Vs: M20 2013
Haukka-45 sanoi:
Jos nyt syytät liiton valmennussysteemiä siitä, ettei uusia rannikkoja ja möttölöitä (muka) ole tulossa, niin olet hakoteillä.
Loistavia ammattikoripalloilijoita syntyy vain yksilön ominaisuuksien pohjalta. Lahjakkuus on juuri todettu kaikissa urheilulajeissa tärkeimmäksi asiaksi. Lahjakkuuden tärkeä osa-alue on tinkimätön himo =motivaatio harjoitella kivusta huolimatta.
Valtaosalle suomalaisista koripalloilijoista pelaaminen on kivaa, ja siinä on ykkösmotiivi. Se ei riitä maajoukkutason ammattilaisuuteen, mutta sillä tavalla voi hyvin pelata SM-liigajoukkueen jatkona tai divisioonissa niin kauan kuin huvittaa.
Suomalaisten heittotekniikkavalmennuksessa on jotakin mätää. Jatkuvasti roiskitaan esimerkiksi kolmosia, joiden lähtökaaresta jo näkee, ettei se nouse riittävän korkealle. Laakaheitot pomppivat raudoista, ja ne on helppo blokata. Katsokaa mallia ulkomailta.
Kolmosta ei voi harjoituksissa kieltää, vai voiko? Voitko rakentaa vaikka koko heittoharjoituksesi - vaikka 1,5 tuntia - ettei ainuttakan yli 3 metrin heitta heitetä. Totta kai voit, kun teet kaikki aktiiviseksi, vaikka 40 kaveria kahteen koriin. Kyllä se on valmentajasta kiinni. Usealle valmentajalle heiton harjoitus on lepohetki harjoituksissa.
Tietääkö nykyinen valmentajakunta mitä asita heitossa pitää ottaa huomioon? Heitto on hyvin yksinkertainen asia ihan kuin yleensä koko koripallon tekniikka, se on vain tehtävä itselle selväksi, yksinkertaistettava sitä, toisaalta vaaditava sitä.
Kaikki lähtee pallon käsittelystä, ts. miten pidät palloa kädessä. Ranteen ja sormien osuus on ykkösasia. Palloa ei saa käsitellä kämmenellä. Toinen on ylävartalon rentous. Vieläkin nään ns. elbow valmentajia, jotka jatkuvasti pakoittavat pienet koripallo-oppilansa pingoittamaan hartialihaksensa, painamaan kyynärpään sisälle ja jännittämään voimakkaasti ranteensa 90 astetta. Näinsaat vain koko ylävartalosi lihakset voimakkaaseen jännitystilaan, jonka seurauksena usein pallo tulee eturaudasta takaisin. Tämähän on kuntokorista - heitä pallo rautaan ja juokse taas hakemaan sitä.
Voisiko opettaa heittämään pallo rennosti takakierteellä suoraan TAKASUKKAAN, josta se kierteen seurauksella tulee takaisin heittäjän luokse, kuin hyvin koulutettu koira kepin noudettuaan. Se heitto on syytä aloittaa korirenkaan vierestä ja yhdellä kädellä sekä miellään heikommalla kädellä, jossa ei ole vääriä oppeja. Heikompaa kättä on syytä harjoituttaa lähes yhtäpaljon kuin parempaakin.
Tällä tavalla opit oikean käden heittoformin ja rentouden. Motivaatiosi heittää koripalloa säilyy, kun tulos on ilmeinen.
Kun kesän aikana olen kulkenut ulkokentillä, haluavat kaikki heittää ja heti pelata. Sehän on ilmeisen selvää. Haluaisin kuitenkin nähdä myös nuoria pelaajan alkuja, jotka hieman harjoituttavat oman lajinsa taitoja itse asiaan keksittyen monipuolisesti pallonkäsittelystä lähtien. Ei siinä kauhia hiki tarvi tulla kuin auringosta, mut asioita voisi painaa mieleen.
Koripalloilija tekee itsestään pelajaa juuri kesällä, kun on aikaa perehtyä pieniin asioihin. Valmentaja antaa leireillä ja sitten harjoituksissa lisää vinkkejä taidon kehittämiseen.
Ehkä valmentajat eivät tiedä ja kun he eivät tiedä tai jaksa paneuta, niin miten luulet et pieni koripalloiljan alku sen voisi tietää. Silloin on helpoin tapa heitellä kovana miehenä kolmosia ja juoksennella pallon perässä.
Mie mieluiten kuulen tuon sanan "SWISH", kun sukka heiluu ja edellen motivoidun siitä ja toisaalta voin pahoin, kun heittoa raiskataan.
