Korisliigan tulevaisuus

[jukkyos]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Mites Kouvojen talous?
Ilman päätöstäkin oli Kouvojen talous jo kuralla, eikö?
Kun joku "hätäkeräys" tehtiin.. Vai kerättiinkö sillä vaan ylimääräistä väärällä nimellä?

Jos esitit kysymyksen minulle niin vastaan siltä osin kun pystyn: Nykytilanteeseen en pysty vastaamaan, olen ollut vuoden verran muissa työtehtävissä, Kouvoissa ainoastaan minityttöjen valmentajana. Käsitykseni ja kuulemieni juttujen mukaan tilanne on hallinnassa ja liigalisenssin saamiseksi ei pitäisi olla mitään esteitä

Mainitsemasi hätäkeräys oli tarpeeseen - sen tiedän aikaisemmasta roolistani johtuen ja siihen osallistuin myös itsekin omalla panoksellani kuten niin moni muukin jotka halusivat nähdä myös jatkossakin pääsarjatason koripalloa Kouvolassa, huono se on luopua yli 20 vuotta totutusta tavasta

 

[Raid]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Ei ole ainoa jämäsarja, mutta näissä sarjoissa on isoja eroja monessakin mielessä:

1) sponsorien kiinnostus (näkyvyys vs sen puute)
2) katsojien mielenkiinto ( valtakunnan ylin sarja vs kakkostaso)
3) harjoittelun määrä (kaksi krt/pv vs iltatreenit)
4) taktinen vaatimustaso (valmentajat ja iso osa pelaajista päätoimisia eli aikaa/taitoa panostaa siihen)

Mitä divari sitten pitäisi olla - mielestäni kehityssarja suomalaisille pelaajille ja valmentajille, jossa treenataan huomattavasti enemmän ja paremmin kuin nyt. Miten se olisi mahdollista onkin jo sitten ihan oma haasteensa......

1) Eiköhän ne sponsorit ole mukana valtaosaltaan ihan yhteiskuntavastuuperiaatteella, oli kyse sitten korisliigasta tai divarista. Näkyvyyden kannalta korisliigallakaan ei paljon annettavaa yrityksille ole. Pienen piirin laji jonka televisiointi erittäin vaatimatonta ja ottelutapahtumat "pullakahvit jumppasalissa"-periaatteella eivät juuri anna arvoa yritystapahtumien järjestämiselle. Kyllä yritys mainoseuroilleen saa paljon paremman vastineen monesta muusta kohteesta kun korisliigajoukkueen tukemisesta.
2) Periaatteessa ehkä näin mutta esim. Uudenkaupungin kohdalla yleisökeskiarvo oli tällä kaudella edelliskautta suurempi, kun yleisö pääsi seuramaan divarissa voitokasta joukkuetta koriliigassa tappiosta toiseen taapertavan joukkueen sijaan.
3 ja 4) Kyse käytännössä samasta asiasta, eli ammattilaisuudesta ja amatööriydestä ja siitä miten näissä kahdessa mallissa on resursseja tekemiseen panostaa. Kannattaa muistaa, ettei se koriliigakaan ihan puhdas ammattilaissarja ole vaan mukana on myös opiskelijoita ja töissäkävijöitä, jotka eivät varmasti aina 2 kertaa päivässä ehdi treenaaman.

Toki korisliigan ja divarin välillä on tasoeroa ja niin pitääkin olla ja luonnollisesti divarin pitäisi toimia enemmän kehityssarjana, mutta tästä huolimatta koko koripallokentän kannalta parasta olisi, että tämä tasoero olisi mahdollisimman pieni, divarissa joukkueet olisivat mahdollisimman ammattimaisia ja aidosti tavoittelisivat nousua sarjaporrasta ylemmäksi. Nyt tehdyt päätökset joukkuemäärien lisäämisestä korisliigassa ja divarissa vievät pakettia väärään suuntaan. Laajentamisen sijaan pitäisi tunnustaa realiteetit (resurssien niukkuus) ja mennä toiseen suuntaan, eli esim. 10+10 joukkueen koriliigaan ja divariin kenties vaikka niin, että keväällä korisliigan häntä ja divarin kärki pelaavat oman yhdistetyn karsintasarjansa.

