Vs: Korisliigan nykytila
Jäin miettimään tuota Henri Inkin Urheilulehdessä kirjoittamaa varsin negatiivista juttua Korisliigasta ja sitä, että se taidettiin mainita tällä forumilla korkeintaan kerran tai kaksi – vähän niin kuin ohimennen. Asioita on varmaan tuhanteen kertaan jauhettu ja ymmärrän, jos ei inspaa käydä samaa sotaa sadannetta kertaa läpi.
Mutta pari asiaa jää mietityttämään näin sisäpiirien ulkopuolista koriksen seuraajaa, enkä malta olla kysymättä paremmin tietäviltä.
1) Mikä on kotimaisen lupaavan junnun / nuoren kehityskelpoisen pelurin, kotimaisen roolipelaajan tai huipun, amerikkalaisen random-post-yliopistopelurin, Eurooppaa kiertäneen ”jenkkilupauksen” ja vaikkapa Suomeen vakiintuneen pelimieheksi todetun jenkin hinta korisliigajoukkueelle? Tai miksi meillä on niin vähän pelaajia Baltiasta tai Balkanilta: onko se kiinni hinnasta vai vain kulttuurista (”ei ole ollut tapana”)?
Kun katsoo vaikkapa alkavan kauden palkkabudjetteja, niin Seagullsilla on sarjan toiseksi korkein palkkabudjetti (425000€) ja samalla (ilmeisesti) sekä sarjan kapein rosteri että ainoastaan kolme jenkkiä (viime kauden pleijarit mentiin lopulta kahdella jenkillä, että tää lie periaatekysymys Lokeille, että suositaan suomalaista – ammutaanko tässä omaan nilkkaan ja kuinka pahasti?).
Samaan aikaan Lapualla on toisiksi matalin palkkabudjetti (200000€) ja kuusi amerikkalaista (sekoitus uusia ja ”vanhoja”). Onko kotimainen tasokas pelaaja todella noin kallis? Kuinka kallis oikeasti?
2) Missä nää koriksen ”patriklaineet” on? Tai missä on palo ja peli? Inki sanoo, että Divarissa. Vähän tuntuu, että on oikeassa: pitäisikö siis ajatella, että kannattaisikin seurata ennemmin Divaria kuin Korisliigaa?
Vaikka musta on hienoa, että Seagulls pelaa Korisliigaa ja olen iloinen niiden kohtuu iisistä kehitysprojektista & panostuksesta kotimaisiin (jopa jossakin määrin pääkaupunkiseutulähtöisiin) pelaajiin, niin aika vähissäpä sielläkin ovat suuret tulevaisuuden lupaukset jotka pääsisivät pelaamaan ja näyttämään taitonsa. Waxlaxin signaus oli musta hieno siirto oikeaan suuntaan – lisää näitä.
Halvat jenkit tietenkin vie pelitilaa näiltä nuorilta lupauksilta, mutta toisaalta ne hilaa koko sarjan tasoa ylöspäin ja Korisliigassa pelaavat suomalaiset joutuu oikeesti olemaan hyviä pärjätäkseen. Se lie myös suomalaisen koriksen etu - vai onko, jos peliaikaa saa vain konkarit jotka ei ole tarpeeksi hyviä Euroopan kentille isompiin kuvioihin, mutta hakkaa juniorit perusosaamisessaan ja suoritusvarmuudessaan?
Esim. Alexander Madsen näytti viime kaudella, että tasoa voi löytyä kuin annetaan mahdollisuus ja vastuuta.
Kenestä tulisi tämän kauden Madsen?
