MU16

[Kentän laidalta]

Vs: MU16

Olen törmännyt nuoremmissa ikäluokissa (C ja alle ikäiset) muutamaan kehityksen kannalta mielenkiintoiseen asiaan. Ensinnäkin harjoituksissa vaatimustaso on alhainen. Valmentajien mielestä lapsia ei voida rasittaa liikaa. Toisaalta tekemisen laatua ei seurata riittävästi vaan valmentajan selän käännyttyä mennään siitä missä rima on matalin. Koriksessa liian suuri määrä harrastajista tekee harjoitteensa valmentajalle, ei itsensä kehittämiseen. Eräskin valmentaja sanoi, että taitoerot tasaantuvat 15 ikävuoteen mennessä.
Yksilön tietä oman huippunsa saavuttamiseen ei tueta riittävästi. Tuloshakuisuus jyrää yksilön kehittämisen yli. Syynä on myös valmentajien huono itsetunto. Pelaajille annetaan väärää signaalia kehittymisestä ja ei uskalleta/ei nähdä vaivaa kertoa missä todellusuudessa mennään, jos vielä pärjätään 1-2 "tähdellä".
Osaltaan valmennuksessa myös mennään sieltä missä rima on matalin ja todellinen halu
kehittää kaikkia yksilöitä puuttuu. Ollaan näennäiskiinnostuneita lajista mutta SUURI SYDÄN = PALO lajia kohtaan puuttuu.

 

[manzu]

Vs: MU16

Olen törmännyt nuoremmissa ikäluokissa (C ja alle ikäiset) muutamaan kehityksen kannalta mielenkiintoiseen asiaan. Ensinnäkin harjoituksissa vaatimustaso on alhainen. Valmentajien mielestä lapsia ei voida rasittaa liikaa. Toisaalta tekemisen laatua ei seurata riittävästi vaan valmentajan selän käännyttyä mennään siitä missä rima on matalin. Koriksessa liian suuri määrä harrastajista tekee harjoitteensa valmentajalle, ei itsensä kehittämiseen. Eräskin valmentaja sanoi, että taitoerot tasaantuvat 15 ikävuoteen mennessä.
Yksilön tietä oman huippunsa saavuttamiseen ei tueta riittävästi. Tuloshakuisuus jyrää yksilön kehittämisen yli. Syynä on myös valmentajien huono itsetunto. Pelaajille annetaan väärää signaalia kehittymisestä ja ei uskalleta/ei nähdä vaivaa kertoa missä todellusuudessa mennään, jos vielä pärjätään 1-2 "tähdellä".
Osaltaan valmennuksessa myös mennään sieltä missä rima on matalin ja todellinen halu
kehittää kaikkia yksilöitä puuttuu. Ollaan näennäiskiinnostuneita lajista mutta SUURI SYDÄN = PALO lajia kohtaan puuttuu.

Rakkaudesta ihan sydän pamppailee kun luen tekstiäsi. Valitettavasti meillä on noita näennäis valmentajia, sanottaisiinko nuorisoohjaajia, isä/äiti valmentajia, joka eivät paljoa välitä, miten pelaajia viedään eteenpäin. Jos jätämme ikäkauteen kuuuluvia harjoitteita väliin ja emme välitä niihin paneutua, niin kärsii siitä pelaaja, sitten suuria odottavat vanhemmat, seura ja koko Suomen koripallo.
Uskon, että lähes jokaisesta voi tehdä kohtuu koripalloilijan ja urheilijan, mutta se vaatii paneutumista, välittämistä ja VALITETTAVASTI SE EI TAPAHDU VUODESSA EIKÄ KAHDESSA, niin usein luullaan. Matka huipulle on 10 vuotta opettettamista ja oppimista, jonka jälkeen vasta aloitetaan harjoittelu pelaajaksi.

MITÄ SUURIMMASTA MÄÄRIN ASIA ON KIINNI PELAAJIEN OMASTA HALUSTA. KENTTIÄ ON JA TILAISUUKSIA TARJOTAAN, MUTTA PALO KEHITTYÄ ON VAJAATA.
KUN EN HETI PYSTY HEITTÄMÄÄN KOLMOSTA TAI EN PYSTY DONKKAAMAAN, NIIN EIHÄN MIUSTA VOI TULLA PELAJAA.
HARJOITELLA VOI JA PITÄÄ - JOKA PÄIVÄ. EDISTYS TULEE SITTEN KUN ON TULLAKSEEN. TOISILLA NOPEAMMIN JA TOISILLA HIEMAN HITAAMMIN.

