Korisliigan nykytila

[MOBvilko]

Kukas osaa sanoa tarkalleen minä päivänä kauden 2019-20 liigalisenssit vahvistetaan?

Kesäkuun puolivälin jälkeenhän se päivä on perinteisesti ollut.
(On ehkä vähän off-topic muttei tällaiselle kysymykselle viitsi uutta ketjuakaan avata)

17.6.

 

[PunaValkoinen]

Nyt kun siis mennään seuraava kausi 12 joukkueen voimin, niin miten menee putoamiset ym?

Tippuuko vika suoraan ja 1A voittaja nousee suoraan. Tokavika karsii 1A kakkosen kanssa? Onko jo tiedossa systeemi vai tuleeko julki vasta myöhemmin?

 

[Kelvoton Sulhanen]

No ei sitä oo sinun pakko katsoa jos ahdistaa.

Kiitos infosta. Hoksasin tosin itse tuon seuratessani kulunutta kautta 3 minuuttia 4.finaalin alusta. Onnea mestaruudesta. Oli hieno juttu ja upea nousujohteinen kausi.

 

[Vitalstatistix]

Vai onko liigan taso noussut niin korkeaksi, että pieni maamme ei pysty enää tuottamaan riittävän kovia pelaajia tarpeeksi? Eli tavallaan hinta/laatusuhde on karannut niin päin, että laatua on hintaan nähden liikaa. Kun vielä kaikkein lahjakkaimmat bongataan HBA:n riveihin ja sen kautta voimakkaasti painotetaan, että liiga ei ole vaihtoehto, niin tuloksia on näkyvillä. Toki nyt sitten on nähtävissä, että se NCAA-reitti ei liioin sovi kaikille. Eli jälleen totean, että kaikkien painaminen samaan muottiin ei ole hyvä ratkaisu.

Ollaan vaan kärsivällisiä. [...] HBA:n tuomaa lisäarvoa kannattaa Korisliigan kannalta mielestäni tarkastella vasta muutaman vuoden päästä kun otantaa on hieman enemmän. [...] Mukana on myös ollut hieman epäonnea mm. Michelsen olisi ihan auringonvarmasti Korisliigan profiilipelaaja, ellei loukkaantuminen olisi katkaissut hänen uraansa niin aikaisin.

En edelleenkään ole sitä mieltä, että nuoria lahjakkaita pelaajia pitäisi estää lähtemästä rapakon taakse kokeilemaan NCAA-ympyröitä. Päinvastoin. Mutta samaan aikaan lie tunnustettava, että jos joka vuosi kymmenkunta kaikkein lahjakkaimmista nuorista korislupauksista lähtee jenkki-yliopistoihin, niin eihän tuo voi olla näkymättä Suomen kokoisen maan huippukoriksen tasossa kun vastaava ruiske nuoria pelaajia jää Korisliigalta vuosittain saamatta.

Laajempi systemaattinen ilmasilta NCAA:han on ollut nyt auki vasta pari vuotta (on niitä aiemminkin siellä pelannut useampia pelaajia, ei mennä nyt siihen, vaan puhutaan vaikka viimeisestä kymmenestä vuodesta) joten sen laajemmista tai kauaskantoisemmista seuraamuksista ei tosiaan voida vielä sanoa oikeastaan mitään. Tässä lienemme viisampia kolmen-neljän vuoden päästä kun muutama laajempi ikäluokka on palannut Ameriikankiertueeltaan; olettaen siis, että ilmasilta jatkuu suunnilleen samankaltaisena. Mutta välitön lyhyen tähtäimen vaikutus on ilmiselvästi ollut Korisliigan kotimaisten nuorten lupausten joukkopako. Voi olla, että sitä kannattaisi katsoa muutaman vuoden investointina joka sitten aikanaan poikii monenlaista hyvää. Kyllä.

