Korisliigaa on nyt pelattu noin puolet, ja on aika päivittää analyysini jonka tein silloin, kun kautta oli pelattu neljännes.
Suurin yllättäjä: Seagulls
En odottanut Seagullsin olevan NÄIN hyvä. Vilppaan ja Kauhajoen jälkeen sarja on niin tasainen, että yllätystä sieltä on vaikea nostaa. Mennään siis kiistatta sarjan parhaalla joukkueella. Todella tasapainoinen ja hyvin valmennettu nippu.
Sanokaa mitä sanotte, mutta helsinkiläisen seuran menestys on parasta mitä Korisliigalle voi tapahtua.
Suurin pettymys: Kataja
Pettymys on mahdollisesti jopa syventynyt viime kerrasta. Haluton ja huono, muttei halpa. Todellinen ohikausi. Negatiiviset adjektiivit eivät riitä. Ei sentään ole viimeisenä. Käsittämätöntä, että tämä porukka voi olla seitsemäntenä tällä hetkellä.
Pelaaja: Marius van Andringa
Ensimmäisen neljänneksen jälkeen tässä luki Daniel Dolenc, eikä hän olisi nytkään huonoin mahdollinen valinta. Marius van Andringa on kuitenkin ottanut tällä kaudella todella ison harppauksen eteenpäin, ja on sarjan toiseksi paras kotimainen korintekijä yli 13 pisteen keskiarvolla. Samuel Haanpään kesätreeni ilmeisesti toimii.
Tässä ei siis valittu sarjan parasta pelaajaa, vaan kehittyneimmän, yllättävimmän ja parhaan pelaajan hybridi. Jos absoluuttisesti parasta pelaajaa valittaisiin, lukisi tässä Antti Kanervo tai Antto Nikkarinen.
Bubbling under: Niko Mattila
Mattilalla on kenties sarjan hiljaisin (pyöristettynä) 10/3/4 -tilastorivi.
Positiivista:
Korismaanantai ja monikameratuotanto ovat olleet edelleen todella kovaa kamaa.
Negatiivista: 25:n parhaan korintekijän joukossa on tällä hetkellä yksi kotimainen pelaaja: Antti Kanervo. Korisliigaan tarvitaan lisää kotimaisia profiilipelaajia, ja kyllähän tuosta jenkkien määrästäkin pitäisi keskustella lisää. Vaikeita asioita.
HOT TAKE:
Korisliigan kahdeksannen, eli viimeisen playoff-joukkueen, ja yhdeksännen joukkueen välillä on kuusi pistettä. Noin muutenkin sarjataulukossa erottuu selkeästi omiksi ryhmikseen kärkikolmikko, muut playoff-joukkueet, playoffien ulkopuolelle jääneet joukkueet pl. putoaja ja putoaja.
Osa valmentajista on ehdottanut Korisliigan laajentamista esim. 16 joukkueen sarjaksi, jossa osa seuroista keskittyy pelaajakehitykseen ja osa Suomen mestaruuden voittamiseen. Jos jätetään pois laskuista taloudelliset ja pelin ulkopuoliset seikat, niin muuttaisiko tällainen sarjan laajennus oikeasti Korisliigan luonnetta kovin merkittävästi? Meillä on jo nyt joka vuosi vähintään yksi lähes divaritason joukkue mukana. Olisiko oikeasti niin iso ongelma, mikäli niitä olisi viisi?