Verkkolehden uusimmat
-
Mustapha Amzil on ”paras suomalaispelaaja, joka ei ole pelannut Susijengissä” – NCAA-tähti ilmoitti hurjat tavoitteet
20.12.2024 11:41
-
Thomas Tumba palasi Katajaan rajun Espanjan-reissun jälkeen – kertoo, miten vastuu vain loppui
17.12.2024 11:18
-
Seagullsin Shawn Hopkins puhuu tärkeän asian puolesta – nostaa esille Korisliigan haasteen
15.12.2024 13:12
-
Jeremiah Wood johdattaa yllättäjiä kohti menestystä – erityisesti yksi asia Loimaalla on ihastuttanut
10.12.2024 17:24
-
Lauri Markkasen Jazz-uran huonoin ottelu kertoo karua kieltä suomalaisen tilanteesta
9.12.2024 19:55
-
Sensaatio-Bisonsin nuori päävalmentaja Konsta Mastomäki on piiskannut biisonit huippuvireeseen – kertoo hurjan tarinan joukkueen supertähdestä
4.12.2024 12:25
NCAA 2022-2023
- Viestiketjun aloittaja KeegoMesh
- Alkaa
- Viestejä
- 1 219
Voi surku, meinasi itku päästä kun katselin naisten NCAA-turnauksen March Madness -pelejä:
#4 UCLA vs. #1 South Carolina (Sweet 16) (NCAA Women's Basketball Tournament)
#3 Ohio State vs. #2 UConn (Sweet 16) (NCAA Women's Basketball Tournament).
Otteluissa on kaksi tai kolme asiansa tuntevaa ja osaavaa selostajaa, ovat tehneet kotiläksynsä pelaajista, valmentajista, seurojen taustoista, ja kuin kirsikkana kakun päällä alabannerissa esiteltiin erilaisia tilastoja, esim kuinka tällä pistemääräällä on voitettu milloin minkäkin seedin peli, miten kentällä oleva huippupelaaja tai joukkue on sijoittunut muihin nähden aiemmin jne. Täytyy vaan myöntää, että amerikkalaiset tekevät näistä pelien katselusta huippukiinnostavia
Tiedän, että Amerikassa on kaikki suurta mutta ainahan voi toivoa täälläkin parempaa ...
#4 UCLA vs. #1 South Carolina (Sweet 16) (NCAA Women's Basketball Tournament)
#3 Ohio State vs. #2 UConn (Sweet 16) (NCAA Women's Basketball Tournament).
Otteluissa on kaksi tai kolme asiansa tuntevaa ja osaavaa selostajaa, ovat tehneet kotiläksynsä pelaajista, valmentajista, seurojen taustoista, ja kuin kirsikkana kakun päällä alabannerissa esiteltiin erilaisia tilastoja, esim kuinka tällä pistemääräällä on voitettu milloin minkäkin seedin peli, miten kentällä oleva huippupelaaja tai joukkue on sijoittunut muihin nähden aiemmin jne. Täytyy vaan myöntää, että amerikkalaiset tekevät näistä pelien katselusta huippukiinnostavia
Tiedän, että Amerikassa on kaikki suurta mutta ainahan voi toivoa täälläkin parempaa ...
- Viestejä
- 598
Kuka olisi ennen kauden tai edes March Madnessin alkua tosissaan ollut sanomassa, että Final Fourissa ei pelaa ainoatakaan top-3 seediä, vaan #4, #5, #5 ja #9? Tai että valtakunnallisessa finaalissa pelaa joko Florida Atlantic tai San Diego State.
- Viestejä
- 754
On kevättodistusten aika. Suomalaisten NCAA-pelaajien kaudet ovat tulleet päätökseensä, ja vaikka Final Four onkin vielä pelaamatta, oma kiinnostukseni kauden päätökseen on jo lakastunut.
Olin kokonaisuudessaan pettynyt kauteen. G-liigan ja someliigojen tarjoama raha sekä muut murtovoimat - NIL-sopimukset ja transfer-portit - heikentävät NCAA-pelien vetovoimaa, vanhaa karismaa sekä myös pelien tasoa. Toisaalta, joistain vanhoista tavoista, kuten 30 sekunnin hyökkäysajan ja pitkien pallonhallintojen ihannoinnista olisi ehkä hyvä päästä eroon.