Mutta mikä se tuotos sitten tulee olemaan? Viime vuosina palanneista Michelsen olisi varmaan ollut ihan hyvä pelaaja Korisligassa - mutta sitäkään emme tule koskaan tietämään, että olisiko oikeasti ollut. Aidoo jätti yliopistouran kesken ja on ollut oikein hyvä Korisliigassa. NCAA II:sta tulleista Nuolivirta on kaiketi ollut ihan ok. Korihaissa, mutta KTP:n Rajala oli ilmeisesti selvä floppi. Hopkins ja Nikkarinen tulevat olemaan mielenkiintoista seurattavaa ensi kaudella.

Mutta isompia johtopäätöksiä päästäneen tosiaan tekemään vasta parin vuoden päästä kun aidosti isommat otannat palaavat (elleivät sitten kaikki tule maitjunalla kotiin ennen aikojaan).

Usein jenkkien määrää puolustellaan sillä, että "kahdella/kolmella jenkillä Korisliigan taso laskee". Tämä on varmasti ihan totta, mutta ottaen huomioon, että Susijengin parhaat pelaavat joka tapauksessa Korisliigan ulkopuolella ja suuri osa päätyy majuun ilman kokonaisia liigakausia, niin ketä loppupeleissä haittaa Korisliigan tason lasku esim. yhden jenkin verran?

Varmaan niitä, joiden mielestä kotimaisen koriksen / koriskulttuurin hyvinvointi ja menestys ei saisi olla kiinni vain Susijengistä, vaan joiden mukaan myös kotimaisten koripalloseurojen tulisi kehittyä ja päästä mukaan kv. korikseen.

Näen edelleen, että vapaa markkinatalous ilman turhia rajoitteita on ainoa keino saada liiga sellaiseksi, että nähdään hyvää koripalloa ja myös kotimaisia pelaajia. Kaikki keinotekoiset rajoitteet vain hidastavat tuon tavoitteen täyttymistä.

Pahoin pelkään, että puhtaasti vapailla markkinoilla operoivassa Korisliigassa pelaisi lähinnä pelkkiä tusinajenkkejä.

 

[koris.com]

Vapaa markkinatalous Suomen korikseen? Pirkka-Pekkakaan ei vois tuota huonompaa huumoria tehdä. Vois samalla laittaa vaikka hautakiven suomikoriksen liepeille.

 

[Stone]

Kannattaisi melkein tarkastella ikäluokittain nuorten esiinmarssia Korisliigaan. NCAA vie tietysti kolme-neljä pelivuotta kotimaasta, mutta oletuksena lienee tulla ”valmiina pelaajana” takaisin. No ainakin valmiimpana.

Viime kaudella ’96 syntyneet löivät viimeistään läpi (Alanen, Hirvonen ja muut). Miten nuoremmat? Oliko ’97 ja ’98 ikäluokista jo todella onnistujia (tai avauksen pelaajia)?

Vähän yleistäen: suomalaiset pelaajat saavuttavat Korisliigatason 23/24 vuotiaana eli samoihin aikoihin kuin NCAAsta palaajat. Tätä ennen pelaillaan pienemmässä roolissa ja enemmän tai vähemmän jämäminuuteilla, ts. opetellaan vielä pelaamista.

Yksittäisiä esimerkkejä on tietysti suuntaan jos toiseenkin ja vuosien välinen satunnaisvaihtelu vaikuttaa kuinka monta pelaajalupausta on tarjolla milloinkin. Pointtina lähinnä, että Korisliigassa just parikymppinen pelaaja on vielä usein raakile, mutta pitäisi pelata ammattilaisten joukossa. Olipa jenkkien määrä neljä tai kolme.

 

[MattHeldman]

Varmaan niitä, joiden mielestä kotimaisen koriksen / koriskulttuurin hyvinvointi ja menestys ei saisi olla kiinni vain Susijengistä, vaan joiden mukaan myös kotimaisten koripalloseurojen tulisi kehittyä ja päästä mukaan kv. korikseen.

