Korisliigan nykytila

[käyttäjätunnus]

Vs: Korisliigan nykytila

Joukkue- ja ottelumäärä on ilmeisesti pysymässä ennallaan, mikä tarkoittaa, että sarjaohjelma on jatkossakin haastava Euroopan sarjoihin osallistuville. Näitä joukkueita olisi mielestäni syytä tukea muutenkin, kuin vain puheiden tasolla. Olisiko vaikka seuraavanlainen järjestely aivan mahdoton hyväksyä?

Runkosarja pelataan nelinkertaisena (kaksi kotona ja kaksi vieraissa), mutta eurosarjalaiset pelaisivat kolminkertaisena, joista kaksi kotona ja yksi vieraissa. Tämän seurauksena eurosarjalainen saisi kevyemmän sarjaohjelman ottelumäärällisesti ja matkustamisen puolesta, eikä sen tarvitsisi luopua kotiotteluista saatavista tuloista (Eurosarjan pelaamisesta koituu lähtökohtaisesti enemmän kuluja kuin tuottoja). Muut joukkueet maksaisivat järjestelystä yhden kotiottelun tulojen verran (kahden, jos eurokentillä pelaisi kaksi joukkuetta), mitä ei mielestäni voi pitää kohtuuttomana.

Jo pelkästään helpotettu Korisliigaohjelma saattaisi motivoida jotakin (Nilan Bisons?) lähtemään Eurokentille, jolloin kilpailu Europaikoista kovenisi, mikä puolestaan johtaisi myös yleisesti arvostuksen nousuun ja julkisuusarvon kasvuun.

Seisooko tiellä mikään muu kuin perisuomalainen kateus?

 

[raappa]

Vs: Korisliigan nykytila

Ehtona tietty vois olla, että pitää päästä lohkovaiheeseen? Minusta vois olla ihan hyvä. Toikka tais vihjailla, että toivottavasti ensi kaudella olis europeleissä kolme suomalaista joukkuetta, jolloin tappio muille olisi se kolme kotiottelua, mikä edelleen voisi olla siedettävää kait?

Edelleen iso ongelma on nuo pudotuspelit. Nyt jos tapahtuu semmoinen ihme (tai joskus toisten tapahtuu) että Kataja pääsee final fouriin, niin pudotuspelien päällehän se lävähtää. Mites sitte suu pannaan?

 

[peru]

Vs: Korisliigan nykytila

Edelleen iso ongelma on nuo pudotuspelit. Nyt jos tapahtuu semmoinen ihme (tai joskus toisten tapahtuu) että Kataja pääsee final fouriin, niin pudotuspelien päällehän se lävähtää. Mites sitte suu pannaan?

Toki se(kin) haasteita tuo, mutta toisaalta Final Four pelataan yhden viikonlopun aikana kokonaisuudessaan.

 

[käyttäjätunnus]

Vs: Korisliigan nykytila

Edelleen iso ongelma on nuo pudotuspelit. Nyt jos tapahtuu semmoinen ihme (tai joskus toisten tapahtuu) että Kataja pääsee final fouriin, niin pudotuspelien päällehän se lävähtää. Mites sitte suu pannaan?

Sarjaohjelma tulisi luonnollisesti järjestää niin, ettei kilpailut mene päällekkäin.

Joko pudotuspelit alkaisi myöhemmin (jolloin saataisiin muutenkin väljyyttä otteluohjelmaan/sopiva tauko Liigacupille) tai Final Fouriin selvinneen joukkueen ei tarvitsisi osallistua lainkaan Korisliigan pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, joka pelattaisiin samanaikaisesti.

 

[raappa]

Vs: Korisliigan nykytila

Jos tuosta ottelusarjasta jatkoon on final 4 24.-26.4.

...

Ja playoffeissa
1. välierä 25.4.
2. välierä 27.4.
3. välierä 29.4.

Jos Kataja menee final fouriin, niin ottelut ovat välierien kanssa päällekkäin, ei suinkaan puolivälierien ja pudotupeleissä ei tunnetusti ole oikein tilaa säätää ottelupäiviä...