 

[Kentän laidalta]

Vs: MU16

Sitten kolikon toinen puoli:
Syypäitä olemme myös me vanhemmat! Emme aina osaa/uskalla kyseenalaistaa lastemme saamaa valmennusta. Siihen on luonnollinen syy PELKO eli joutuuko lapsemme sijaiskärsimään palautteemme/mielipiteidemme vuoksi. Muistakaa, että myös meillä on toiminnan rahoittajan tuoma äänivalta, jotta lapsemme saa valmennuksen, joka tähtää hänen oman huippunsa saavuttamiseen. Silloin tulemme näkemään lapsemme rajat ja mahdollistamme entistä laajemman materiaalin edustamaan Suomea eri ikäluokissa.

Missä ovat tavoitteemme?
Jääkiekossa pelaaja kertoo sen olevan NHL ja jalkapallossa Barcelona, Manu jne. Koripallossa en ole koskaan kuullut sen olevan NBA! Valmentajat ja vanhemmat tyydymmekö keskinkertaisuuteen?

 

[Kentän laidalta]

Vs: MU16

Ketä palvelee seurojen ja valmentajien viesti, että vasta 15-16 vuotiaana näemme mahdolliset menestyjät, jos he itse eivät usko/näe tarvittavaa työtä 8-13 vuotiaiden motivoituneiden ja hyvän asenteen omaavien harrastajien eteen?
Millä taikatempulla Pieti co. saavat menestyjiä kun valitettavasti heidän aikansa meni jo.

 

[takuri]

Vs: MU16

Valitettavasti meillä on noita näenäin valmentajia, sanotaisiinko nuorisoohjaajia, isä/äiti valmentajia, joka eivät paljoa välitä, miten pelaajia viedään eteenpäin. Jos jätämme ikäkauteen kuuuluvia harjoitteita väliin ja emme välitä niihin paneutua, niin kärsii siitä pelaaja, sitten suuria odottavat vanhemmat, seura ja koko Suomen koripallo.

Tässä kohtaa täytyy muistaa, että vastuu valmentajien pätevyydestä / valmentajien ohjeistamisesta jne on kuitenkin lopulta seuralla - toiminnanjohtajalla tai valmennuspäälliköllä, jollaisia useista seuroista kuitenkin löytyy.

Paljonko Suomessa on ammattivalmentajia? Paljonko Suomessa on yli 20 vuotta valmentaneita? Kuinka moni näistä on päivittäisessä seuravalmennuksessa?

Ketä palvelee seurojen ja valmentajien viesti, että vasta 15-16 vuotiaana näemme mahdolliset menestyjät, jos he itse eivät usko/näe tarvittavaa työtä 8-13 vuotiaiden motivoituneiden ja hyvän asenteen omaavien harrastajien eteen?
Millä taikatempulla Pieti co. saavat menestyjiä kun valitettavasti heidän aikansa meni jo.

Yritätkö sanoa, että urheilija / koripalloilija ei voi kehittyä enää A+ -ikäisenä? Jos et ollut B-pojissa hyvä, aikasi on mennyt ohi? Kuinka moni viime kauden A-ikäinen pelaaja on tällä hetkellä valmis liigaan? Eikö 8-13 -vuotiaana nimenomaan tulisi harrastaa ja liikkua monipuolisesti, mahdollisuuksien mukaan pelata useampaa eri lajia?

 

[Kentän laidalta]

Vs: MU16

Tottakai urheilija kehittyy B+ ikäisenä mutta on koordinaatio ja motoriikka aikajanalla kehityskaarensa ehtoopuolella. Venyttelyä ja lihastukitreenejä (keskivartalo!) unohtamatta. Olen itse monipuolisen harrastamisen kannattaja ja toivottavasti edellä mainittu työ 8-13 (herkkyyskausi) huomioitaisiin lajista riippumatta mutta valitettavasti myös koripallon puolella olen törmännyt kateuteen ja sitä kautta tasapuolisuuden (useamman kuin yhden lajin) kyseenalaistamiseen.
Viestiketjun aloituksessa tuotiin esille MU16 joukkueen menestys ja toin siihen mielipiteeni. Tuokaa esille omat mielipiteenne perusteluineen niin se mahdollistaa tarkistaa omaa mielipidettäni ja jopa muuttaa sitä. Mikä on kehittymisen suurin este? Liian moni luulee/uskoo olevansa oikeassa ja ei ole halukas (itsetunto ongelma?) vaihtamaan/korjaamaan mielipidettään, joka taas tuo haasteen oman lajinsa kehittämiselle (yksilön kehittäminen, seurojen sisäinen/seurojen välinen yhteistyö). Onko meillä junioreissa riittävästi kansainvälisiä pelejä, jotta esim. pelikovuus ei tulisi enään yllätyksenä?