No joo. Tämä on varmaan ihan totta, mutta kuinka paljon Suomesta löytyy oikeasti koriskatsojia, jotka janoavat euromenestystä. Varsinkin nykyhetken tilanteessa, jossa europelit tuntuvat aina muodostavan konkreettisen talousriskin niihin osallistuvalle seuralle.

Edelleen kyse on siitä, ketä halutaan palvella ja millä painoarvolla - Korisliigaa, Europeleihin haluavia, Susijengiä jne. Ja saahan sitä Europeleihin lisänjenkulat hommata

 

[gallup1]

Mitä liitto muuten haluaa Korisliigalta? Vähän on hämäräksi jäänyt.

 

[clikc]

En ole ihan varma, onko tämä "montako jenkkiä on oikea määrä" oikeasti niin iso asia kotimaiselle koripallolle, että siitä on mielekästä keskustella kahden kuukauden välein, mutta osallistunpa silti muutamalla nostolla.

- Jenkkien määrän pienentäminen tuskin toisi euroopassa pelaavia susijengi pelaajia merkittävästi aiemmin takaisin korisliigaan, jos ne tämän hetken M1DA aloituksen tason kotimaiset haluaa merkittävämpään rooliin liigassa, olisiko järkevämpää lisätä liigan kotimaisten pelaajien määrää lisäämällä sarjaan lisää jengejä kuin vähentämällä jenkkejä.
- Korisliiga voitettiin tänä vuonna käytännössä 6 pelaajan rotaatiolla, jossa kuudentena miehenä Okko Järvi pleijareissa 23min peliajalla. Jos jenkkejä olisikin ollut kolme, myös Jumppa olisi varmaan pelannut 18min paikkeilla 11min sijaan. Toisiko tämä ihmiset katsomoon ja suomikoriksen nousuun?
- Alle 6kk suomessa työskentelevät ulkomaiset työntekijät ovat rajoitetusti verovelvollisia Suomessa. Alle 4kk työskentelevät lisäksi vapautettu työntekijä sosiaaliturvamaksusta. Nämä kun yhdistää Suomen kansainvälisesti melko korkeisiin elinkustannuksiin, vaikuttaa kotimaisten pelaajien hinta/laatu suhteeseen muitakin tekijöitä kuin pienempi tarjolla oleva pelaajamassa.
- Edelliseen liittyen, liigan elättämien kotimaisten täys-ammattikoripalloilijoiden määrää rajoittavat myös muut seikat kun jenkkien määrä. Tämä liittyy jossain määrin ensimmäiseen kohtaan, halutaanko korisliigaa viedä ammattisarjan suuntaan vai lähdetäänkö vähentämään pelimääriä reilusti, jolloin nykyistä suurempi osa pelaajista kykenee yhdistämään pääsarjakoriksen ja "oikeat" työt.
- Sitten mennään "ihan omissa päissäni keksin" hyposteesien puolelle. Palkkauksen, sivukulujen, europelikelpoisuuden ja elinkustannusten tasaamista on toki mahdollista tehdä sarjan sisäisillä tulonsiirroilla. Jenkkien määrään tai hintaan sidottu tasausmaksu, joka jyvitetään halvemmilla tai vähemmillä jenkeillä pärjäävien suuntaan. 14-16 jengiä. Näiden rahojen turvin sitten mahdollista pelata pienemmin menestys painein "kasvattaja seurana" korisliigaa kahdella jenkillä ja kuudella täys ammattilais kehityspelaajalla. Liitu, piirtäminen, europeleihin 5 jenkillä, 3 susijengiläisellä ja kolmen miljoonan budjetilla isosta kaupungista, korisliiga mestaruus lohdutuspalkintona. (Ymmärrän, etten ymmärrä ja tämä tuskin toimisi, ainakaan toivotulla tavalla)


Tuo "mitä korisliigalta halutaan" on ihan hyvä kysymys sekin. Itse nään funktiona lajin kasvattamisen kotimaassa toimimalla näyteikkunana huippukoripalloon sinä isoimpana roolina. Tavoitetilana olla joskus se selkeästi toiseksi suurin urheilulaji Suomessa vielä joskus.

