Vs: Korisliigan tulevaisuus
Oikeusturvalautakunta teki sitten ratkaisunsa suuressa viisaudessaan:
1) Korisliigan sarjakautta 2014 - 2015 koskevien sarjamääräysten mukaan runkosarja pelataan 11 joukkueen nelinkertaisena sarjana ja runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta etenee pudotuspeleihin ja runkosarjan viimeinen joukkue putoaa miesten I-divisioona A:han.
"Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailulainsäädäntöä koskeva tulkintakäytäntö ei ole tämän tapauksen kannalta sillä tavoin yksiselitteinen ja riidaton, että sarjajärjestelmän muutosta heti tulevasta sarjakaudesta alkaen voitaisiin pitää kilpailulainsäädännön vastaisena. Tällä perusteella asiassa ei ole esitetty perusteita Koripalloliiton päätöksen kumoamiseen." :
:
:
2) Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhdistyksen säännöissä ei voida esteellisyyssääntelyn tasoa lieventää. Sen sijaan yhdistyksen säännöissä voidaan asettaa lakia tiukempia vaatimuksia, jos tarkoituksena on edistää yhdistyksen hallinnon puolueettomuutta (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 543). Tässä asiassa ei ole edes väitetty, että Koripalloliiton säännöissä olisi määrätty esteellisyydestä toisin kuin yhdistyslaissa. Valittajat ovat katsoneet, että liittohallituksessa noudatettua yhdistyslakia tiukempaa esteellisyyskäytäntöä tulee pitää sääntömääräykseen rinnastettavana. Valittajat ovat esittäneet omana käsityksenään, että hallituksen jäsen on ollut esteellinen, jos hallituksen päätöksellä on ollut vaikutuksia esimerkiksi seuran sarjatasoon, seuran pelaajiin tai toimintaan muutoin.
"Koripalloliiton liittohallituksen päätös sarjajärjestelmästä vaikuttaa kaikkien koripalloliigassa pelaavien seurojen asemaan. Tässä tapauksessa päätös on vaikuttanut koripalloliigassa viimeisenä olleen seuran asemaan siten, että viimeisenä oleva seura ei tosiasiassa putoa I-divisioona A:han. Päätöksentekoon liittohallituksessa ovat osallistuneet päätöksentekohetkellä kaksi koripalloliigassa viimeisenä olleen seuran edustajaa. Näiden henkilöiden yksityinen etu ei ole kuitenkaan ollut ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa sillä tavoin kuin yhdistyslain 37 §:ssä tarkoitetaan. Seuran edun ei myöskään voida katsoa olleen sellainen, että esteellisyyden voitaisiin katsoa olleen olemassa tällä perusteella. Esteellisyysväite ei näin ollen anna aihetta enempiin toimenpiteisiin oikeusturvalautakunnassa." :
:-[
3)
"Kauden aikana pelattavien otteluiden lukumäärä vähenee kuudella ja tällä on vaikutusta seurojen taloudelliseen asemaan. Taloudelliset vaikutukset eivät ole kuitenkaan niin suuria, ettei seuroilla olisi riittäviä edellytyksiä sopeuttaa toimintaansa jo tulevaa kautta ajatellen. Sarjajärjestelmän muutokset ovat olleet kokonaisuutena arvioiden vähäisiä, kun muutoksia arvioidaan korisliigassa jo pelanneiden seurojen kannalta. Sarjajärjestelmää koskevaa päätöstä ei ole aihetta pitää kohtuuttomana sillä perusteella, että voimaantulolle ei ole varattu siirtymäaikaa.
Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valitus on hylättävä."
Vai ei ole taloudelliset vaikutukset niin suuria; ei niin, kunhan sopeuttaa toimintaansa kuten Urheiluturvalautakunta esitti uskomattomalla osaamisellaan eli ei makseta jatkossa käytännössä suomalaispelaajille mitään ja kun ei ole enää suomalaispelaajia valmennettavaksi kahdesti päivässä, koska he ovat päivätöissä tai opiskelemassa niin ei tarvita enää päätoimista valmentajaakaan kun ei ole aamutreeneissä kuin ulkomaalaispelaajia - kyllä näin saadaan sopeutettua toimintaa, mutta en tiedä mistä maajoukkue meinaa tulevina vuosina repiä ne suomalaispelaajat, joiden avulla pelattaisiin jatkossakin EM- ja jopa MM-tasolla!!!
Tässä vielä kertauksena pari tekemääni laskelmaa - tässä ei ole vielä edes huomioitu sitä, mitä sponsorit tykkäävät vähemmästä näkyvyydestä:
CASE A, pienellä budjetilla pelaava Korisliiga seura, pelaajabudjetti ollut 180.000 €, kaudella 2015-16 150.000 €
jenkkipalkka 3.000 €/kk + agenttipalkkio 10%
lennot 1.000 €/pelaaja/kausi
asunnon vuokra kuluineen 600 €/kk
olettama, että aiemmin ollut nuo kolme, tulevaisuudessa neljä ja palkat pidetään samana:
aikaisemmin suomalaispelaajien palkkaan/korvauksiin jäi 83.400 €, tulevalla kaudella 21.200 € eli
heille käytössä 25,4 % aikaisemmasta
CASE B, kärkipään budjetilla operoiva seura, pelaajabudjetti ollut 250.000 €, kaudella 2015-16 210.000 €
jenkkipalkka 4.000 €/kk + agenttipalkkio 10%
lennot 1.000 €/pelaaja/kausi
asunnon vuokra kuluineen 600 €/kk
olettama, että aiemmin ollut nuo kolme, tulevaisuudessa neljä ja palkat pidetään samana:
aikaisemmin suomalaispelaajien palkkaan/korvauksiin jäi 137.000 €, tulevalla kaudella 46.000 € eli
heille käytössä 33,6% aikaisemmasta
Jos pidämme olettamana sitä, että joukkue tarvitsee vähintään kahdeksan runkopelaajaa niin silloin tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienellä budjetilla operoiva joukkue pystyy maksamaan näille neljälle suomalaispelaajalle keskimäärin 5.300 €/kausi, ison budjetin seura 11.500 €/kausi ja nämäkin ainoastaan sillä olettamalla, että muille ei makseta latiakaan eikä yhtään jenkki vaihdeta kauden aikana, aika realistista vai mitä
Tästä linkki päätökseen:
http://www.oikeusturvalautakunta.fi/paatokset/vuosi-2015/15-2015-koripallo-korisliigan-sa/