 

[Systeemi nurin]

Vs: MU16

Ois kiva nähdä miten kisoissa kävisi jos ikäluokkaa valmentaisi joku ikäluokan seuravalmentajista - esim. edelliskauden mestarien valmentaja /valmentajien vaalilla valitsema valmentaja. Ehkä joukkueessa olisi 5-6 "omaa pelaajaa", mutta tuskin kukaan lähtisi peleihin "hakemaan kansainvälistä kokemusta".

Miksi muuten instanssi, jolla ei ole mitään tekemistä pelaajien päivittäisvalmennuksen kanssa valitsee valmentajia, joilla ei ole mitään tekemistä ikäluokan tai joissain tapauksissa nuorten valmennuksen kanssa, näihin (mj-valmennus) tehtäviin?

Suomi ei ole koripallossa iso maa. Miksi yritetään tehdä asioita kuin isossa maassa? Meillä ei ole pelaajia jokaiselle pelipaikalle joka vuosi, jos pelitapa ei muokkaudu yksilöiden mukaan.

Tämän päivän tulokset U16 joukkueen osalta on tehty viimeisen 5-7 vuoden aikajaksolla. Miesten huikeassa noususuhdanteessa jäljet johtavat 10- 20v taakse ja nykyisten ykköstykkien kehityskaarelle, ei siis näihin noin 5:n vuoden ajanjaksoon eli "susien vuosiin".

Pienenä varoituksen sanana: lopettakaa se maajoukkueen yhtenäisen pelitavan tuputtaminen valmentajien koulutustapahtumissa, mj-, koulu- & HBA-joukkueissa. Avatkaa silmänne:esim. Tanska on viime vuosina tullut joka ikäluokassa lähelle, joissain ikäluokissa ohi. Persoonallisuuden kadotessa menetetään myös monipuolisuus ja siihen ei pienellä maalla ole varaa.

 

[miksi]

Vs: MU16

Sitten kolikon toinen puoli:
Syypäitä olemme myös me vanhemmat! Emme aina osaa/uskalla kyseenalaistaa lastemme saamaa valmennusta. Siihen on luonnollinen syy PELKO eli joutuuko lapsemme sijaiskärsimään palautteemme/mielipiteidemme vuoksi. Muistakaa, että myös meillä on toiminnan rahoittajan tuoma äänivalta, jotta lapsemme saa valmennuksen, joka tähtää hänen oman huippunsa saavuttamiseen. Silloin tulemme näkemään lapsemme rajat ja mahdollistamme entistä laajemman materiaalin edustamaan Suomea eri ikäluokissa.

Missä ovat tavoitteemme?
Jääkiekossa pelaaja kertoo sen olevan NHL ja jalkapallossa Barcelona, Manu jne. Koripallossa en ole koskaan kuullut sen olevan NBA! Valmentajat ja vanhemmat tyydymmekö keskinkertaisuuteen?

Eihän nämä herkkähipiäiset kestä mitään krittiikkiä. Lapsi kärsii, jos avaat suusi, joten hammasta purren vain pitää yrittää olla hiljaa. Nimenomaan pitäisi muistaa, että vanhemmat rahoittavat merkittäviä summia maajoukkuetoimintaan sekä all stars -toimintaan. Kyllä näiltä rahoittajilta voisi edes kysyä palautetta toiminnasta, vaikka muuten mennäänkin vain pää pilvissä valmentajien valmentajan luomaa strategiaa toteuttaen omat aivot narikkaan laitettuna. Karmivaa katseltavaa, kun vaihdot tehdään ennakkosuunnitelman mukaisesti ilman, että pelitapahtumat vaikuttaisivat mitenkään.

Tässä kohtaa täytyy muistaa, että vastuu valmentajien pätevyydestä / valmentajien ohjeistamisesta jne on kuitenkin lopulta seuralla - toiminnanjohtajalla tai valmennuspäälliköllä, jollaisia useista seuroista kuitenkin löytyy.

