Vs: Kouvot 2016-2017
Pelitavat ja pelaajien oppiminen - ongelma. Ongelma ei omissa pelaajisamme pitäisi olla niin suuri, ellei ole sotkeutunut vain Susi hyökkäyksiin ja puolustuksiin kirjaimellisesti. Pitää nähdä koko ajan pelin kokonaisuus. Hallita pelin peruslainalaisuudet: ajatus ajoituksista, pelin leveydestä, syöttö- ja leikkauskulmista, ymmärtää et on olemassa vasen ja oikea puoli, vaikka olisi hieman toinen suunta joskus kateissa.
Amerikkalaisen HS ja Collage pelin huonous on että pelaajat koulutetaan hyin yksi puoliseksi. Pitkät vain korin alle ja ienet vain taakse. Systeemi orientoituneiksi. Vain hyökkääjiksi tai puolustajiksi, levypallopelaajiksi. Monipuolisuus on yksi syy miksi eurooppalaiset menestyvät Yhdysvalloissa. Monipuoliseksi meidän tulisi myös kehittää omia pelaajiamme, jo heti mikroiästä. Opettaa et on vasen ja oikea puoli sekä käyttää tätä harjoituksissamme.
Myöskään pelaamisessa ei pidä antautua vain yhden tavan opettajaksi tai taitajaksi. Joo paikkaakin pitää pelata ja sitä vastaan pitää opettaa pelaamaan. Koripallo monipuolistuu kokoajan, vaikka peruspelaaminen säilyy samanmoisena. Koko pelaajisto on monipuolisempaa, niin liikunnallisesti kun koripallotaidollisesti. Se näkyy niin kotimaisissa kun muissa eurooppalaisissa pelaajissa. Mut edelleen tule Yhdysvalloista yksipuolisesti koulutettuja pelaajia.
Mitä yksipuolisemman koulutuksen pelaaja on yleensä mistä urheilusta pallopelistä saanut, sitä vaikeampaa on oppia uusia asioista. Niitä pitää välittömästi, jopa vastenmielisenä. Yksi näistä on vapaan pelitavan löytäminen joukkueelle. Vapaus menee usein ahdinnoksi, vapautta ei osata käyttää, esiin astuu kontroloimattomuus pelaajien kesken. Itsekkyys ajaa meitä, sitä ylimääräistä syöttöä vaan ei kuulu, vaan pallo laitetaan kohti lattiaa ja mahdollisuudet enemmäksi pelaamiseksi katoaa. Pallo otetaan yhä useammin yhdellä kädellä kiinni, mikä vääjäämättömästi johtaa pompotteluihin ja pallon kuolemiin.
Katsoessani Kouvojen ja Korikouvojen otteluita näen juuri kuten Pieti on kertoillut. Hienoa hyökkäyspään hallintaa 15 min, sitten ohiheittoputki kolmosia tai epämääräisiä layuppeja, joka johtaa vastustajan nopeisiin ja 10-0 runeihin. Syys on epämääräinen muita pelaajia ymmärtämätön pelailu ei edes pelaaminen. Puolustuksen paluu todella huonoa ja varsinkin sitä seuraava puolustaminen, jossa autot hakusessa, myöhässä, pallonpaine olematon. Nyt on ajatukseni 40 minuutin pelissä. Hyviä väläyksiä kuitenkin löytyy.
Uusien asioiden nivoutuminen viiden miehen peliksi vaatii nöyryyttä ja paljon aikaa. Tässä mielessä maajoukkuekesät, josta nyt on osin luovuttu ovat haitaksi pelaamiselle. Varmasti muutosta syntyy!