 

[Espoon Nash]

Kolmesta jenkistä täsmälleen samaa mieltä.

Usein jenkkien määrää puolustellaan sillä, että "kahdella/kolmella jenkillä Korisliigan taso laskee". Tämä on varmasti ihan totta, mutta ottaen huomioon, että Susijengin parhaat pelaavat joka tapauksessa Korisliigan ulkopuolella ja suuri osa päätyy majuun ilman kokonaisia liigakausia, niin ketä loppupeleissä haittaa Korisliigan tason lasku esim. yhden jenkin verran? Jos ensi kausi pelattaisiin kolmella jenkillä, niin pystyisikö peruskatsoja kauden päätteeksi sanomaan, että peli oli heikkotasoisempaa kuin edellisellä kaudella neljällä jenkillä pelatessa. Enpä usko.

Peruskysymys tässä on se, ketä halutaan palvella.

Näinpä. Ongelmaksi tuleekin sitten se, että liigaan tulisi löytää jostain n. 10 suomalaista pelaajaa, jotka voivat pelata Korisliiga-joukkueen aloitusviisikossa.

En edelleenkään ole sitä mieltä, että nuoria lahjakkaita pelaajia pitäisi estää lähtemästä rapakon taakse kokeilemaan NCAA-ympyröitä. Päinvastoin. Mutta samaan aikaan lie tunnustettava, että jos joka vuosi kymmenkunta kaikkein lahjakkaimmista nuorista korislupauksista lähtee jenkki-yliopistoihin, niin eihän tuo voi olla näkymättä Suomen kokoisen maan huippukoriksen tasossa kun vastaava ruiske nuoria pelaajia jää Korisliigalta vuosittain saamatta.

HBA:sta lähtee vuosittain ehkä n. 5-6 pelaajaa muualle, joista varmaan yksi olisi valmis pelaamaan Korisliigaa säännöllisellä peliajalla. Eivät he valmiita pelaajia ole. Vuodet jenkeissä ovat todella tärkeitä.

Piikkini oli myös muita toimijoita kohtaan joiden pitäisi periaatteessa koripalloilijoita tähän maahan tuottaa. Muutaman vuoden päästä toivon Korisliigauransa aloittavan joka vuosi 5-10 tulokaspelaajaa.

Tuo, että pelaajat ovat Korisliiga-tasoa vasta 23-24 -vuotiaina, kertoo mielestäni sarjan korkeasta tasosta, mutta myös vähän ehkä junioritoiminnan vaatimustasosta. Pikavoittoja ei tässäkään asiassa ole eikä yhtä kaikkivoipaa ratkaisua.

 

[MattHeldman]

Näinpä. Ongelmaksi tuleekin sitten se, että liigaan tulisi löytää jostain n. 10 suomalaista pelaajaa, jotka voivat pelata Korisliiga-joukkueen aloitusviisikossa.

Löytyyhän sieltä jo nyt. Jokaisesta joukkueesta täytyy laittaa rotaation seuraava kaveri kentälle. Ja jos tason laskusta puhutaan, joukkueiden aloitusviisikon taso laskee joukkueen kuudennen (suomalaisen) kaverin ja hankkimatta jääneen neljännen jenkin verran.

Omasta mielestäni argumentti Korisliiga-tasoisesta pelaajasta on huono, koska Korisliigan taso määrittyy täysin sen mukaan, kuinka hyviä pelaajia on tarjolla. Jos tarjolla on keskimäärin parempia, on Korisliigan taso keskimäärin parempi ja jos huonompia, on Korisliigan taso keskimäärin huonompi.

