Naisten korisliiga 2022-2023

[Koraaja]

Ilmeisesti kukaan palstalla ei seuraa naisten liigaa edes ruudusta? Nimittäin eilen ei näkynyt mikään peli
klo. 18.30 kun pelit alkoi. Olisko ollut 18.40 kun alkoi ruutu pelittään.

 

[Naispalloilija]

Ja osa peleistä ei ollut tallenteena edes myöhään illalla.

Oliko kukaan katsomassa Pyrintö-EBT peliä?
Ruutuun näytti että joku pienimuotoinen selkkaus oli EBT:n penkillä ottelun lopussa.
Hellman ripitti Tyson-Thomasia, joka oli tehnyt hurjat tilastot, ja näytti että huoltajan / jojon täytyi tulla tilanteeseen väliin.

 

[Risti]

Yllättävän tiukille lopulta eilen meni Vedon voitto HBA-Märskystä. Tuntui kuitenkin, että peli oli koko ajan Vedon hallussa. No Veto hävisi kyllä pisteissä tauon jälkeiset erät.

Ottelu

 

[Malakias]

Kohta olisi ihan hyvä myös liiton tasolla keskutella enemmän naisten koripallosta. Esimerkiksi mistä saadaan niitä seuraavia korisliiga pelaajia ja kuinka saadaan sarjasta vielä mielenkiintoisempi. Nythän kaikkialla muualla U19 tyttöjen määrä laskee tai laahaa tasaisena paitsi etelässä. Nuorten maajoukkuemenestys ja Awak luoneet vähän väärän kuvan tulevaisuudesta.
Hyvä olisi katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen eikä parille seuraavalle kaudelle.
Catzille ei ole tällä hetkellä haastajaa tulossa divarista.
Kuinka kauan Vimpeli, Forssa, Kouvola kiinnostaa ulkopuolisia jos omista tai alueen junnuista ei saada edustukseen laadukkaita pelaajia.

Suurin ongelma naisten koripallossa on aikuisten harrastajien vähyys ja alhainen taso.
Tämän seurauksena 16-19 vuotiaat täyttävät edustusjoukkueet ja pelaavat pahimmillaan 3-4 eri sarjaa.

Mun ratkaisu ongelmaan olisi monessa eri joukkueessa pelaamisen radikaali rajoittaminen:
- B- tai A-tyttöikäinen saa pelata korkeintaan kahdessa sarjassa/joukkueessa, joista vähintään toisen on oltava junnujoukkue
- Aikuinen pelaaja saa pelata vain joko divarissa tai liigassa.

Lyhyellä tähtäimellä taso varmaan putoaisi, kun parhaat 17-19 vuotiaat eivät pelaisi "joka sarjassa" ja suurin osa aikuisista ei pelaisi enää sekä liigaa että divaria, mutta tämä avaisi useammalle pelaajalle mahdollisuuden pelata isoja minuutteja omissa sarjoissaan. Ja seurojen olisi jopa hiukan pakko pitää enemmän kiinni niistä "vähemmän lahjakkaista" ja antaa heille motivoivia tapahtumia, jotta saavat pelaajat riittämään.

Pidemmällä tähtäimellä harrastajamäärä nousisi ja ennen pitkää, jos tehdään hyvää työtä, niin myös taso.

 

[Mikkovaan]

Vilpas on siirtynyt sanoista tekoihin (juttu tilaajille):

Naiskoris ei ole Vilppaassa enää pelkkä kuriositeetti – täysimittaista pelaajapolkua rakennetaan myös tytöille

Yksi Vilppaan syksyllä julkaistun kolmivuotisstrategian tärkeimmistä asioista oli kasvu. Vilpas haluaa kasvattaa niin harrastaja- ja seuraajamääräänsä sekä "vankistaa asemaansa Suomi-koriksen esimerkkinä". Tällä hetkellä Vilpas on oikeinkin hyvä esimerkki Suomi-koriksesta, sillä miesten...

www.sss.fi

”Tavoite on luoda kilpailullinen naisten edustusjoukkue. Nousutavoitteen aikamääre riippuu pitkälti myös pelaajien opiskelutilanteista. Pitää muistaa, ettei Salon jatko-opiskelumahdollisuudet ole kovin maagiset."

Sinänsä tämä ei kuulu tänne Korisliiga-keskusteluun, mutta liittyy edellä käytyyn keskusteluun. Nyt sarjatasona II-divari, jossa mukana puolet U19 joukkueesta.