Paljonko Suomessa on ammattivalmentajia? Paljonko Suomessa on yli 20 vuotta valmentaneita? Kuinka moni näistä on päivittäisessä seuravalmennuksessa?
Yritätkö sanoa, että urheilija / koripalloilija ei voi kehittyä enää A+ -ikäisenä? Jos et ollut B-pojissa hyvä, aikasi on mennyt ohi? Kuinka moni viime kauden A-ikäinen pelaaja on tällä hetkellä valmis liigaan? Eikö 8-13 -vuotiaana nimenomaan tulisi harrastaa ja liikkua monipuolisesti, mahdollisuuksien mukaan pelata useampaa eri lajia?

Kyllä tilanne on kuitenkin se, että valmentajaksi ei pätevöidytä vain kursseja käymällä, vaan valmentamalla. Valmentaminen on viime kadessä ihmissuhdetaito, eli sitä joko on valmentaja, tai sitten ei. Se ei välttämättä tee kestään valmentajaa, että läpäisee jonkun kurssituksen huippuarvosanoin, vaikka juuri nyt meillä on tällainen ajatusmaailma vallitsevana mielipiteenä. En toki vastusta koulutusta, mutta pelkän kolmiopelin ympärille rakennettu koulutusmateriaali ei tue koripallon kehittymistä Suomessa.

Ammattivalmentajia Suomessa on yllättävän paljon ja HKVT-suorittaneita myös. Alueellinen jakautuma on harrastajien mukaan luonnollisesti Etelä-Suomi -painotteinen, ehkä osaksi liikaakin. Osaa maajoukkueita sekä valmentajakoulutusta hoitaa valitettavasti henkilöitä, jotka eivät ole mukana seuravalmennuksessa lainkaan, eikä heillä muutenkaan ole tehtävään vaadittavaa kokemusta ja niin muodoin heidän näkökulmansa pelaajan kehittämiseen on varsin suppea. Olisi muuten kiva tietää, lopettiko Gordon Herbert maajoukkuevalmentamisen siksi, että aika ei riittänyt, vai siksi, että hän ei viitsinyt hakata päätä seinään joutuessaan takomaan tätä luovuuden tappavaa "meidän tapaa" pelaajille.

 

[Haukkavuori-45]

Vs: MU16

Kaiken takana on aina myös raha.

Niin kauan kuin valmentajat tekevät vain talkoota, ei voida kauheasti vaatiakaan. Joukkoon toki onneksi mahtuu koristulisieluisia entisiä pelaajiakin.

Vaan: Minkä ikäisestä asti vanhemmat ovat valmiita maksamaan vähintään 250 euroa kuukaudessa systemaattisesta korisvalmennuksesta? Missä on niin suuret harrastajamäärät, että valmentajien palkat saadaan kootuiksi?

Ongelma koskee kaikkia aktiiviurheilulajeja talkooväen jatkuvasti vähetessä kenttien laidoilta. Vanhemmat ovat valmiita mieluummin maksamaan kuin tulemaan itse - mutta silloin vähävaraiset jäävät ulos, ja se taas on täysin hengen- ja talenttien hyödyntämisen vastaista.

 

[Haukkavuori-45]

Vs: MU16

Kaverin pitkien minuuttien aikana miinustili kasvoi -14:ään ja vastustaja latoi ratkaisevat 12 pinnaa, mutta vaihtoa ei tullut. Alkaa tosiaankin epäilyttää sokean pisteen olemassaolo.

 

[hero]

Vs: MU16

Jostain syystä tämä menestymättömyys aina kaadetaan maajoukkuevalmentajien piikkiin, vaikka todennäköisesti paljon suurempi syy on seura- ja päivittäisvalmennuksessa.

Maajoukkuepelaajat ovat noin kuukauden maajoukkuetoiminnassa mukana ja suunnilleen 10 kk seuratoiminnassa. Lajitaitojen ja fysiikan kehittäminen tapahtuu seuroissa, maajoukkuetoiminnassa ei enää ihan hirveästi pystytä korjaamaan niitä puutteita mitä pelaajilla on.

Kun katsoo ainakin poikien joukkueiden hyökkäystilastoja niin varsin murheellisia ovat heittoprossat vaikka koko ajan pelataan Euroopan huonomman puolen joukkueita vastaan, kakkosprosentit ovat surkeita ja se kertoo paljon henkilökohtaisen taidon puutteesta.

Tuo henkilökohtainen taitovaje tulisi korjata seurojen päivittäisharjoittelussa, sitä ei voi vaatia maajoukkuetoiminnalta.

