D. Ivanovic sanoi:
Kyllä se enemmänkin niin päin, että liitosta/mj-toiminnasta vastaavilta pitää tulla se impulssi yhteistyöhön. Ikäluokkamaajoukkueen valmentajien tulisi kiertää kyseisen ikäluokan otteluissa katsomassa/katsastamassa pelaajia ja samalla pitää yhteyttä seuravalmentajiin. Ehkä mj-touhu koetaan seuroissa osittain sellaiseksi, että pelaajat/seuravalmentajat eivät saa rahoilleen vastinetta? Eikö tämän pitäisi olla toisin päin, että seuravalmentajat ja pelaajat kokisivat kunnia-asiaksi mj-valmennuksen? Näin ei ikävä kyllä taida olla asian laita tällä hetkellä, ainakaan 100 %:sti. Tästä kertoo useiden potentiaalisten nuorisomaajoukkuepelaajien kieltäytymiset viime vuosina (löytyäähän kieltäytyjiä aikuistenkin tasolta mutta se on toinen aihe). Rohkenen myös sanoa, että Suomesta löytyy myös monia valmentajia, joiden ammattitaitoa ei hyödynnetä mj-tasolla, toisin sanoen mj-valmentajina eivät toimi kaikki maamme ehdottomat huiput (kts alla). Toki poikkeuksiakin (harvoja sellaisia) on.
Toisekseen, yhteistyötä ei ole tapahtunut varmaan sellaisenkaan yksinkertaisen tosiasian vuoksi, että usealla nykyisellä mj-valmentajalla ei ole juurikaan annettavaa monelle kokeneelle seuravalmentajalle. Esim. kun katsoo listaa mj-valmentajista, todella monella ei ole omaa, relevanttia pelaajakokemusta ollenkaan. Siis ei edes junioreiden SM-tasolta. Tämä jos mikä on hälyttävä fakta! Tätähän on mm. muuan korisliigassa valmentava ammattimies muutamaankiin kertaan ihmetellyt julkisesti, täysin aiheesta.
Ratkaisuna olisi toiminnan auki "räjäyttäminen" eli lähdettäisiin puhtaalta pöydältä uusin resurssein liikkeelle, nimenomaan valmennuksen/mj-toiminnan kehittämisen kannalta. Liiton järjestämä valmentajakoulutus on maassamme puuttellista ja kehittämisen varaa on paljon. Uskoisin, että aika moni lajin parissa pitempään mukana ollut näkisi mielellään uusia toimenpiteitä ja kasvoja liiton vastuutehtävissä.
On muutoksen aika!
pääsiäisterveisin,
coach D.I.