 

[matador]

Suurin ongelma naisten koripallossa on aikuisten harrastajien vähyys ja alhainen taso.
Tämän seurauksena 16-19 vuotiaat täyttävät edustusjoukkueet ja pelaavat pahimmillaan 3-4 eri sarjaa.

Mun ratkaisu ongelmaan olisi monessa eri joukkueessa pelaamisen radikaali rajoittaminen:
- B- tai A-tyttöikäinen saa pelata korkeintaan kahdessa sarjassa/joukkueessa, joista vähintään toisen on oltava junnujoukkue
- Aikuinen pelaaja saa pelata vain joko divarissa tai liigassa.

Lyhyellä tähtäimellä taso varmaan putoaisi, kun parhaat 17-19 vuotiaat eivät pelaisi "joka sarjassa" ja suurin osa aikuisista ei pelaisi enää sekä liigaa että divaria, mutta tämä avaisi useammalle pelaajalle mahdollisuuden pelata isoja minuutteja omissa sarjoissaan. Ja seurojen olisi jopa hiukan pakko pitää enemmän kiinni niistä "vähemmän lahjakkaista" ja antaa heille motivoivia tapahtumia, jotta saavat pelaajat riittämään.

Pidemmällä tähtäimellä harrastajamäärä nousisi ja ennen pitkää, jos tehdään hyvää työtä, niin myös taso.

Itse satsaisin tyttöpelaajien valmennukseen. Jos meillä olisi parempia pelaajia ja jotka huomaavat pärjäävänsä myös kansainvälisesti, eivät he lopettaisi. Nyt moni huomaa aikuisiän kynnyksellä, ettei taso riitä edes naisten todella heikkotasoiseen Korisliigaan kuin ehkä pieneen rooliin, niin ketä se motivoi?

 

[Ohiheitto]

Suurin ongelma naisten koripallossa on aikuisten harrastajien vähyys ja alhainen taso.
Tämän seurauksena 16-19 vuotiaat täyttävät edustusjoukkueet ja pelaavat pahimmillaan 3-4 eri sarjaa.

Mun ratkaisu ongelmaan olisi monessa eri joukkueessa pelaamisen radikaali rajoittaminen:
- B- tai A-tyttöikäinen saa pelata korkeintaan kahdessa sarjassa/joukkueessa, joista vähintään toisen on oltava junnujoukkue
- Aikuinen pelaaja saa pelata vain joko divarissa tai liigassa.

Lyhyellä tähtäimellä taso varmaan putoaisi, kun parhaat 17-19 vuotiaat eivät pelaisi "joka sarjassa" ja suurin osa aikuisista ei pelaisi enää sekä liigaa että divaria, mutta tämä avaisi useammalle pelaajalle mahdollisuuden pelata isoja minuutteja omissa sarjoissaan. Ja seurojen olisi jopa hiukan pakko pitää enemmän kiinni niistä "vähemmän lahjakkaista" ja antaa heille motivoivia tapahtumia, jotta saavat pelaajat riittämään.

Pidemmällä tähtäimellä harrastajamäärä nousisi ja ennen pitkää, jos tehdään hyvää työtä, niin myös taso.

Mahtaako sittenkään riittää pelaajat?, miten kävi esim. "suurseurana" pidetylle namikalle kun tänä vuonna ei saa SM 19v joukkuetta kasaan. Entä viimeinen lause - mistä tai millä keinoin tuo harrastajamäärä saataisiin nousemaan. Kaikki keinot ja ehdot olisivat kullanarvoisia. Nyt naispelaajat lopettavat liian aikaisin?

Namikan N1 -divarissa pelaajat 2003-2006 (2003:ia kolme muut 10 nuorempia)

 

[Mikan]

Nämä ovat vaikeasti, jos lainkaan, ratkaistavia asioita näin pienessä maassa ja näillä harrastaja- ja katsojamäärillä. Tilanne olisi eri, jos naisten korisliigassa riittäisi enemmän rahaa maksettavaksi palkkoihin. Itse kunnioitan jokaista aikuispelaajaa joka jaksaa korkeintaan pienellä korvauksella matkustaa ympäri Suomea pelaamassa töiden, opiskelun, perhe-elämän ym. ohella. Ei heidän ole välttämättä helppoa pärjätä n. 19 vuotiaille huippukuntoisille kaksi kertaa päivässä harjoitteleville nuorille, jenkkivahvistuksista puhumattakaan. Pitkälti amatöörisarjasta ja rakkaudesta lajiin on naisten puolella kuitenkin kyse. Minusta pelit ovat silti monasti viihdyttäviä ja hienoja tapahtumia vaikkei maailman huiput täällä pelaisikaan.