 

[Maanantaivalmentaja]

Löytyyhän sieltä jo nyt. Jokaisesta joukkueesta täytyy laittaa rotaation seuraava kaveri kentälle. Ja jos tason laskusta puhutaan, joukkueiden aloitusviisikon taso laskee joukkueen kuudennen (suomalaisen) kaverin ja hankkimatta jääneen neljännen jenkin verran.

Omasta mielestäni argumentti Korisliiga-tasoisesta pelaajasta on huono, koska Korisliigan taso määrittyy täysin sen mukaan, kuinka hyviä pelaajia on tarjolla. Jos tarjolla on keskimäärin parempia, on Korisliigan taso keskimäärin parempi ja jos huonompia, on Korisliigan taso keskimäärin huonompi.

Tämä on juuri näin. Aivan liikaa monet valmentajat penkittävät lähes totaalisesti rotaation nuoria pelaajia. Pahimmillaan tyyliin pari minuuttia kentälle jalat kylminä lopussa. Aivan hyvin voisi joitain minuutteja antaa runkosarjassa peliaikaa monelle ja katsoa vaikka joku tilanne hieman sormien läpi, ettei heti ekasta virheestä penkille. Jostainhan ne minuutit pitää vähitellen alkaa keräämään, ei kukaan hyppää isoille minuuteille yks kaks.

 

[jänö]

Onko jonkun mielestä siis niin, että Korisliigaan tarvitaan neljä jenkkiä, jotka ovat kolunneet läpi NCAA:n, mutta se, että suomalaiset lähtevät tekemään saman, on aivan saatanasta? Eikö tilanteen voisi nähdä niinkin, että muutaman vuoden päästä Suomeen tulee vuosittain useampi "suomalaisjenkki"? Miksei?

 

[RBP(ex)]

Vapaa markkinatalous Suomen korikseen? Pirkka-Pekkakaan ei vois tuota huonompaa huumoria tehdä. Vois samalla laittaa vaikka hautakiven suomikoriksen liepeille.

Tämä kuvastaa hyvin suomalaista ajatusmallia, eli kaikki pitää olla säänneltyä, että voi ylipäätään toimia. Näin ajattelevien puolesta voi todeta, että valitettavasti aika ja lainsäädäntö on ajanut tiukasta sääntelystä ohi. Pitää pystyä luottamaan myös siihen, että vaikka jotakin ei erikseen kielletä, niin se ei välttämättä kuitenkaan aja toimimaan toisin. Yleisö ei varmaan pane pahakseen kovaa tasoa korisliigassa, mutta rahoittajayhteisöt saattavat lopettaa omat panostuksensa, jos joku joukkue intoutuu oikein kovalle laukalle. Tämän vuoksi näen, että vapaat markkinat toimivat. Se ylimenokausi siinä saattaa olla, viimeksi elettiin juuri se ylimeno kausi täynnä tarmoa ja sitten taas heti rajoitettiin. Luottakaa siihen, että suomalainen osaa toimia myös liberaalimmassa ympäristössä, kaiken ei tarvitse olla säänneltyä. Yksilö pystyy kyllä ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ilman yhteiskunnan ja yhteisön jatkuvaa tiukkaa ohjailua.

 

[gallup1]

Jostain syystä vaan ei tuo anarkismi ole saanut hirveesti suosiota yhteiskunnassamme..

 

[Susijengi-fani]

Mitä haluaisin nähdä, ja osittain onneksi jo näenkin?

* Korisliigaan 'Salo-halleja' joka kaupunkiin, eli katsomot vähintäänkin molemmilla pitkittäissivuilla, mielellään ympäri kenttää. Katsomo heti kentän vieressä. Yleisöä mahtuu vähintään 2500. Riittävän tilavat ja tasokkaat fasiliteetit tuoda myös rahaa tuottavia VIP-yritysasiakkaita. Kuntapäättäjiltä tukea hankkeisiin.

