Pohdin kovaa ahdistusta ja syvää vitusta Namikan takia. Viime vuonna samassa vaiheessa sarjaa olin vielä enemmän epätoivossa. Toivon että pystyisin taas uskoa tohon touhuun. Tällä hetkellä se vaan niin mahdottoman vaikeaa ja lähes utopista. Huomisen pelin jälkeen voi tuomita Hunterin jo. Ehkä myös Ercegin. Onneks meillä on sentään sarjan paras sentteri.
Onkohan Wagnerilla muuten nuha?
Meillä on eniten sarjassa senttereitä ku meil on vitusti nelospaikan pelaajia.
Ymmärrän että Beyellä voi kestää koulussa, koska olin itekki 4,5 vuotta lukiossa.
Edit: osaa enää näitten kyyneleitten keskellä kirjottaa.