Mitä tulee koriliigan väitettyyn tarkoitukseen olla mahdollisimman tasokas ja viihdyttävä sarja niin henkilökohtaisesti olen vanhan koulukunnan miehiä jolle joukkueen "fanittaminen" on enemmän paikkakuntasidonnainen perinne ja periaate jossa sarjatasolla ja pelin tasolla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Varsinkin jos se tasokkuus syntyy ostamalla joukkueeseen mahdollisimman paljon siirtotyöläisiä jotka pelaavat vain omaa CV:ään varten, ei siitä sellaista viihdettä synny jota pitkään viitsii seurata. Jos se mielenkiinto pelkästä pelin tasosta syntyy ilman että joukkueeseen mitään henkistä sidettä tarvitaan, niin sitten voi siirtyä seuraamaan telkkarista NBA:a ja Euroliigaa.

 

[Maanantaivalmentaja]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

vaikka niin, että keväällä korisliigan häntä ja divarin kärki pelaavat oman yhdistetyn karsintasarjansa.

Tuolla systeemillä olisi sama tehdä Korisliigasta kokonaan suljettu sarja. Korisliigassa taloutta ja joukkuetta on niin paljon helpompi rakentaa, että karsintasarjassa divarista nouseminen muodostuisi kohtuuttoman hankalaksi. Jo nyt on ihan riittävän hankalaa nousta divarista, turha sitä on enää vaikeuttaa.

 

[Europot]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Mites Kouvojen talous?
Ilman päätöstäkin oli Kouvojen talous jo kuralla, eikö?
Kun joku "hätäkeräys" tehtiin.. Vai kerättiinkö sillä vaan ylimääräistä väärällä nimellä?

Ei Kouvojen talous kuralla ole. Kouvoilla oli varaa pitää tälläkin kaudella 4 ulkomaalaista rosterissaan ja samalla vastustaa ideologisesti käytäntöä jatkossa. Kovin ristiriitaista pelehtimistä.
Noihin Kyöstilän aikaisemmin esittämiin talouslukuihin sen verran, että ei ole olemassa mitään jenkkihinnastoa joka jatkossa romuttaa seuran talouden. Eikä ole pakko ottaa neljää kallista jenkkiä. Voi jatkaa ihan normaalihintaisilla kolmella jenkillä tai vaikka valita hieman halvempia jenkkejä.

 

[Europot]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Sorry, mutta tähän on todettava: höpö, höpö : : :

Aikaa, kesä mukaanluettuna, kyllä riittää, mutta riittääkö kiinnostusta ja rohkeutta - niin valmentajilta kuin seurajohtajilta...... Joiltakin, mutta aivan liian harvalta!!!

Tässä Kyöstilä on sikäli oikeassa että liigajoukkueiden käyttämä aika nuorten pelaajien kehittämiseen juuri kesällä on hyödyntämättä, Kouvot tekee tässä ylivoimaisesti parasta duunia Lehtosen johdolla. Muilla vaan tuntuu olevan se on ongelma että joko valmentajat tai pelaajat on mukana susitoiminnassa ja paikallisia kovia harjoituksia ei saada aikaan. Ja seurajohtajat vielä pihistävät niin että sopimuksetkin alkavat vasta syksyllä susikauden loputtua.
Varsinaisella kaudella kova harjoittelu on minimoitu, kun pelataan 2-3 peliä viikossa, on harjoittelussa paljon videoita, valmistautumista ja palautumista. Sellainen sopii toki kokeneille ammattilaisille eli kärkijengeille, mutta nuorille tuleville tähdille liigan otteluohjelma kilpailu kaudella ei mahdollista optimaalista harjoittelua.

 

[jukkyos]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Noihin Kyöstilän aikaisemmin esittämiin talouslukuihin sen verran, että ei ole olemassa mitään jenkkihinnastoa joka jatkossa romuttaa seuran talouden. Eikä ole pakko ottaa neljää kallista jenkkiä. Voi jatkaa ihan normaalihintaisilla kolmella jenkillä tai vaikka valita hieman halvempia jenkkejä.

Ilman muuta voi toimia noin - jos haluaa pelata divarissa tai parhaimmillaan/pahimmillaan olla se porukka, joka rämpii sarjan häntäpäässä. Silloin ei käy yleisöä eikä kyllä sponssitkaan ole suuremmin halukkaita olemaan mukana vaikka Raid skeptisesti muuta väittikin yritysten motiiveista. Näin ollen myös taloudellinen lopputulos on todennäköisesti huonompi kuin neljällä - jo sinä liigakautena.

