Vs: Korisliigan nykytila
Syöttökunkku sanoi:
Totta. Salossa halliakaan ei ole ollut rajoitteena, vaan mahdollistajana jo pitkään. Lisäksi tietty tuo nuorten faniryhmä tuntui tuovan huimasti eloa touhuun siinä vaiheessa kun Vilpas oppi pari vuotta sitten kääntämään tiukkoja pelejä voitoksi. Kasvaneiden yleisömäärien ja faniryhmän yhteys olisi kiva tietää, kumpi oli ensin?
hoodivammas sanoi:
mutu-pohjalta kulkee käsi kädessä, itsellänikin matseissa käynti lisääntyi juuri tuon Ultrasin tuoman fiiliksen kautta. Uskallan jopa väittää, että osansa asiassa on eräällä herra Nenosella, jonka liittyminen jengiin ajoittuu samoille seuduille... Mutta edelleen, fiilis on se, että monen henkilön panoksella niin organisaatiossa kuin faneissa on homma lähtenyt liikkeelle ja eilinen vaivalla tehty tifo oli taas yksi merkki siitä miten hienoa koripallo-aikaa Salossa eletään!
Kyllähän tuo kaikki lähti liikkeelle 2015 marraskuussa, kun muuta nuorimies tuli rumpujen kanssa hallille. Ultras faniryhmä marssi halliin vähän myöhemmin
16.12 Bisons peli oli se viimeinen isku joka sai lumipallon pyörimään oikeaan suuntaan.
https://www.youtube.com/watch?v=APDNasy84XM
Vilpas onnistui viimeinkin voittamaan ylivertaisen Bisonsin.
Kapteeni Nenonen otti fanit huomioon ja loi ennennäkemättömän kanssakäymisen fanien ja joukkueen välillä.
Vilppaan peli parani ja keväällä hallissa ei tainnut olla kertaakaan alle 1300 katsojaa.
Katkera kvartsitappio mestari Kouvoille jätti kuitenkin ihmisten mieleen ajatuksen "voisiko meidän päivä kuitenkin vielä tulla".
Vilpas jalkautui kouluihin, halliin saatiin uudet tulostaulut ja valot.
Vilppaasta tuli nopeasti koko kaupungin joukkue. Vilpas näkyi joka paikassa ja Vilpas oli helposti lähestyttävä.
Salolaiset olivat vähän kyllästyneitä voitosta voittoon kulkevaan LP-Viestiin, hieman elitistinen Salpa jatkoi tasapaksuja otteitaan jalkapallon kakkosdivarissa.
Kiekkohait ei noussut koskaan Suomi-sarjaan. Tilausta oli. Oli paikka ja Vilpas käytti sen.
Toimisto on vahvistunut. Ottelutapahtuma on vahvistunut. Vilpas tekee hienoa työtä ja korjaa myös hedelmää työstään.
Eikä sovi unohtaa Tupamäkeä joka on rakentanut perustan tälle nykyiselle menestykselle.
Pienestä kaikki on kuitenkin kiinni, mitä jos Pratt ei olisikaan blokannut ja Vilpas taas hävinnyt sateisena joulukuun iltana yhden tiukan pelin niinkuin aina ennenkin.