Suomalaisten osalta kausi oli itselleni hienoinen pettymys, vaikka mahtui mukaan myös myönteinenkin yllätys. Laadin ennen kauden alkua listaa suomalaispelaajista ja heidän joukkueistaan, jota nyt käytän loppuarvosanojen taustana.
NCAA Tournament Ranking #18 Duke Blue Devils. Duke pelasi loppuvoittoisen kauden, voitti ACC-mestaruuden melkeinpä näytöstyyliin, ja vaikka törmäsikin Olivier Nkamhouan uran parhaaseen peliin toisella kierroksella March Madnesissä, arvioisin heidät lopulta kauden top-10 joukkueeksi. Vähintäänkin Duke oli kaikista joukkueista lahjakkain NBA-potentiaalilla mitattuna, ja tasaisella kaudella kykenevä voittamaan loppukaudesta minkä tahansa joukkueen.
Jacob Grandison pelasi kauden aikana noin 16 minuuttia per peli ja teki pisteitä 4.4 keskiarvolla. Nokkimisjärjestyksessä Grandison jäi selvästi Duken tulokastakakentälle, joka oli itselleni jonkinlainen yllätys. Grandison edelliskausi Illinoisissa meni kuitenkin loistavasti ja miehen omatkin odotukset olivat varmasti korkealla Duke-siirron suhteen. Ongelmat kaukoheiton kanssa (3FG% = 33.7) oli varmaankin suurin syy pienehköön rooliin, sillä mielestäni Grandison pelasi hyvin joukkueorientoituneesti ja varmasti ne minuutit mitkä sai. En ole ollenkaan tietoinen Grandison halukkuudesta kamppailla MM-kisapaikasta, mutta sanoisin, että hänen sopivuutensa arvioiminen Susijengin suhteen on tämän kauden perusteella hankalaa. Toisaalta hänen yliopistouraansa kokonaisuudessaan katsoessa, ei kovin moni suomalainen tässä vertailussa hänen edelleen mene - Hanno Möttölä tietysti ja sitten Martti Kuisma, Gerald Lee jr ja Olivier Nkamhoua ehkä samassa kategoriassa. Lauri Markkasen yhden kauden stinttiä en tässä huomioinut. En myöskään Kari Liimoa ja kumppaneita. Toivottavasti hän tulee mukaan leiritykseen ja pääsemme näkemään hänet harjoituspeleissä. Jos Grandisonilla on ammattilaiskentät mielessä, olisi maajoukkuekesä varmasti hänen tulevaisuudelleen hyödyllinen. Arvosana: 7.
NCAA Tournament Ranking #14 Tennessee Volunteers. Tenneseellä oli vuoristoratamainen kausi, mutta lopulta heidänkään kausi ei ehkä SEC-turnausta lukuunottamatta aivan vihkoon mennyt, vaikka pieni pettymys tietysti olikin. Vols oli alkukauden aikana monissa rankingeissa (AP, Sagarin, NET) top-3 joukkue monen viikon ajan, ja luultavasti maan paras puolustusjoukkue koko kautta kokonaisuudessaan tarkasteltuna. Tennessee kaatoi kauden aikana huippujoukkueet Texasin, Kansasin, Duken ja Alabaman sekä preseasonilla Gonzagan, eikä monissa tappiopeleissäkään hävinnyt huonoille tai isolla erolla. Toki kauden loppu oli Duke peliä lukuunottamatta mollivoittoinen, eikä Tennessee mielestäni oikein päässyt tasolleen/kehittynyt kauden edetessä. Takamies Zeiglerin loukkaantuminen oli joukkuelle iso takaisku. Kuitenkin ajattelen, että Tennesseekin oli noin top-10 joukkue koko kauden aikana, heillä oli yksi kaikkein vaikeimmista otteluohjelmista (Big12 joukkueet poislukien) ja Elite-8 paikka oli lopulta hyvin lähellä. Kauden viimeisessä pelissä vapautuneesti pelaavaa Florida Atlanticia vastaan heillä oli ensimmäisellä puoliajalla kaikki mahdollisuudet repäistä ero todella suureksi, mutta heikko viimeistely esti tämän. Toisella puoliajalla joukkue sitten jäätyi loppuvaiheissa, kuten monissa muissakin kauden peleissä.
