Korisliigaa on nyt pelattu noin kolme neljäsosaa, tai jotain, ja päätin raapustaa lisää keittiöanalyysejä kaudesta.
Suurin yllättäjä: N/A
Mikään ei ole oikeastaan yllättänyt. Ei joukkue, pelaaja tai valmentaja. Tylsää.
Suurin pettymys: Kataja
Jamar Wilson ei tiedä mihin hän on ryhtymässä. Toki tämän kauden Katajaa seuranneena en edes yllättyisi vaikka koko siirtoa ei tapahtuisi.
Pelaaja: Henri Kantonen
Marius van Andringa ja Daniel Dolenc on jo mainittu. Toisen heistä saatoin arvostaa hieman liian korkealle, hieman liian aikaisin. Nyt on kuitenkin pakko antaa tunnustusta jo sille oikeasti parhaalle suomalaiselle pelaajalle sarjassa. Ansaittu paikka Susijengiin. Kantonen on kova jätkä, joka on todellakin ansainnut tämän kaiken. Muutama kori ja hyvä stoppi karsinnoissa ja Kantonen varmistaa sen, ettei hänen tarvitse enää ikinä asua Salossa.
Haluaisin edelleen kuitenkin muistuttaa, että kun Kantosen tilastot ovat pyöristettynä 10/5/4, niin Niko Mattilalla ne ovat 11/3/4. Joojoo, tilastot eivät kerro kaikkea mutta pidän Mattilasta koripalloilijana ja haluan tartuttaa tämän arvostuksen muihin koripallisteihin.
Positiivista:
Korismaanantai ja monikameratuotanto sekä Tough Calls ovat vieneet tuotetta eteenpäin. Kerrankin. Tämä on ollut hieno kausi tältä osin.