Yksi vaihtoehtohan olisi säätää pudotuspelejä välieristä lähtien alkamaan vaikkapa 3 päivää myöhemmin. Mikäli Kataja hoitelis puolivälierät nopeasti alta pois, niin antaisi aikaa hyvin valmistautua EC:hen. Näiden pelien säätämisessä lyhyellä varoajalla voi tulla ongelmia kaikenmaailman hallivarausten jne kanssa.

 

[käyttäjätunnus]

Vs: Korisliigan nykytila

Jos Kataja menee final fouriin, niin ottelut ovat välierien kanssa päällekkäin, ei suinkaan puolivälierien ja pudotupeleissä ei tunnetusti ole oikein tilaa säätää ottelupäiviä...

Tuo oli siis ehdotus tulevia kausia ajatellen. Tällä kaudella olisi kai pakko siirtää välieriä, jos Kataja on molemmissa kekkereissä mukana.

Sellaista päätöstä ei yksinkertaisesti voida tehdä, että Katajan olisi pelattava 1. välierä 25.4., jos se pelaa samanaikaisesti Eurochallengen lopputurnauksessa. Eihän? Eihän?? Eihän???

 

[rööriroope]

Vs: Korisliigan nykytila

1990-luvun lopulla SM-sarjassa järjestettiin erikseen ns. kansainvälinen ja kansallinen lohko. Kansallisesta lohkosta huonoimmat putosivat ja parhaat pääsivät pudotuspeleihin kansainvälisen lohkon joukkueiden kanssa.

Mihinkä tällainen kokeilu aikanaan kaatui? Ottelumäärät näyttivät menevän ihan sopivasti (40 kansallinen ja 26 kansainvälinen).

En koe Balkanin mallia, jossa kansainvälisillä kentillä pelaavat tulevat mukaan vasta tammikuussa/pudotuspeleissä, toimivaksi Suomessa.

 

[käyttäjätunnus]

Vs: Korisliigan nykytila

1990-luvun lopulla SM-sarjassa järjestettiin erikseen ns. kansainvälinen ja kansallinen lohko. Kansallisesta lohkosta huonoimmat putosivat ja parhaat pääsivät pudotuspeleihin kansainvälisen lohkon joukkueiden kanssa.

Mihinkä tällainen kokeilu aikanaan kaatui? Ottelumäärät näyttivät menevän ihan sopivasti (40 kansallinen ja 26 kansainvälinen).

Oliko tuo se kausi kun pelattiin ruotsalais-suomalaista liigaa (tai jotain sinnepäin), johon osallistui Suomestakin useampi joukkue? Haasteitahan tuossa mallissa tulee vastaan siinä tilanteessa, että kansainvälisiä pelejä pelaa vain muutama joukkue (joista ei siis saada omaa lohkoa kasaan), sillä käsittääkseni muut eivät ole olleet ottelumäärän vähentämisen kannalla.

En koe Balkanin mallia, jossa kansainvälisillä kentillä pelaavat tulevat mukaan vasta tammikuussa/pudotuspeleissä, toimivaksi Suomessa.

Tästä olen samaa mieltä.

 

[rööriroope]

Vs: Korisliigan nykytila

Oliko tuo se kausi kun pelattiin ruotsalais-suomalaista liigaa (tai jotain sinnepäin), johon osallistui Suomestakin useampi joukkue? Haasteitahan tuossa mallissa tulee vastaan siinä tilanteessa, että kansainvälisiä pelejä pelaa vain muutama joukkue (joista ei siis saada omaa lohkoa kasaan), sillä käsittääkseni muut eivät ole olleet ottelumäärän vähentämisen kannalla.

Tuolloin muistaakseni alkoi kyseinen liiga, mutta tätähän pelattiin kolmisen kautta. 1998 vuonna alkoi myös NEBL, mutta tässä oli yleensä mukana 1-2 suomalaisjoukkuetta ja nekin näitä viime vuosina liigasta karsittuja pk-seuroja.