Toistan vielä yleisesti todettua: ulkomaalaispelaajilla on edelleen todella suuri merkitys joukkueiden urheilulliseen menestymiseen ja heidän hinta/laatu -suhteensa puoltaa neljän hankintaa jos se kerran on sovittu maksimimäärä. Huom! En ota siis kantaa siihen, olisiko kolmen pelaajan sopimus pitänyt pitää voimassa vai ei, kyse on ainoastaan siitä miten mielestäni on järkevää toimia näillä sovituilla säännöillä. Samaa mieltä Raidin kanssa kuitenkin siitä, että parempi olla menestyvä porukka divarissa kuin "heittopussi" liigassa - Ukin lisäksi lähivuosilta löytyy tuota väitettä tukeva esimerkki myös Tarmosta, poislukien tämä kausi.

 

[jukkyos]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Varsinaisella kaudella kova harjoittelu on minimoitu, kun pelataan 2-3 peliä viikossa, on harjoittelussa paljon videoita, valmistautumista ja palautumista. Sellainen sopii toki kokeneille ammattilaisille eli kärkijengeille, mutta nuorille tuleville tähdille liigan otteluohjelma kilpailu kaudella ei mahdollista optimaalista harjoittelua.

Sorry, mutta nyt sulla on väärät lähtöluvut. Tällä kaudella pelattiin 40 runkosarjaottelua noin 27 viikossa eli keskiarvo on aika tasan 1,5 peliä/viikko. Jos joukkue harjoittelee/pelaa viikon aikana 10 kertaa niin kahden viikon jaksossa itse peleihin menee 3, valmistavia esim. 2 krt X 3 ottelua = 6 treeniä, palauttavia 3 = ottelun jälkeinen iltatreeni, aamulla ei treenata. Jäljelle jää joka kahden viikon jaksoon kahdeksan kehittävää harjoitusta, kauden (30-48 vkoa) aikana näin laskettuna 240 - 384.

Mielestäni lähinnä kyse on seuraavasta:
1) kuinka ison osan tuosta jäljelle jääneestä käytämme joukkuepelin kehittämiseen ja kuinka paljon yksilöiden
2) annammeko päähuomion/vastuuta (treeneissä & peleissä) kaikille vai ainoastaan osalle esim."luottopelaajille"
3) mikä on seurajohtajien tuki valmentajille, jotka ovat valmiita kehittämään nuoria, kokemattomia pelaajia - miten käy jos tulee tästä syystä vaikka pari "turhaa" tappiota, onko valmentajan työpaikka uhattuna vai onko seurajohto tukemassa

 

[Ihmispallo]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Kauden aikana selvä pääpaino joukkuepelin kehittämisessä ja kesällä pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittämisessä. Henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ei tarvita kesällä mitään kokonaista 10-12 hengen joukkuetta...tahtotila, motivaatio ja kiinnostus kehittymiseen riittää.

 

[Martti Mielikäinen]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Jos halutaan, että meiltä jatkossakin tulee Teemuja, Pettereitä ja Hannoja (ja miksei parempaakin) niin Korisliiga tulee nähdä nimenomaan kehityssarjana, ei minään ultimaattisena rahantekokoneena. Ensinnäkin sellainen on täysin mahdotonta, ja toiseksi divarijuniorin (jos se nyt kehityssarjana nähdään) ja uskottavan ulkomailla pelaaavan ammattiurheilijan välissä on niin monta porrasta että jos Korisliiga otetaan siitä välistä pois ei juniorilla riitä askelpituus seuraavalle portaalle. Sitä montako jenkkivahvistusta on oikea määrä en tiedä, mutta jos nämä täällä nähdyt lukemat tosiaan ovat ehtaa tavaraa niin ei hyvältä näytä. Minua ei kyllä sitten kiinnosta pätkääkään jos sarjassa ainoastaan tusinajenkit saavat mitään aikaan.

Mutta sekin on todettava, että koripalloilija tehdään kesällä. Kaudella on tarkoitus kerätä kesällä kylvettyjä hedelmiä.