Kun katsoo esimerkiksi viime kauden A-poikien mitaliotteluita niin valmennuksellisesti joukkueet pelaavat erinomaista 5 vs 5 peliä mutta jotenkin selvästi sellaiset ylivoimaiset taitavat yksilöt puuttuvat.

PIETI POIKOLA ainakin on surkeuden huippu....ei ole koskaan tehnyt yhtään pelaajaa eikä tule tekemään

 

[vakaa skuuppi]

Vs: MU16

Jostain syystä tämä menestymättömyys aina kaadetaan maajoukkuevalmentajien piikkiin, vaikka todennäköisesti paljon suurempi syy on seura- ja päivittäisvalmennuksessa.

Maajoukkuepelaajat ovat noin kuukauden maajoukkuetoiminnassa mukana ja suunnilleen 10 kk seuratoiminnassa. Lajitaitojen ja fysiikan kehittäminen tapahtuu seuroissa, maajoukkuetoiminnassa ei enää ihan hirveästi pystytä korjaamaan niitä puutteita mitä pelaajilla on.

Kun katsoo ainakin poikien joukkueiden hyökkäystilastoja niin varsin murheellisia ovat heittoprossat vaikka koko ajan pelataan Euroopan huonomman puolen joukkueita vastaan, kakkosprosentit ovat surkeita ja se kertoo paljon henkilökohtaisen taidon puutteesta.

Tuo henkilökohtainen taitovaje tulisi korjata seurojen päivittäisharjoittelussa, sitä ei voi vaatia maajoukkuetoiminnalta.

Kun katsoo esimerkiksi viime kauden A-poikien mitaliotteluita niin valmennuksellisesti joukkueet pelaavat erinomaista 5 vs 5 peliä mutta jotenkin selvästi sellaiset ylivoimaiset taitavat yksilöt puuttuvat.

Eli edelleen pitää pitää keskustelua yllä siitä, tappaako maajoukkueiden kaavamainen pelityyli luovuuden, jolloin näitä ylivoimaisia yksilöitä ei pääse edes kehittymään. Iso osa ainakin tyttöjen maajoukkueiden pelaajista käy kouluaikana jo harjoituksissa koulun puitteissa, eli ainakin heillä pitäisi olla mahdollisuudet kaiken mahdollisen taitovajeen korjaamiseen.

 

[sätkynukke]

Vs: MU16

PIETI POIKOLA ainakin on surkeuden huippu....ei ole koskaan tehnyt yhtään pelaajaa eikä tule tekemään

Tekihän Pieti Damonin.. Vai oliko kuitenkin niin päin että Damon teki Pietin??
Se että pieti ylipäänsä on mj koutsi taitaa olla suurilta osin Damonin ansiota.
Damon käytännössä valmensi pyrinnön kaikkiin mestaruuksiin jotka se voitti!
Pietillä ei siinä touhussa ollut osaa eikä arpaa. Ja koska pyrintö voitti mestaruudet Pieti pääsi mj koutsiksi..
Muta niin kuin joku jo ottikin asiaa esille, niin nyt Pietillä sitten meni sormi suuhun kun ei ollut laittaa Damoni kehiin..

Sitten kun täytyy viälä orjuullisesti pelata HD:een suunnittelemaa "idiotti varmaa" pelityyliä, niin eipä tuo Pietin asema käy kateeksi..

Ainoa ratkaisu olisi Pietin kohdalla nostaa kytkintä, ja kokeilla valmentamista aivan yksin eikä niin että Damon valmentaa seurajoukkuetta, ja HD:ee käytännössä maajoukkuetta..

Ja sitten jo valmiiksi sanon! Kaikki HD:een fanit älkää edes vaivautuko, tiedätte kyllä ;D

 

[jac wheeler]

Vs: MU16

Pieti voi ostaa Damonille asunnon palkinnoksi noista menestysvuosista.Nyt ei näköpiirissä herra teoriitikolle enää menstysvuosia.

 

[Vieras123456]

Vs: MU16

Milloin tulee ilmoitukset ketkä pääsivät joulukuun maajoukkueleirille?

 

[miksi emme ole valmiita]

Vs: MU16

Valmentajan kommentti basket.fi -sivustolla hävityn Englanti-ottelun jälkeen: "– Emme ole vielä riittävän valmiita pelaamaan kovaa, kansainvälisen tason koripalloa. Englanti tuli toisen jakson alusta alkaen kovaa levypalloihin ja ajoi kovaa korille, emmekä pystyneet vastaamaan siihen, 16-vuotiaiden poikien päävalmentaja Jyri Lohikoski harmitteli.