Jos opetusministeriöltä tai muulta (=lue Koripalloliitto) saisi tukea vielä näihin eurosarjoihin, niin en näkisi mahdottomana, että Loimaa, Pyrintö, KTP ja Kataja pelaisivat Baltian-, VTB-, tai EuroChallenge-liigaa. Mielellään kahtakin eri sarjaa. Neljästä joukkueesta saisi jo ihan toimivan lohkon Korisliigaan. Voisi toimia siten, että kansainvälisen lohkon joukkueet kohtaisivat kahdesti kansallisen sarjan ja oman lohkonsa joukkueet; kansallisen sarjan joukkueille sitten nelinkertainen sarja.

Taisi kirjoitukseeni tulla aika monta "jos" ja "mutta"-sanaa. Ei se kuitenkaan seiso ja kattellaan 2020-luvulla uudestaan...

 

[käyttäjätunnus]

Vs: Korisliigan nykytila

Jos opetusministeriöltä tai muulta (=lue Koripalloliitto) saisi tukea vielä näihin eurosarjoihin, niin en näkisi mahdottomana, että Loimaa, Pyrintö, KTP ja Kataja pelaisivat Baltian-, VTB-, tai EuroChallenge-liigaa. Mielellään kahtakin eri sarjaa. Neljästä joukkueesta saisi jo ihan toimivan lohkon Korisliigaan. Voisi toimia siten, että kansainvälisen lohkon joukkueet kohtaisivat kahdesti kansallisen sarjan ja oman lohkonsa joukkueet; kansallisen sarjan joukkueille sitten nelinkertainen sarja.

Taisi kirjoitukseeni tulla aika monta "jos" ja "mutta"-sanaa. Ei se kuitenkaan seiso ja kattellaan 2020-luvulla uudestaan...

Tässä tuntuu olevan valitettava muna-kana -tilanne päällä: joukkueet eivät ole innokkaita lähtemään Eurokentille, koska urakka on pelillisesti ja taloudellisesti kohtuuttoman raskas, ja mitään tukijärjestelmiä ei tarvitse kehitellä, koska Eurokentille ei ole innokkaita lähtijöitä.

Toivotaan, että Katajan tämän kevään hienot esitykset saisi herätyskellon soimaan oikeissa piireissä. Nimittäin nyt on oikea aika ottaa askel eteen- ei taaksepäin.

 

[Hakki]

Vs: Korisliigan nykytila

1998 vuonna alkoi myös NEBL, mutta tässä oli yleensä mukana 1-2 suomalaisjoukkuetta ja nekin näitä viime vuosina liigasta karsittuja pk-seuroja.

Eikös NEBL:iä pelattu jo paljon aiemminkin?
MM. vuonna 1995 kävi näin:

Northern European Basketball League
1995 1.Kouvot Kouvola, FIN 2.KK Ðiauliai, 9.Savy Vilnius

Että oli siellä muitakin kuin liigasta karsittuja pk-seuroja...jopa ihan menestyksellä

 

[rööriroope]

Vs: Korisliigan nykytila

Kyseessä ei ole sama sarja. En tosin tiedä, mikä tämä Kouvojen voittama hönsäturnee oli.

Vuoden 1999 Koripallokirjasta:

NEBL:n ensimmäiseksi mestariksi kruunattiin viime pääsiäispyhinä liettualainen Zalgiris Kaunas, joka voitti loppuottelussa latvialaisen ASK Brocenin kahdella pisteellä.
........
Liigaan osallistuville joukkueille NEBL on loistava mahdollisuus pelata huippuvastustajia vastaan, sillä käytännössä osallistujien kaikki kulut on maksettu. Lisäksi liiga jakoi voittorahoina 100000$ viime kauden päätteeksi neljälle parhaalle.

Siinähän tuli samalla syykin, miksi sarja laajeni nopeasti, mutta myös kuoli nopeasti.

 

[JoKaFan]

Vs: Korisliigan nykytila

http://www.basket.fi/uutiset/etusivun_uutiset2/?x33156=16685884

 

[JJ Sola Fan]

Vs: Korisliigan nykytila

Ilmeisesti Pyynikillekin on ilmestyneet anturipallon vaatimat lautaset? Ei nämä varmaan palovaroittimiakaan ole.