 

[Raid]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Joukkueiden jenkkihankintoja ja siihen tarvittavia varoja funtsaillessa kannattaa myös huomioida, että käsittääkseni jenkit hinnoittelevat itsensä dollareissa ja viime keväänä yhdellä eurolla sai 1,4 dollaria, nyt sillä saa 1,1 ja Kreikan seuraavan tukipaketin tullessa kesällä päätettäväksi kenties vielä vähemmän. Jenkkien hankkimiseen pitää siis varata viime kautta enemmän rahaa jo ihan €/$-kurssin vuoksi.

 

[jukkyos]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Joukkueiden jenkkihankintoja ja siihen tarvittavia varoja funtsaillessa kannattaa myös huomioida, että käsittääkseni jenkit hinnoittelevat itsensä dollareissa ja viime keväänä yhdellä eurolla sai 1,4 dollaria, nyt sillä saa 1,1 ja Kreikan seuraavan tukipaketin tullessa kesällä päätettäväksi kenties vielä vähemmän. Jenkkien hankkimiseen pitää siis varata viime kautta enemmän rahaa jo ihan €/$-kurssin vuoksi.

Juuri näin, huomioitu myös tuossa aikaisemmassa laskelmassani. Mainitsemallasi seikalla on itse asiassa yllättävän suuri merkitys, yhdistettynä tehtyyn päätökseen ottelumäärien vähennyksen suhteen yhteisvaikutus on mullistava

 

[Jarpii]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Joukkueiden jenkkihankintoja ja siihen tarvittavia varoja funtsaillessa kannattaa myös huomioida, että käsittääkseni jenkit hinnoittelevat itsensä dollareissa ja viime keväänä yhdellä eurolla sai 1,4 dollaria, nyt sillä saa 1,1 ja Kreikan seuraavan tukipaketin tullessa kesällä päätettäväksi kenties vielä vähemmän. Jenkkien hankkimiseen pitää siis varata viime kautta enemmän rahaa jo ihan €/$-kurssin vuoksi.

Tuosta asiasta oli jopa Urheilulehdessä 17/2015 juttu. Se auttoi ymmärtämään asiaa melkoisesti. Jutun mukaan joukkueen jenkkibudjetti on 100 000 dollaria. Kauden 14-15 alussa se tarkoitti vajaata 75 000 euroa. Tällä hetkellä summa on 90 000 euroa. Jotkut joukkueet maksavat jenkeilleen tilipäivänä päivänkurssin mukaan. Kyllähän tuo 15 000 euron lisäys lähes "kädestä suuhun" elävissä koripalloseuroissa on melkoisen iso.

 

[KuumaKalle]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Tämän keskustelualueen alusta loppuun luettuani totean, että uudistuksella on kaksi puolta.

On toki totta, että tällä uudistuksella pienemmän budjetin seurat kärsii ja isomman budjetin seurat höytyvät muihin verrattuna. Jolloin tasoerot saattaa kasvaa kun muilla joukkueilla viikon tauko peleistä ja muut pelaa kovia europelejä. Ymmärrän myös talouslaskelmat.

Mutta hyvää tässä on playoff pelien lisäys. Paras seitsemästä sarjat ovat mielestäni parasta viihdettä mittä palloilusarjat voivat tarjota. Kuna paras viidestä sarjassa voi sarja olla kahden pelin jälkeen käytännössä ratkannut niin riittää pidemmässä sarjassa jännitettävää. Ja kun tulee lisää televisioituja tiukkoja huyvää urheilun draamaa tarjoavia pelejä niin ihmiste innostuvat lajista ja menevät seuraavan kerran paikan päälle. Eli uskon että katsojaluvut nousisivat.

 

[42]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

yhdistettynä tehtyyn päätökseen ottelumäärien vähennyksen suhteen yhteisvaikutus on mullistava

Miten minusta keskusteluissa on ristiriita valmentajien ja seuran talousjohdon välillä? Valmentajat valittavat, että pelejä on liikaa eikä ehdi harjoitella. Talouspuoli valittaa kun ottelumäärää pudotetaan ja rahaa ei tule riittävästi.

Mikähän muuten mahtaa olla joukkueilla otteluiden nettotulojen prosenttiosuus budjetista?

 

[JOEN SUU]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

40%. kyllä jämpti on niin. Olen tuon niin monta kertaa laskenut.