 

[Malakias]

Mahtaako sittenkään riittää pelaajat?, miten kävi esim. "suurseurana" pidetylle namikalle kun tänä vuonna ei saa SM 19v joukkuetta kasaan. Entä viimeinen lause - mistä tai millä keinoin tuo harrastajamäärä saataisiin nousemaan. Kaikki keinot ja ehdot olisivat kullanarvoisia. Nyt naispelaajat lopettavat liian aikaisin?

Namikan N1 -divarissa pelaajat 2003-2006 (2003:ia kolme muut 10 nuorempia)

Kyllä aikuisia naisia pelaa II- ja III -divareissa.
Ja siellä on ainakin 2-3 aikuisten joukkuetta, jotka kevyesti pärjäisivät nykyisessä 1 divarissa

Nykyinen divari on ihmeellinen sekoitus A-tyttöjen sm-sarjaa ja liigajoukkueiden reservisarjaa.
Ja siksi harva aikuinen jaksaa olla se joukkueen ainoa kummajainen, joka ei ole juniori-ikäinen eikä pelaa korisliigassa.
Ja lopettaa tai löytää oman näköisensä joukkueen II-divarista.

 

[Ohiheitto]

Kyllä aikuisia naisia pelaa II- ja III -divareissa.
Ja siellä on ainakin 2-3 aikuisten joukkuetta, jotka kevyesti pärjäisivät nykyisessä 1 divarissa

Nykyinen divari on ihmeellinen sekoitus A-tyttöjen sm-sarjaa ja liigajoukkueiden reservisarjaa.
Ja siksi harva aikuinen jaksaa olla se joukkueen ainoa kummajainen, joka ei ole juniori-ikäinen eikä pelaa korisliigassa.
Ja lopettaa tai löytää oman näköisensä joukkueen II-divarista.

Ei sitten tavoite ole kovin korkealla jos hakeutuu II tai III-divariin, harmi

 

[Mikan]

Ehkä osa heistä pelaisi liigaa ja harjoittelisi enemmän, jos se olisi toimeentulon kannalta tehtävissä?

 

[Ohiheitto]

Nämä ovat vaikeasti, jos lainkaan, ratkaistavia asioita näin pienessä maassa ja näillä harrastaja- ja katsojamäärillä. Tilanne olisi eri, jos naisten korisliigassa riittäisi enemmän rahaa maksettavaksi palkkoihin. Itse kunnioitan jokaista aikuispelaajaa joka jaksaa korkeintaan pienellä korvauksella matkustaa ympäri Suomea pelaamassa töiden, opiskelun, perhe-elämän ym. ohella. Ei heidän ole välttämättä helppoa pärjätä n. 19 vuotiaille huippukuntoisille kaksi kertaa päivässä harjoitteleville nuorille, jenkkivahvistuksista puhumattakaan. Pitkälti amatöörisarjasta ja rakkaudesta lajiin on naisten puolella kuitenkin kyse. Minusta pelit ovat silti monasti viihdyttäviä ja hienoja tapahtumia vaikkei maailman huiput täällä pelaisikaan.

Hienoa, kerrankin joku löytää jotakin positiivista ...

 

[Malakias]

Ei sitten tavoite ole kovin korkealla jos hakeutuu II tai III-divariin, harmi

Nyt puhuttiin siitä, miten saatis enemmän aikuisia naispelaajia.

Ja harrastajamäärän lisäämisessä se juju on siinä, että saadaan isompi massa pelamaan juuri omille taidoilleen ja/tai elämäntilanteelleen sopivassa sarjassa. Jos massaa on, niin sieltä kyllä kuorituu ja syntyy niitä "tavoitteet korkealla" olevia pelaajia lisää.

Ihan puhtaasti matemaattisestikin on niin, että jos meillä on 3 kilpailullista sarjaa naisissa (liiga, divari ja A-tyttöjen sm-sarja) ja meillä samat pelaajat pelaavat keskimäärin kahta näistä (osa pelaa jopa kolmea ja jenkkivahvistuksia lukuunottamatta todella harva pelaa vain yhtä näistä), niin tämän seurauksena meillä on vähän pelaajia.