 

[jukkyos]

Vs: Korisliigan nykytila

Eikös NEBL:iä pelattu jo paljon aiemminkin?
MM. vuonna 1995 kävi näin:

Northern European Basketball League
1995 1.Kouvot Kouvola, FIN 2.KK Ðiauliai, 9.Savy Vilnius

Että oli siellä muitakin kuin liigasta karsittuja pk-seuroja...jopa ihan menestyksellä

Kyseisen sarjan järjesti Tanskan koripalloliitto. En muista varmuudella oliko sarjan nimi sillon NEBT (North European Basketball Tournament) vai NEBL, mutta joka tapauksessa tuo -90 -luvun lopussa käynnistynyt NEBL oli eri sarja. Joukkueet olivat Itämeren ympärysvaltioista - voitimme mestaruuden Ruotsissa pelatussa lopputurnauksessa. Suomesta taisi olla mukana ainakin Honka jos muistan oikein. Yritin löytää tietoa Koriskirjoista, netistä ja vanhoista Kori -lehdistä, mutta niistä en saanut lisätietoa.

Kaikki maksoivat kustannuksensa itse, joku sarjamaksukin oli. Palkonnoksi saimme muistaakseni pokaalin ja jonkun pikkusumman, joka meni saunailtaan

Joka tapauksessa tuo kausi 1994/95 oli Kouvojen kannalta hieno - toista kautta pääsarjassa nuorella joukkueella, jossa mukana useampi oma kasvatti (mm. Toijala, Sydänmaanlakka, Hautala) maustettuna Laaksosella, Gillisillä ja Taylorilla - lopputuloksena kaksi mestaruutta saman kauden aikana

 

[Ball0]

Vs: Korisliigan nykytila

Muistan minäkin, kun sama mies vei organisaationsa, visionsa ja osaamisensa jalkapallon pariin. Ei toiminut.

Ihan aluetaloustieteen lakien mukaan homma menee (sponssikakut, kustannustasot jne). Käykää lapset - en tarkoita nyt Herberttiä - vähän kouluja ja ehkä tämäkin asiakokonaisuus teille avautuu.

Voisitko sinä tai joku muu opettaa tätä lapsukaista, kun kiinnostaisi kovasti. Miksi korisjoukkueen pyörittäminen pääkaupunkiseudulla on niin vaikeaa?

Tuossa oli mainittu sponsorikakut ja kustannustasot. Lähdetään niistä.

Pääasiassa yritykset sponsoroivat seuroja eli paikkakunnalla täytyy olla yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 pelkästään Helsingissä oli 50 520 yritystä ja 42 305 toimipaikkaa joiden liikevaihto oli 73,181 mrd.€. Koko pääkaupunkiseudun vastaavat luvut ovat 95 419 yritystä, 83 654 toimipaikkaa 166,908mrd.€ liikevaihtoa. Otetaan vertailukohdaksi Kouvola, jossa on 4421 yritystä, 5080 toimipaikkaa 4,523mrd.€ liikevaihdolla. Eli voimme todeta, että sponsoreita pääkaupunkiseudulta löytyy.

Sponsoreista on kilpailua kun harva sponssaa montaa kohdetta. Sanotaan, että pääkaupunkiseudulla on niin kova kilpailu eri urheilulajien kesken. No, Vertailukaupungissamme Kouvolassa tämä pitää myös paikkansa. Siellä on Kouvojen lisäksi SM-liigaan haluava Mestisseura KooKoo ja Veikkausliigassa MYPA. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on Jokerit, HIFK ja Blues SM-liigassa ja HJK ja FC Honka Veikkausliigassa. Oikeastaan muita yleisömääriltään merkittäviä joukkueurheiluseuroja ei taida olla. No, kyllähän jokainen seura vie osansa sponsoreista, vaikka pienellä budjetilla mennään: Jääkiekossa Kiekko-Vantaa ja HCK, jalkapallossa Vuosaaren Viikingit, PK-35, salibandyssä SSV, Tapanilan Erä ja Oilers, Vaahteraliiga, käsipallo, kaukalopallo, jääpallo, ringette jne.