 

[Heppu]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Ymmärtääkseni aika suuri osa keskiverto liigajoukkueen budjetista tulee maksavista katsojista, joihin itse olen aina kuulunut. Mitä mielenkiintoon tulee vaikuttamaan siirtyminen neljään jenkkiin ja epämääräiseen sarjakierrosten määrään, on suuri kysymysmerkki. Kauhajoki tulee Kouvolaan ja aloitusviisikossa 4 jenkkiä ja Sarcevic. Vastaavasti Kouvolaan tulee Pyrintö ja aloitusviisikossa 4 jenkkiä ja Williams. Jos kyseessä olisikin Euroliiga tasoisia jenkkejä, kiinnostaisi peli varmasti, mutta kun tietää jenkkien laadun, saattaa olla otteluun meno haastava. Pahaa pelkään, että karsojaluvut korisliigassa tulevat tippumaan tämän vuotisesta. Itseäni ei ainakaan paljon kiinnosta B-luokan jenkkien tai veteraanien pyöräily kentällä. Suomipojat pelaavat entistä vähemmän ja sitä kautta menestyminen Koposen ym. jälkeen tulee entistä haastavammaksi Euroopan kentillä, vaikka paljon lupaavia nuoria pelaajia onkin tulossa. Yhtään tilannetta ei helpota, että koripalloliitton asioita joudutaan hoitamaan oikeusturvalautakunnan kautta, koska koripalloliitto on kyvytön noudattamaan itse laatimiaan sääntöjä, joita saatetaan muuttaa mielensä mukaan sopiviksi.

 

[shaqtin a fool]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Ei tuo ensi kauden neljän jenkin systeemi näytä kovin hyvältä suomalaispelaajien kannalta, kun katsoo tämä kevään playoffien peliminuutteja.

Otetaan esimerkkinä vaikka Kataja-Karhu 5. pelin peliminuutit.

Kataja:
Arnold 38min
Knight 37min
Horton 40min

Karhu:
Horton 36min
Sarcevic 34min
Giles 37min
Mangano 39min

Tuohon vielä lisätään Katajalle Rannikon pelaamat 34min.. Ensi kaudella sitten kun voi peluuttaa yhtä jenkkipelaajaa enemmän, niin ei siinä suomalaispelaajille paljon minuutteja jää.

 

[PikkuMikko]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Sorry, mutta nyt sulla on väärät lähtöluvut. Tällä kaudella pelattiin 40 runkosarjaottelua noin 27 viikossa eli keskiarvo on aika tasan 1,5 peliä/viikko. Jos joukkue harjoittelee/pelaa viikon aikana 10 kertaa niin kahden viikon jaksossa itse peleihin menee 3, valmistavia esim. 2 krt X 3 ottelua = 6 treeniä, palauttavia 3 = ottelun jälkeinen iltatreeni, aamulla ei treenata. Jäljelle jää joka kahden viikon jaksoon kahdeksan kehittävää harjoitusta, kauden (30-48 vkoa) aikana näin laskettuna 240 - 384.

Mielestäni lähinnä kyse on seuraavasta:
1) kuinka ison osan tuosta jäljelle jääneestä käytämme joukkuepelin kehittämiseen ja kuinka paljon yksilöiden
2) annammeko päähuomion/vastuuta (treeneissä & peleissä) kaikille vai ainoastaan osalle esim."luottopelaajille"
3) mikä on seurajohtajien tuki valmentajille, jotka ovat valmiita kehittämään nuoria, kokemattomia pelaajia - miten käy jos tulee tästä syystä vaikka pari "turhaa" tappiota, onko valmentajan työpaikka uhattuna vai onko seurajohto tukemassa

Matematiikka ja tilastot ovat siitä hauskoja alueita, että niillä voi todistaa melkein mitä vaan.

Kyöstilä on oikeassa tuossa vertauksessaan 40 ottelua kauden mittaan, jos asiaa ajatellaan sarjan huonoimpien joukkueiden kannalta.

Biisonit on kuitenkin pelannut jo yli 80 ja still going. Pyrintö, Kotka ja Kataja myös yli 60 ja Kataja still going. Alkuperäisessä Europotin viestissä mainitut 2-3 peliä viikossa on noiden kv-joukkueiden kohdalla melko osuva kuvaus (matemaattisesti tarkka olisi kai 2,05-2,65).

Eli molemmat kirjoittajat pystyvät matemaattisesti todistamaan olemansa suunnilleen oikeassa.

