Nytkö tällä palstalla ollaan siis huolissaan katsojalukujen laskusta? Siis... oikeastiko?
Kaikki näkökannat ovat sallittuja, ja rikastavat varmasti kokonaiskuvaa, mutta jos halutaan yhdessä mietiskellä sitä, onko – vai eikö ole – NBA-pelaajille oikeus protestoida poliisiväkivaltaa vastaan, joka kurittaa afroamerikkalaisia kansalaisia suhteellisesti enemmän kuin muita etnisiä pääluokkia, niin nimenomaan katsojalukujen laskun sureminen, tuntuu omasta mielestäni kikatuttavan merkityksettömältä. Verrattuna monien muiden lukujen murehtimiseen... vaikkapa uhrilukujen. Jotka eivät ole laskussa, vaikka ongelma vinoutumineen ei ole uusi, ja on vuosien varrella saanut runsaastikin huomiota.
Maailmassa on kai jäljellä vielä muutamia tärkeämpiä asioita kuin tv-suosio. Fantsuu. Jos on – niin Luojalle kiitos!
Tietysti, jos katsojalukujen lasku johtaa siihen – kuten RahanKeruuMies eräässä viestissään ounasteli – että NBA-organisaatio ja seurojen johto suitsivat tulevaisuudessa pelaajien yhteiskunnallisia kannanottoja – niin sitten tämä katsojalukujen lasku todella on valitettava asia, jolla on vakavat seuraamukset. NBA-pelaajat ovat esikuvia, monelle, ja olisi edesvastuutonta jos he eivät käyttäisi urheilun heille suomaa asemaa ja näkyvyyttä tuodakseen esiin edes niitä kuolettavimpia epäkohtia, jotka kohdistuvat siihen yhteen kansanryhmään, joita enemmistö heistä edustaa. Lajin ystävänä minä olen tietysti ylpeä siitä, mitä he tekevät.
RahanKeruuMiehen kirjoitukseensa liittämä Harris Poll-gallup-artikkeli oli sinällään hyvin kiinnostavaa luettavaa, kiitos siitä. Itseäni jäi eniten askarruttamaan tuo Republikaanien ja Demokraattien huomattava puolekantakohtainen ero aktiivisessa NBA-koripallon seuraamisessa. Artikkelin mukaan sille ei löydy vastaavuutta muissa lajeissa. Tulee kiusaus ajatella, että ehkä tässä on pohjimmiltaan kyse siitä samasta asiasta, joka johti nyt BLM-liikkeen syntyyn. Kaikki Yhdysvaltojen kansalaiset eivät näe afroamerikkalaisia kanssakansalaisiaan ihan oikeina ihmisinä. Herttinen. En minäkään jaksaisi aktiivisesti seurata jotain kissojen koripallonpeluuta. Samalla kun voisin muitta mutkitta lopettaa sellaisen, jos siitä on minulle haittaa tai vaaraa.
Palatakseni vielä katsojalukuihin. Tässä ketjussa, ja sen liiteartikkeleissa, on tarjottu niin sanotun ’poliittisuuden’ ohella monia muitakin, enemmän kuin ymmärrettäviä syitä NBA-liigan katsojalukujen laskuun, koskien erityisesti nyt play off-vaihetta. Tarjoan vielä yhden lisää.
Joka kevät – viimeisen n. 25 vuoden ajan – Suomessa on ollut aina Jääkiekon MM-kisojen aikaan n. 2 miljoonaa lätkäfania! Jumalauta! Lätkän MM-kisat ovat jo pitkään kuuluneet täällä monien ihmisten vuodenkiertoon – ihan riippumatta siitä kiinnostaako laji heitä muutoin pennin vertaa. Useimpia ei kiinnosta. Eivätkä he tunne yhtäkään pelaajaa etukäteen edes nimeltä. Lätkän MM-skabat = kevät, lisää valoa, juhlimista/suremista tuntemattomien kanssa baarissa, varmat keskustelut työpaikalla. Sitten pistetään nämä jäähommat nippuun, ja pian alkaa kesä.
Jos Jääkiekon MM-kisojen kanssa olisi toimittu kuten NBA-pleijarien kanssa, ja ne olisivat huipentuneet juuri näihin aikoihin vuodesta, väitän että katsojalukujen/muun huomion romahdus kotimaisittain olisi ollut vielä moninkertaisesti rajumpaa kuin mitä NBA:ssa (kotimaisittain siellä) nyt koettiin. Lajin uskollisimpien ystävien lisäksi jokaisen paljon seuratun lajin päätapahtumat keräävät luokseen aina runsain mitoin niitä katsojia, jotka seuraavat varsinaisen urheilutapahtuman varjolla lähinnä oman elämänsä pyörimistä vuodesta toiseen.
Se on täysin sallittu ja itse asiassa varmaan aika järkeväkin tapa nauttia urheilusta. Mutta juuri näille katsojille ’väärään’ aikaan järjestetyissä lajikohtaisissa huipennuksissa ei vaan ole mitään järkeä. Ei kiinnosta. Ei ihan väärään aikaan vuodesta! Nimenomaan tästäkin syystä NBA:n playoffien katsojamäärät putosivat. Käsittämätöntä itse asiassa, etteivät tämän rajummin! Toisin sanoen – ei varmaan mitään hätää. Oikein hyvin NBA näyttää kestävän sen, että pelaajat (monet ihan aikuisia ihmisiä) miettivät pallon liikuttelun ohessa myös vähemmän ympäripyöreitä juttuja, ja osaavat vanhempiensa lapsina, lastensa vanhempina, tuhansien ihmisten sukulaisina, kansalaisina ja kaupassakävijöinä, artikuloida nämä huolensa yhdessä. Ainaki suht hyvin. I salute you. Seuraavalla kerralla ängen mukaan sinne, ja hiotaan vähän vielä paria juttua---