– Parhaimmillamme pystyimme hyökkäyspäässä pelaamaan ihan riittävällä tasolla, mutta vastapainoksi tuli liikaa tilanteita, joissa emme olleet pelissä sisällä, jatkoi Lohikoski." (suora lainaus basket.fi -sivulta).

Kysymys kuuluu, että mitä siellä maajoukkueleireillä tehdään, jos pelaajat eivät sitten pelissä ole valmiita? Onko mätää ohjelmassa, valmentajissa, pelaajissa, huoltajissa vai missä? Ja jatkokysymys Lohikoskelle: Jos ette vielä ole riittävän valmiita pelaamaan kovaa, niin koska aiotte olla, vai onko aikomustakaan?

 

[manzu]

Vs: MU16

OOOH
Pelaajaksi kasvaminen ei ole muutaman leirin aika, eikä edes 100 leirin aika. Pelaajaksi pitää kasvaa ja se kasvaminen alkaa kotona ja kotileirissä. Pelaajia kyllä kasvateen ja koulutetaan leireillä koripalloilijoiksi, ihan alusta alkaen. Mitä tapahtuu leirien välillä ja onko pelaaja itse valmis kasvamaan kansainväliseseksi pelaajaksi vai riittääkö, että on kulmakunnan kingi.

Tähän päälle siten kasvaminen joukkueena ja joukkuepelaajana on sitten ihan oma prossessinsa. Sekin vie aikaa 8] Useimmilla ei ole aikaa kasvaa näitä prosesseja, vaan mennään keskenkasvusina yrittämään, kun muutama kolmonen tai donkki onnistuu.

Mekun vielä olemme sitä "hiihtäjä kansaa" mieleltämme ja palloilu tulee kaukana jäljessä. Eteenpäin on menty, mut ehkä engelsmannit ovat hieman enemmän palloilukanssa.

Hiljaa hyvä tulee, jos pinna kestää .

 

[hero]

Vs: MU16

OOOH
Pelaajaksi kasvaminen ei ole muutaman leirin aika, eikä edes 100 leirin aika. Pelaajaksi pitää kasvaa ja se kasvaminen alkaa kotona ja kotileirissä. Pelaajia kyllä kasvateen ja koulutetaan leireillä koripalloilijoiksi, ihan alusta alkaen. Mitä tapahtuu leirien välillä ja onko pelaaja itse valmis kasvamaan kansainväliseseksi pelaajaksi vai riittääkö, että on kulmakunnan kingi.

Tähän päälle siten kasvaminen joukkueena ja joukkuepelaajana on sitten ihan oma prossessinsa. Sekin vie aikaa 8] Useimmilla ei ole aikaa kasvaa näitä prosesseja, vaan mennään keskenkasvusina yrittämään, kun muutama kolmonen tai donkki onnistuu.

Mekun vielä olemme sitä "hiihtäjä kansaa" mieleltämme ja palloilu tulee kaukana jäljessä. Eteenpäin on menty, mut ehkä engelsmannit ovat hieman enemmän palloilukanssa.

Hiljaa hyvä tulee, jos pinna kestää .

No Lohikoski ei tule tekemään yhtään pelaajaa valmiiksi kv kehiin vaan herra teoreetikko katsoo vain pelikirjastaan mitä seuraavaksi.Englanti huono vertaus sillä koris todella marginaali laji Englannissa....ensin tulee jalkapallo sitten jalkapallo sitten jalkapallo sitten kriketti jne.....

 

[manzu]

Vs: MU16

Aivan, siis palloilulaji, mut koris on todella kovassa nousussa tällä hetkellä Englannissa, koko Britaniassa. Kasvu alkoi Olympiavalmistelujen aikana ja eteenpäin menee, Jos katsoo miesten, naisten, nuorten menetystä FIBA kartalla. Kun on palloilu kulttuuria, vaikka sitten pubien kautta on helpompi rakentaa myös pinnan alla kyteviä palloiluita, ei mailapelejä.

 

[raappa]

Vs: MU16

Kun on palloilu kulttuuria, vaikka sitten pubien kautta on helpompi rakentaa myös pinnan alla kyteviä palloiluita, ei mailapelejä.

Aivan... ja sama pätee Suomessa noihin keppipeleihin, esim sählyn kasvu Suomessa.