Kaikella kunniotuksella ja mittaustauloksista huolimatta noissa Beverley- tai Dunn-vertauksissa ei ole järkeä. Oli Beverleyn heittotaito millä tasolla tahansa college-uran alussa
PatBev heitti kahtena Arkansas-vuonnaan kolmoset yli 38% tarkkuudella, ottaen noin viisi per peli. Oli tuolloin saman ikäinen kuin Miro nyt. Ja kuten todettu, rooli ja sen mukana puolustuksen paine olivat aivan eri luokkaa kun Littlellä, joka pelaa vain roskaminuutteja.
Ymmärrän, ettei tässä ole tarkoitettukaan, että Miro olisi saman tasoinen pelaaja. Mutta on ihan relevanttia kysyä, onko hänellä itse asiassa edes teoriassa
mitään sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat NBA-joukkueita kiinnostaa. Omasta mielestäni ei missään nimessä. Little on melkein kaikessa kohtuullinen mutta ei missään lähelläkään eliittiä. Se on huono yhtälö liigaan, jossa penkkipelaajalla olisi pakko olla edes yksi erikoistaito, jolla markkinoida itseään. "Kova duuni" ei riitä mihinkään.
Tässä näkyy kyllä isompikin suomalaisen koripallon ongelma, joka on vain pahentunut 2000-luvun mittaan (ja onhan asiasta toki puhuttukin). Henkilökohtaisten taitojen, aloitekyvyn ja improvisaation merkitys on jatkuvasti vähentynyt, kun Susi-ideologia painaa pelaajia samaan valmentajavetoiseen "ratas koneistossa" -duunarimuottiin nuoresta lähtien. Tuloksena meillä on nippu ammattilaisia, jotka siirtelevät kyllä palloa mutta eivät kykene tiukassa paikassa omiin ratkaisuihin.
Missä ovat nykyään taiteilijasielut, superlahjakkaat tuittupäät, omalla erikoisella tyylillään pelaavat? Eivät ainakaan Susikoneistossa.