* Joka joukkueessa 3 jenkkiä, muutama kokemusta omaava suomalainen senioripelaaja Susijengitaustalla tai muuten samalla tasolla, muutama lupaava nuori (19-23 v) vielä uraa ulkomailta tavoitteleva suomalaispelaaja. Jenkit eivät ihan ALEPA-laarista kaivettuja. 3 jenkin määrä yhdessä sovittu, sillä markkinatalousmeininki ei vaan tässä asiassa valitettavasti toimi. Osalla ennemmin tai myöhemmin on aina alkanut mopo keulia.

* Pidemmällä tähtäimellä liigaan yksi täysammattilaisjoukkue mielellään jollekin isoista kaupungeista, joka pelaisi säännöllisesti vähintään EuroCup-tasolla. Joukkueessa mukana muutama Susijengi-aktiivi. Tämä lienee toiveista kaukaisin, mutta Susijengi-buumi on osoittanut, että kysyntää huipputason korikselle voisi olla myös maajoukkueikkunoiden ulkopuolella. Ei ehkä ihan samassa mittakaavassa, mutta jos saisi kunnon hallit ja yleisömäärät 4000 - 5000 korville, niin yhtälö voisi toimia.

* Korista TV:n ilmaiskanavilta säännöllisesti. Kunnon lähetykset asiantuntevine juontajineen, ennakot ja jälkihaastattelut mukaanlukien. Ei mitään automaattikamera-harrastelua.

* Jokaisella suomalaisella junioriseuralla Honka-halli-tyyppinen koti rakentamassa yhteisöllisyyttä ja poistamassa salitilannetta pullonkaulana kasvulle. Kuntapäättäjiltä tukea hankkeisiin.

* HBA jatkaa lahjakkaimpien 17-19-vuotiaiden pelaajiemme koulimista. Tätä täydentää sitten mahdollisesti myös alueelliset akatemiat, kuten JBA.

* Lupaavimmat HBA-junnut NCAA:han, mutta vain jos saavat peliaikaa. Muut kotimaan liigaan Kouvot-tyyppisiin joukkueisiin, joissa satsataan myös nuorten kouluttamiseen. NCAA-vaihtoehdossa etuna koulutuksen saanti samalla (jos reissu kestää sen 3-4 v) ja ulkomaankokemus.

* Parhaat pelaajat ulkomaille ammattilaisuralle n. 20/22 - 32/35-vuotiaiksi, ja Suomeen ja liigaan vielä useammaksi vuodeksi tämän jälkeen pidentämään hieman uraansa, auttamaan suomalaisen koriksen näkyvyydessä, sekä antamaan omalle perheelleen Suomi-aikaa ala Kotti, Rannikko, Huff.

* Suomen valmentajakoulutus on erittäin hyvää ja meillä on liigassakin paljon erinomaisia nuoria valmentajia. Hyvä olisi, että myös kokeneet valmentajat pysyisivät liigassa, ettei mene ihan 30+ jutuksi. Kyllä maailman huippuvalmentajat ovat kuitenkin usein jo vähän kokeneempia 40-60+ vuotiaita kehäkettuja.

ALEPA-jenkkejä halutaan tuoda, koska ovat halvempia kuin kotimaiset profiilipelaajat. Tämähän on melkoista halpatuontityövoiman käyttöä, jossa jenkeillä vielä täysin epäreilu veroetu hyödynnettävänä. Onko joku ihan oikeasti sitä mieltä, että suomalaispelaajan, joka satsaa korisuraansa 24/7, pitäisi tienata 1500€/kk tai alle? Tämä pelaaja on pahimmassa tapauksessa sitten 30-vuotiaana, korisuran jäädessä, ilman sekä työkokemusta, että säästöjä. Kyllä kotimaisen liiga-pelaajan pitäisi tienata vähintäänkin suomalaisen keskipalkan verran. Maajoukkuemiesten selvästi enemmän. Tällaisillakin palkoilla uhraavat ikätovereihinsa verratuna jo paljon rahallisesti, kun tulevat väistämättä jäämään palkkakehityksessä jälkeen sitten 35+ ikävuosien jälkeen, kun ovat ilman työkokemusta.