Nyt tätä pelaajapulaa on ratkottu juuri väärinpäin - koska ei ole pelaajia, niin mahdollistetaan pelaaminen ja peluutetaan samoja naisia/tyttöjä useassa eri joukkueissa. Mikä johtaa siihen, että hyvin monella divarijoukkueilla ei ole sitä joukkueidentiteettia, kun pelaajat vaihtuvat kuin ennen vanhaan asiakkaat Stockan pyöröovissa. Ja yhä useampi toteaa, että nämä joukkueet eivät ole häntä varten. Aika monelle, jopa kilpapelaajalle, se oma joukkue on montaa muuta asiaa tärkeämpi.

Kun oikeampi tapa lisätä pelaajamäärää olisi se, että 1 pelaaja pelaa vain yhtä aikuisten sarjaa (divari tai liiga). Muodostetaan oikeita joukkueita ja pidetään useampi mukana harrastuksessa/kilpailutoiminnassa. Pidetään sarjat avoimena, niin että II-divaristakin voi nousta vaikka kaveriporukalla divariin, jos taidot ja halu pelata riittää. Ja liigasta ja I-divarista putoaa, jos urheilullinen taso ei riitä. Villit kortit roskalaatikkoon.

 

[Eyes Wide Shut]

Ei sitten tavoite ole kovin korkealla jos hakeutuu II tai III-divariin, harmi

Moni näistä divarinaisista ovat nuoria juristeja, kauppatieteilijöitä ja lääkäreitä, joten jotain tavoitteellisuutta heiltä on löytynyt.

 

[Ohiheitto]

Nyt puhuttiin siitä, miten saatis enemmän aikuisia naispelaajia.

Ja harrastajamäärän lisäämisessä se juju on siinä, että saadaan isompi massa pelamaan juuri omille taidoilleen ja/tai elämäntilanteelleen sopivassa sarjassa. Jos massaa on, niin sieltä kyllä kuorituu ja syntyy niitä "tavoitteet korkealla" olevia pelaajia lisää.

Ihan puhtaasti matemaattisestikin on niin, että jos meillä on 3 kilpailullista sarjaa naisissa (liiga, divari ja A-tyttöjen sm-sarja) ja meillä samat pelaajat pelaavat keskimäärin kahta näistä (osa pelaa jopa kolmea ja jenkkivahvistuksia lukuunottamatta todella harva pelaa vain yhtä näistä), niin tämän seurauksena meillä on vähän pelaajia.

Nyt tätä pelaajapulaa on ratkottu juuri väärinpäin - koska ei ole pelaajia, niin mahdollistetaan pelaaminen ja peluutetaan samoja naisia/tyttöjä useassa eri joukkueissa. Mikä johtaa siihen, että hyvin monella divarijoukkueilla ei ole sitä joukkueidentiteettia, kun pelaajat vaihtuvat kuin ennen vanhaan asiakkaat Stockan pyöröovissa. Ja yhä useampi toteaa, että nämä joukkueet eivät ole häntä varten. Aika monelle, jopa kilpapelaajalle, se oma joukkue on montaa muuta asiaa tärkeämpi.

Kun oikeampi tapa lisätä pelaajamäärää olisi se, että 1 pelaaja pelaa vain yhtä aikuisten sarjaa (divari tai liiga). Muodostetaan oikeita joukkueita ja pidetään useampi mukana harrastuksessa/kilpailutoiminnassa. Pidetään sarjat avoimena, niin että II-divaristakin voi nousta vaikka kaveriporukalla divariin, jos taidot ja halu pelata riittää. Ja liigasta ja I-divarista putoaa, jos urheilullinen taso ei riitä. Villit kortit roskalaatikkoon.

Tuossa on paljon ajatusta, miten mahtaisi toimia.

Pelaajan pelaaminen vain yhdessä sarjassa esim vain N-liigassa eikä divarissa taikka divarissa eikä A-tytöissä (19v SM), johtaisiko se edelleen alemman tason "näivettymiseen" kun parhaat pelaajat valitsisivat ylemmän tason sarjan?
Toimisiko kuitenkin pidemmällä ajalla?

Analogia: entä jos ei olisi jenkkivahvistuksia, paranisiko sarjan taso jotenkin kotimaisilla kun saataisiin enemmän kotimaisia pelaajia ylempiin/ylempään sarjaan. Vai toisin päin - voisiko liigapelaaja omalla panoksellaan nostaa divarin tasoa?