Mutta se täytyy tässä sanoa, että maksavista paikanpäällä käyvistä katsojista ei ole kovin kummoinen kisa eri urheilulajien kesken vaan kyse on enemmänkin taistelusta urheilu vastaan muu viihdetarjonta. Vaikka Hartwall-areenan 13 000 katsomokapasiteetti on äkkiä ajatellen iso, niin suhteutettuna väkilukuun on jääkiekko pieni liikuttaja pääkaupunkiseudulla. Laskeskelin, että Jokerien ja HIFK:n pelejä käy katsomassa yhteensä 2,9% helsinkiläisistä ja koko pääkaupunkiseudulla jääkiekkoa käy katsomassa keskimäärin 1,8% asukkaista. KooKoo:n pelejä käy katsomassa keskimäärin 2,3% kouvolalaisista. Jalkapalloa käy katsomassa Helsingissä 0,8% ja Kouvolassa 1,6% asukkaista. Ongelmana ei siis ole muiden lajien ylivoima vaan se, ettei ylipäätään urheilu kiinnosta pääkaupunkiseutulaisia.

Kustannustaso on selkeästi korkeampi Helsingissä. Etenkin hallivuokrat lienevät täysin toista luokkaa. Hiukan eroa kompensoi se, että Helsingissä yleinen palkkataso ja hinnoittelu ylipäätään voi olla korkeampi kuin muualla. Tällä hetkellä Kouvojen peliin pääsee halvimmillaan 10€:lla ja ToPon peliin 15€:lla. Asumiskustannukset ovat huimasti korkeammat pääkaupungissa joten jenkkien ym. pelaajien kustannukset ovat korkeammat. Toisaalta kotimaisia saanee ehkä hiukan helpommin ja halvemmalla, kun monet haluavat asua pääkaupunkiseudulla. Opiskelu- ja työpaikkatarjonta ovat ykkösluokkaa ja helpottaa rekrytointia.

On siis esteitä ja ongelmia, mutta mahdollisuudet ovat niitä huikeasti suuremmat pääkaupunkiseudulla. Mikä on suurin ongelma? Hyvän hallin puutetta on täälläkin valitettu. Näin on, että hyvin toimivaa pelkälle koripallolle varattua areenaa ei ole. Tai onhan se Vantaan areena. Ongelma on vain se, että se on kallis ja ilmeisesti vaikeasti saatavana säännölliseen seurakäyttöön. Onko ongelmana siis sittenkin se, että kansa ei vain ole joukkueurheilukansaa? Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Onhan se surkuhupaisaa, että HJK:n yleisökeskiarvo on alle viiden tuhannen ja muka jääkiekkohullun maan pääkaupungin jäähallit ovat harvoin loppuunmyytyjä.

Vai onko tämä vain nimenomaan pääkaupunkiseudun ongelma? Rauma on oikeasti jääkiekkokaupunki. Siellä käy keskimäärin 9,7% väestä Lukon peleissä! Siinä on jo kunnon luku. Miksei helsinkiläinen halua sitoutua urheiluseuran kannattajaksi? Onko se vain niin, että metropolin asukas ei koe samanlaista yhteisöllisyyttä kuin pienemmällä paikkakunnalla? SSV on ylivoimaisesti menestynein seura nuorison keskuudessa hyvin suositussa salibandyssä. Ei edes menestys ole houkutellut yleisöä paikalle käytännössä lainkaan. Muutama sata vaivautuu pelejä katsomaan ja heistä yksi jopa ääneen kannustamaan. Poikkeuksetta suurempaa meteliä pitää vierasjoukkueen kannattajat. Paras tunnelma oli, kun Loviisasta oli tullut kymmeniä faneja vierasotteluun. Ai mikä Loviisa? No, se 14 000 asukkaan pikkukaupunki Itä-Uudeltamaalta.

 

[JoKaFan]

Vs: Korisliigan nykytila

The Älypallo otetaan pian käyttöön...

http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=16737601


Tossa oli jo ihan hyvää ja fiksua infoa. Miksi piiloteltiin niin pitkään, että asia meni kahnauksen puolelle?

Onhan hyvä, että Liitto oppii tekemisistään.

 

[Stone]

Vs: Korisliigan nykytila

Hyvä, että joukkueet hyväksyivät älypallon yksimielisesti. Ei tarvitse enää turhasta jurputtaa...