Mistä sitten kiikastaa? Rahasta tietysti. Suomi on vähäväkinen maa, jossa yleisön ajasta kilpailee yhä useampi aktiviteetti, ei pelkästään lätkä, vaan myös säbä ja muut uudet lajit, ja ennenkaikkea se, että jäädäänkin kotiin ruudun ääreen, missä tarjolla on kaikki maailman lajit ja liigat, sekä muu ajanviete.

Seurajohtajia moni jaksaa haukkua, mutta se lienee korismaailman haastavin ja epäkiitollisin tehtävä. Valmentajat vaativat parempia pelaajia, vähemmän pelejeä, enemmän treenejä, treeneihin kakkosviisikko myös ammattilaisista, varajenkkejä loukkaantumisten varata. Yleisö vaatii viihdettä ja donkkeja, mutta samalla myös suomalaisia pelaajia, eivätkä sitten kuitenkaan tule katsomoihin isoin joukoin, tai jos tulevat, pyytävät vapaalippuja. Yritysten sponsorihanat ovat tiukassa: monikansalliset yritykset tukevat globaaleita tähtiä, muut yhteiskunnallisia kohteita. Kotimaan liiga ei ole kohteena se houkuttelevin. Yhtälö on lievästi sanottuna haastava.

Valmentajakoulutus on nyt hyvällä mallilla. Samoin junnutuotanto. Isoin pullonkaula taitaa tällä hetkellä olla kunnon liiga-tason hallit, ja tietysti se, että niihin halleihin saadaan riittävästi maksavaa yleisöä, että kaikki edellisen listan toiveet saadaan rahoitettua.

Eli nyt vaan kaikki arvostelijat sinne katsomoon, ja jos kykyä ja aikaa riittää, niin auttamaan monen toiveen ristiaallokossa pitkää päivää ahertavia seurajohtajia.

 

[Espoon Nash]

Omasta mielestäni argumentti Korisliiga-tasoisesta pelaajasta on huono, koska Korisliigan taso määrittyy täysin sen mukaan, kuinka hyviä pelaajia on tarjolla. Jos tarjolla on keskimäärin parempia, on Korisliigan taso keskimäärin parempi ja jos huonompia, on Korisliigan taso keskimäärin huonompi.

Niin, mutta kolmella jenkillä pelatessa Korisliigan taso heikkenisi todennäköisesti aika radikaalisti. Meillä on jo nyt joukkueita joissa pelaa pelaajia jotka ovat pelanneet alasarjoissa tai junnujen divarissa ennen Korisliigaa. Mielestäni nämä pelaajat eivät ole sitä tasoa, että heidän tulisi pelata Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

 

[Koris...]

Niin, mutta kolmella jenkillä pelatessa Korisliigan taso heikkenisi todennäköisesti aika radikaalisti. Meillä on jo nyt joukkueita joissa pelaa pelaajia jotka ovat pelanneet alasarjoissa tai junnujen divarissa ennen Korisliigaa. Mielestäni nämä pelaajat eivät ole sitä tasoa, että heidän tulisi pelata Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

Melkoista liioittelua sanoa, että taso tippuisi radikaalista kolmen jenkin myötä.

Ehkä olen vain vanhanaikainen ja nykyinen Korisliiga ei ole tuotteena tarkoitettu minulle, jos kentällä on 10 ulkomaan vahvistusta pelailemassa keskenään ja suomalaiset ottaa penkillä huikkaa pullosta. Itseäni sellainen ei kiinnosta, vaan haluaisin nähdä suomalaisten saavan roolia ja mahdollisuuden kehittyä. Tämän takia Korisliigan seuraaminenkin on ollut vajaata viime aikoina omalta osaltani.