Tänne vaan ajatuksia ja ehdotuksia - niitä enemmän kuin tarvitaan

 

[Ohiheitto]

Moni näistä divarinaisista ovat nuoria juristeja, kauppatieteilijöitä ja lääkäreitä, joten jotain tavoitteellisuutta heiltä on löytynyt.

Juu, tarkoitin kilpaurheilullista tavoitteellisuutta

 

[Mikan]

Itse en usko pakkoon, enkä liikaan mestarointiin villeine kortteineen. Naisten divarissa kannattaisi palata normaaliin 10-12 joukkueen sarjaan. Nyt tasoerot ovat monasti kohtuuttomat. Ja joidenkin junnujen olisi ehkä tosiaan parempi ennemmin keskittyä a tyttöjen sm sarjaan. Mutta ei pakolla vaan niin, että joukkueita ei olisi noin monta kahdessa lohkossa. Silloinhan pelipaikkojen vähentyessä asia korjaantuisi ainakin osaksi itsestään.

 

[countryman]

Analogia: entä jos ei olisi jenkkivahvistuksia, paranisiko sarjan taso jotenkin kotimaisilla kun saataisiin enemmän kotimaisia pelaajia ylempiin/ylempään sarjaan. Vai toisin päin - voisiko liigapelaaja omalla panoksellaan nostaa divarin tasoa?

2000-luvun alkupuolella käytiin kovaa vääntöä ulkomaalaisvahvistuksista tarvitaanko heitä ja jos niin kuinka monta. Hyvät ulkomaalaiset nostavat sarjan tasoa ja lisäävät kilpailua peliminuuteista - siis hyvät. Sen keskustelun pohjalta syntyi nykykäytäntö. Määrää voisi pohtia olisiko kaksi parempi kuin kolme ettei avausviisikon enemmistö olisi vahvistuksia. Asialla on myös taloudellinen näkökulma. Hyvä kotimainen tulee helposti kalliimmaksi kaikkine sosiaalikuluineen, kuin vierastyöläinen.

 

[Airisto]

2000-luvun alkupuolella käytiin kovaa vääntöä ulkomaalaisvahvistuksista tarvitaanko heitä ja jos niin kuinka monta. Hyvät ulkomaalaiset nostavat sarjan tasoa ja lisäävät kilpailua peliminuuteista - siis hyvät. Sen keskustelun pohjalta syntyi nykykäytäntö. Määrää voisi pohtia olisiko kaksi parempi kuin kolme ettei avausviisikon enemmistö olisi vahvistuksia. Asialla on myös taloudellinen näkökulma. Hyvä kotimainen tulee helposti kalliimmaksi kaikkine sosiaalikuluineen, kuin vierastyöläinen.

Mielestäni ei pidä lähteä rajoittamaan ulkomaalaisten määrää. Ideaalitilanteessa seurat ratkaisevat tämän itse. Nythän naisten Korisliigan seuroista vain FoA:lla ja Pyrinnöllä on joukkueissaan kolme ulkomaalaispelaajaa ja näistäkin Pyrinnön tsekki taisi tulla ensisijaisesti muun kuin pelaamisen takia Suomeen.

Enemmistö seuroista näyttää siis tyytyvän jo valmiiksi vähempään, joka on mielestäni hyvä. On kuitenkin tärkeää annetaan pienemmillekin seuroille mahdollisuus rakentaa joukkuetta liigatasolle. Esim. Vimpelissä tuskin oltaisiin nähty liigakorista näin pitkään, jos ulkomaalaisten määrää olisi rajoitettu.

 

[Mikan]

Tämä on keskustelu johon usein palataan, mutta jossa muutokset lienevät kiven takana. Hyviä perusteluita kuitekin ja niitäkin vasten kaksi vahvistusta riittäisi naisten puolella. Myös miesten korisliigassa kaksi vahvistusta olisi sopiva määrä. Kentällä on kuitenkin kerrallaan vain viisi per joukkue. Ja pelin tempo sekä ottelurytmi mahdollistaa isojen minuuttien peluun vahvistuksille sielläkin. Se lisäisi pelien mielenkiintoa ja olisi kotimaisten pelaajien tasolle eduksi, jos varsinkin nuoret lupaukset saisivat keskimäärin isompia minuutteja muutenkin kuin vain ”roolipelaajina”.