Kyöstilä puolustaa sarjan heikomman pään joukkueiden tilannetta, niiden kausiohjelma on kuitenkin ihan erilainen kuin niiden suomalaisten joukkueiden, jotka haluavat olla mukana kv-toiminnassa. Ja vielä muutama vuosi sitten, silloin kun Kyöstilä itse oli isossa roolissa Kouvoissa, Kouvojen ilmoille tuotu strateginen visio oli olla muutaman vuoden kuluttua kv-joukkue. Eli juuri nyt.

Ehkä tuo Kyöstilän visio on nyt muuttunut.

On aika mahdotonta rakentaa järjestelmää, joka palvelisi ihan kaikkia liigajoukkueita tasapuolisesti. Kysymys lienee kai lähinnä siitä, että kehitetäänkö sarjaa liigan huonoimpien joukkueiden ehdoilla vai kansainvälisyyteen pyrkivien, tällä hetkellä sarjan kärjessä olevien joukkueiden ehdoilla.

PS. Kyöstilän laskema 240-384 tehokasta harjoitusta / kausi on muuten ihan matemaattinen laskuvirhe: yhteen vuoteen ei vaan mahdu 30-48 kpl kahden viikon harjoitusjaksoja.
Ihan mielenkiinnosta - lähes kaikki Euroopan paremman puolen sarjajoukkueet, jotka eivät osallistu kv peleihin (luulisin määrän olevan noin 2/3 kaikista joukkueista) pelaavat kauden mittaan kerran viikossa, esim. Huffin Ludvigsburg ja Leen Murcia. Tuolla järjestelmällä viikottainen tehokkaiden harjoitusten määrä voi olla 6-7 ja silloin voidaan päästä jo noihin Kyöstilän mainitsemiin lukuihin. Suomen järjestelmässä peräpään joukkueiden kertamäärät ovat siis noin puolta pienemmät, kärkijoukkueilla paljon pienemmät.

Toisaalta harjoituskertojen vertaaminen ei ole järkevää, aika moni ammattilaisjoukkue Euroopassakin on siirtynyt yhteen päivittäiseen harjoituskertaan, tosin pitempään ja monipuolisempaan. Joidenkin mukaan fyysinen ja henkinen palautiminen on siten helpompaa.

Kyllä matematiikka on ihmeellistä.

 

[JOEN SUU]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Joo. Matematiikka on ihmeellistä, mutta niin on visiotkin.

Kun kerran ollaan korisliigan tulevaisuustopiikissa, niin kysynpä jälleen mister Kyöstilältä, mitä sinne Kouvolan visioihin kuuluu? Itse olit kehittämässä nuo kuuluisat visiot olla jo tällä kaudella menestyvä joukkue kansainvälisillä kentillä ja kenttien ulkopuolella.

Joko mahdollisesti tulevalla kaudella nähdään näitä visioita ihan luonnossa? Vai kaatuiko kaikki viime kauden jälkeen tapahtuneeseen taloudelliseen romahdukseen ja siitä suosta ei enää nousta tavoittelemaan kansainvälistä menestystä?

Visionääri-JOE

 

[Jelekäine]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Vähän jäi divaritopikin viesteistä se kuva, että Uudessakaupungissa ollaan sitä mieltä, että divari on ihan hyvä sarja ja ehdoin tahdoin ei tarvitse liigaan pyrkiä. Minusta varsin terve ajatus.

Uudessakaupungissa liikkuvien puheiden mukaan Korihaille oli jo tarjottu paikkaa liigassa, useampi joukkue ei täytä liigakriteereitä. Uki ei paikkaa halua, mikä on ehkä hyväkin (pelaamalla paremmat lähtökohdat joukkueen rakentamiseen ja budjetin kasaamisen mm. nousubuumin vuoksi yms.), mutta kuka seuraavana rankingissa? Oulu?

Ottaako liigaryhmä, vai mikä soli kun käveli peli- ja joukkuemäärissä liigajoukkueiden tahdon yli, nyt käkättimeen ja pelataan ensi kausi kymmenellä? Nöyryyttävää tietyille tahoille tokkiinsa.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö nykyisten sääntöjen mukaan, jos joukkue ei täytä lisenssikriteereitä tippuu se ulos kilpasarjoista kokonaan? Eli alueellinen M2D on ylin sarja johon luopunut joukkue voi sarjapaikkaa hakea. Tietty säännöt on tehty muutettaviksi 8]