Vs: NCAA 2013-14
Enpä katsonut finaalia, mutta olen onnellinen lopputulemasta. Ensiksi "One and done"-Kentucky on ollut aina inhokkejani... Toisekseen tuli seurattua aika paljon UConnin nousua taas parrasvaloihin (edellinen mestaruus Kemba Walkerin johdolla) ja taas romahdusta. Tämä on hieno tarina. Ensin bännäus NCAA-turnauksesta huonojen arvosanojen takia, sitten Coach Calhounin terveysongelmat ja ero, tuon bännäyksen johdosta about 5 tärkeää pelaajaa jätti "uppoavan laivan" ja tämän kaiken lisäksi joukkue siirtyi Big Eastistä pienempään ja heikompaan konferenssiin. Tällä tarinalla on kaksi päähenkilöä, Coach Ollie ja Shabazz Napier. Olliehan toki oli juonikas NBA-pelintekijä ja pitkäaikainen Huskiesin kakkosvalkku, mutta vaikeassa paikassa nimitettiin päävalmentajaksi. Ja mitä duunia sen jälkeen! Tällä kaverilla on valoisa valmennustulevaisuus. Napier oli taas niitä, jotka eivät jättäneet laivaa vaikeilla hetkillä. Pienestä, mutta nopeasta pointista kasvoi vuosi vuodelta varsinainen johtohahmo parketilla. Ei vain hyökkäyksessä vaan myös puolustuksesa!
Ei voinut povata Kentuckylle voittoa missään vaiheessa. Seitsemän freshmania eli 18-vuotiasta jannua, joilla kaikilla periaatteessa (ainakin omissa ajatuksissaan) toinen jalka oven välissä NBA:hin. Näinköhän osa jää vielä kehittymään ja tavoittelemaan mestaruutta toisen kerran?
Oikea joukkue voitti.