Tämmöinen firma tuottaa muuten älypallopalvelut:
http://www.sstatzz.com/

Toimiala TOL: 47540, Sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa

 

[Herbert]

Vs: Korisliigan nykytila

Voisitko sinä tai joku muu opettaa tätä lapsukaista, kun kiinnostaisi kovasti. Miksi korisjoukkueen pyörittäminen pääkaupunkiseudulla on niin vaikeaa?

Hienoa analyysiä ja asia, jota oikeasti alueen seurojen kannattaa pohtia.

Eli voimme todeta, että sponsoreita pääkaupunkiseudulta löytyy.

Sponsorimarkkinan osalta kuvasta puuttuu kuitenkin yksi asia. Pääkaupunkiseutu poikkeaa siinä mielessä merkittävästi monesta muusta kaupungista, että vaikka täällä on paljon yrityksiä, monikaan niistä ei erityisesti halua profiloitua helsinkiläiseksi tai pääkaupunkiseutulaiseksi.

Jos tarkastelemme esimerkiksi suurempia yrityksiä, niin Talouselämän mukaan suurimmat 10 yritystä Suomessa (ja siten suurimmat potentiaaliset sponsorit) ovat Nokia, Neste Oil, SOK, Stora Enso, UPM-Kymmene, Kesko, Metso, Fortum, OP-Pohjola ja Sampo. Näiden kaikkien kotipaikka lienee Helsinki (Sammosta en ole varma), mutta Nokiaa lukuunottamatta en uskoisi pk-seudun urheilun olevan missään erityisasemassa yrityksen kannalta. Neste Oil lämpeää varmaan enemmän Porvoon ja Naantalin suuntaan, SOK ja Kesko haluavat lähinnä koko Suomen tason näkyvyyttä, Stora Enso ja UPM-Kymmene ovat kiinnostuneita tehdaspaikkakunnista kuten Imatra, Kouvola, Kemi jne., Metsolla on paikallista intressiä lähinnä Uudessakaupungissa ja Tampereella. Myöskään Fortumilla, OP-Pohjolalla tai Sammolla ei ole kysyntää paikalliselle näkyvyydelle.

Tietysti pk-seudun seurat tarjoavat myös laajempaa näkyvyyttä, mutta tällöin ne kilpailevat suoraan kaikkien muiden seurojen kanssa. Tässä yhteydessä myös yritysten vaatimukset ovat kovempia enkä ole ihan varma, riittävätkö seurojen nykyisten toimijoiden rahkeet yhteistyökuvioiden solmimiseen näiden isojen toimijoiden kanssa.

Summa summarum, pelkkään liikevaihtoon tuijottaminen ei tässä ole kovinkaan viisasta.

Tietysti pk-seudullakin on paikallisia yrityksiä, joiden kanssa yhteistyötä voisi tehdä. Ja on myös tehty, esim. ToPolla on ollut yhteistyötä joidenkin paikallisten ravintoloiden jne. kanssa. Nämä ovat niitä pieniä puroja, joista pienempien paikkakuntien seurat keräävät ison tulon, mutta tässä uskoisin haasteeksi palaavan tuon yleisön passiivisuuden ja markkina-alueen laajuuden.

Miksi parturiliikkeen, kukkakaupan tai ruokakaupan kannattaisi antaa rahaa esim. Hongalle, kun joukkueen toiminta-alueella on kuitenkin lukematon määrä kilpailijoita? Kuka siirtyy asioimaan Ison Omenan Citymarketista Tapiolan K-supermarkettiin sillä perusteella, että Tapiolan kauppias on ostanut mainostilaa Hongan pelipaidoista? Pienellä paikkakunnalla kisa on enemmän ketjujen välillä ja panostus voi kannattaa. Tai sitten seuran kannattajien pitää olla niin fanaattisia, että se riittää kulutustottumusten muuttamiseen. Voisin hyvin kuvitella HIFK:n kannattajien valitsevan ravintoloita sponsorisopimusten mukaan, mutta jotenkin en näe saman toteutuvan Hongan kohdalla.

 

[Lothar]

Vs: Korisliigan nykytila

Järki voitti. Älypallo Korisliigassa käyttöön keskiviikosta alkaen. 8]