, mutta lopetin siinä vaiheessa seuraamisen, kun Anthony otti kymmenettä hypäriä putkeen muutaman minuutin sisään. Pablon hyökkäysrooli on todella minimaalinen, eikä se tuon suuremmaksi ainakaan New Yorkissa kasva. Ehkä toisessa joukkueessa voisi, vaikkakin Pablolla on edelleenkin kohtalaisia puutteita hyökkäyspelaamisessaan.

Maajoukkueessa Pablo on ollut aloittava pointti sen jälkeen, kun Pepe Sanchez siirtyi syrjään. Jokainen tietää, että Pablon 37-vuotiaalla koneistolla ei enää kovinkaan monta arvokisaa vedetä läpi, vaan Facundo Campazzo tulee varmaankin jo seuraavissa olympialaisissa olemaan aloittava pelintekijä. Voin kuitenkin luvata, että jos tuleva superjunnu seuraa Prigionin pelinjohtamista sekä Scolan post-liikkeitä, saattaa tästä jäädä jotain myös omaan työkalupakkiin.

Tilastorivi näissä kisoissa:
5,2 pistettä/5,1 syöttöä

 

[rööriroope]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)

Lohko B
11. Kreikka
Kostas Sloukas
Viime arvokisat - 2013 EM-kisat
7,2 pistettä
1,4 levypalloa
1,5 syöttöä
19,5 minuuttia

Moni olisi varmaan nostanut Kreikan joukkueesta Papanikolaoun (jonka siirtoa NBA:han en ymmärrä) tai Antetokounmpomoopopopon, mutta päätin ottaa Sloukasin, jonka sukunimen kirjoittamiseen ei tarvita perehtymistä lingvistiikan alkeisiin.

Sloukas kuuluu tähän Kreikan kultaiseen 1990-ikäluokkaan, josta piti syntyä Euroopan seuraavat suurtähdet. Giankovits (Panathinaikos), Papanikolaou (Rockets), Pappas (Panathinaikos), Mantzaris (Olympiakos) ja Sloukas (Olympiakos) muodostivat ehkäpä tämän ikäluokan nuorisomaajoukkueen kovimman kärjen. Nämä viisi nuorta herra johdattivat maan alle 18-vuotiaden EM-kultaan, alle 20-vuotiaiden EM-kultaan sekä alle 19-vuotiaiden MM-hopeaan vuonna 2009.

Yhdestäkään pelaajasta ei tullut lopulta mitään superstaraa, vaikkakin kaksi Kreikan suurseuraa taisteli heistä jokaisesta (niin kuin seuravalinnoista näkyy). Papanikolaou ja Sloukas ovat varmaan lähimpinä tätä "koripallotähden" määritelmää, mutta myös he jäävät melko kauas edes Euroliiga-tähden roolista.

Olin katsomassa Sloukasin Euroliiga-debyyttiä vuonna 2009, jolloin Olympiakosiin ei ollut vielä osunut mannerta vavisuttanut talouskriisi. Nyt kun jälkeenpäin katsoo tuota Olympiakosin kauden 2009-2010 kokoonpanoa, niin voi sanoa, että siihen on upotettu tuhottomasti rahaa.

No kuitenkin, kyseisessä ottelussa Sloukas pääsi lopussa roskaminuuteille kentälle ja painoi varmaankin kymmenkunta kiloa nykyistä vähemmän. Olin kuullut miehestä paljon hyvää, mutta ei se peli vielä niin valmista ollut 19-vuotiaalta räkänokalta. Kauniisti vasurihypärit lensivät kuitenkin koriin puoliajalla ja ennen peliä.

Kauden jälkeen Sloukas (tai seura) teki järkevän siirron ja tämä nuori superjunnu siirtyi lainalle Arisiin kaudeksi 2010-2011. Vaikka Sloukas oli jo aikaisemmin saanut ihan hyviä minuutteja Kreikan liigassa Olympiakosin kanssa, niin Arisissa hän nousi kunnon rotaatioon. Ja ehkä jotain jäi siitäkin talteen, että joutui harjoituksissa juoksemaan Bobby Brownin perässä tai sai kuunnella Nikos Chatzivrettasin kokemuksen ääntä.

Arisissa Sloukas lähes tuplasi pistekeskiarvonsa ja palasi Olympiakosiin, jossa onkin "pallotellut" sen jälkeen kaksi Euroliiga-mestaruutta rotaation kuudentena tai seitsemäntenä pelaajana. Eli ei välttämättä täysin rotsi.

Pelaajana Sloukasilla ei ole selkeää vahvuutta tai heikkoutta. Hyvä heitto, hyvä pelinäkemys sekä pelottomuus pelikentällä. Fysiikaltaan muistuttaa tohmajärveläistä viisikymppistä Baari-Repaa, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa myös Seppo Rätynä. Eli kokonaisuutena voidaan sanoa, että Sloukas on hyvin lähellä täyttä potentiaaliaan. joka hänen on mahdollista saavuttaa. Hän ei ole millään osa-alueella heikko, muttei erityisen vahvakaan. Harvoin tällaiset pelaajat nousevatkaan Euroliiga-tasolla tähtipelaajiksi.

Maajoukkueessa Sloukas voi odotella isompia natsoja, kun Spanoulis sekä Zisis pikkuhiljaa eläköityvät ja Calathesia sitoo NBA:n pamppujen paheksunta arvokisoja kohtaan. Kuitenkin vielä näissä kisoissa Sloukas on edelleen se penkiltä aloittava Baari-Repa, joka Atletico Madridin kannattajan tapaan käy mielessään Pedron tarinaa. Ehkä jo seuraavissa MM-kisoissa Pedrokin voi aloittaa kentältä.

Tilastorivi näissä kisoissa:
7,1 pistettä/2,0 syöttöä

 

[hapanderos]

Vs: Koripallon MM-kilpailut 2014 (30.8.-14.9.)