Kuten on jo aikaisemmin todettu, liigan joukkuemäärän supistaminen on yksi vaihtoehto, jotta tasokkaita kotimaisia riittää.

Uskon kuitenkin olevani valitettavasti vähemmistössä asian suhteen ja nykymeno jatkuu. Liiton pitäisi myös päättää, mikä on liigan tarkoitus ja päämäärä. Onko sen tarkoitus toimia kotimaisille pelaajille kehitysalustana vai tarjota jenkkikorista katsojille? Näin siis kärjistettynä.

 

[Espoon Nash]

Melkoista liioittelua sanoa, että taso tippuisi radikaalista kolmen jenkin myötä.

Ehkä olen vain vanhanaikainen ja nykyinen Korisliiga ei ole tuotteena tarkoitettu minulle, jos kentällä on 10 ulkomaan vahvistusta pelailemassa keskenään ja suomalaiset ottaa penkillä huikkaa pullosta. Itseäni sellainen ei kiinnosta, vaan haluaisin nähdä suomalaisten saavan roolia ja mahdollisuuden kehittyä. Tämän takia Korisliigan seuraaminenkin on ollut vajaata viime aikoina omalta osaltani.

Kuten on jo aikaisemmin todettu, liigan joukkuemäärän supistaminen on yksi vaihtoehto, jotta tasokkaita kotimaisia riittää.

Uskon kuitenkin olevani valitettavasti vähemmistössä asian suhteen ja nykymeno jatkuu. Liiton pitäisi myös päättää, mikä on liigan tarkoitus ja päämäärä. Onko sen tarkoitus toimia kotimaisille pelaajille kehitysalustana vai tarjota jenkkikorista katsojille? Näin siis kärjistettynä.

Olen siis täsmälleen samaa mieltä kanssasi siitä, että suomalaisilla pelaajilla pitäisi olla suurempi rooli Korisliigassa. En kuitenkaan kannata jenkkikiintiön muuttamista jatkuvasti. En myöskään usko että Korisliigaa pelattaisiin enää kauaa samalla tasolla pienemmillä paikkakunnilla, ellei 2/3 pelaavasta kokoonpanosta voisi olla jenkkejä. Juniorityön laatu ja paikkakunnan houkuttelevuus toisi aika ison edun Tampereelle ja Helsinkiin.

Muutos kolmeen jenkkiin olisi mielestäni kaivattu, mutta ei ihan vielä.

 

[koris.com]

Tämä kuvastaa hyvin suomalaista ajatusmallia, eli kaikki pitää olla säänneltyä, että voi ylipäätään toimia. Näin ajattelevien puolesta voi todeta, että valitettavasti aika ja lainsäädäntö on ajanut tiukasta sääntelystä ohi. Pitää pystyä luottamaan myös siihen, että vaikka jotakin ei erikseen kielletä, niin se ei välttämättä kuitenkaan aja toimimaan toisin. Yleisö ei varmaan pane pahakseen kovaa tasoa korisliigassa, mutta rahoittajayhteisöt saattavat lopettaa omat panostuksensa, jos joku joukkue intoutuu oikein kovalle laukalle. Tämän vuoksi näen, että vapaat markkinat toimivat. Se ylimenokausi siinä saattaa olla, viimeksi elettiin juuri se ylimeno kausi täynnä tarmoa ja sitten taas heti rajoitettiin. Luottakaa siihen, että suomalainen osaa toimia myös liberaalimmassa ympäristössä, kaiken ei tarvitse olla säänneltyä. Yksilö pystyy kyllä ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ilman yhteiskunnan ja yhteisön jatkuvaa tiukkaa ohjailua.

Mua ei nuo puoluepoliittiset lässytykset kiinnosta ollenkaan ja vielä vähemmän se, että kymmenen jenkkiä viilettelee kentällä.

Niin ja olihan apuva-mies toki hauska hahmo.