Olivier Nkamhouan kausi oli hieman samanlainen kuin koko Tennesseenkin. Hänen pelinsä Dukea vastaan oli varmasti yksi turnauksen parhaita yksilösuorituksia ja samantasoisia otteita hän esitti aiemmin Texasia ja melkein myös Arizonaa vastaan. Kauden viimeinen peli jätti jälkeensä happaman maun, sillä Nkamhoua heitti monta helppoa heittoa ohi ja teki puolustuspäässä muutamia typeriä ratkaisuja. On kuitenkin selvää, että Nkamhoua on kehittynyt vuoden aika paljon ja jossain määrin tuntuu siltä, että hänen yliopistouransa ei osoittanut hänen tämän hetken todellista tasoaan. Nkamhoua oli Tennesseen rotaatiopelaajista tarkin pelitilanneviimeistelijä korinalusrymistelijät Plavsic ja Awaka poislukien. Toki Nkamhouan 51% FG% (10.8 ppg) selittyy pitkälti korinalusnostoilla ja donkeilla. Karkeiden ja yksinkertaistettujen tilastojen perusteella Tennesseen hyökkäysongelmat eivät johtuneet Nkamhouasta vaan Vescovin, Keyn, Zeiglerin ja Jamesin todella vaatimattomasta tehokkuudesta koko kauden ajan. Mutta niin, Nkamhouan repertuaarissa on jo kohtalaiset kolmenpisteenheitto ja keskimatkan hypäri. Kuljetuksesta hän ei korintekopaikkoihin juuri hakeudu lukuunottamatta pakituspomputtelua, mutta itse näen, että hänellä on mahdollisuuksia kehittyä suhteellisen monipuoliseksikin korintekijäksi. Puolustussuuntaan Nkamhoua on hyvä, vaikka ei ehkä lue tilanteita kovin nerokkaasti tai hyödynnä urheellisuuttaan levypalloissa tarpeeksi. Epäilemättä Nkamhoua kuuluu siihen pelaajajoukkoon maailmassa, joka voi jonkinlaisen roolin itselleen NBA:sta löytää. Pelaahan tuossa liigassa vaikkapa Usman Garuba. NBA-tähdeksi hänestä ei varmaankaan ole, vaikka kuinka tähdet asettuisivat paikalleen, mutta Suomen koristaivaalla hän tullee tuikkimaan kirkkaasti. NBA, G-liiga, Eurocup, Euroliiga - en osaa sanoa, mihin Nkamhouan tie tulee viemään (tuskin NBA:han), mutta Markkasen ja Salinin jälkeen hän on Suomen tämän hetken paras koripalloilija, ja mikä parasta, hän ei ole varmaankaan vielä edes lähellä täyttä potentiaaliaan. Arvosana 8+.
Olin kokonaisuudessaan pettynyt kauteen. G-liigan ja someliigojen tarjoama raha sekä muut murtovoimat - NIL-sopimukset ja transfer-portit - heikentävät NCAA-pelien vetovoimaa, vanhaa karismaa sekä myös pelien tasoa. Toisaalta, joistain vanhoista tavoista, kuten 30 sekunnin hyökkäysajan ja pitkien pallonhallintojen ihannoinnista olisi ehkä hyvä päästä eroon.
Suomalaisten osalta kausi oli itselleni hienoinen pettymys, vaikka mahtui mukaan myös myönteinenkin yllätys. Laadin ennen kauden alkua listaa suomalaispelaajista ja heidän joukkueistaan, jota nyt käytän loppuarvosanojen taustana.
NCAA Tournament Ranking #18 Duke Blue Devils. Duke pelasi loppuvoittoisen kauden, voitti ACC-mestaruuden melkeinpä näytöstyyliin, ja vaikka törmäsikin Olivier Nkamhouan uran parhaaseen peliin toisella kierroksella March Madnesissä, arvioisin heidät lopulta kauden top-10 joukkueeksi. Vähintäänkin Duke oli kaikista joukkueista lahjakkain NBA-potentiaalilla mitattuna, ja tasaisella kaudella kykenevä voittamaan loppukaudesta minkä tahansa joukkueen.
Jacob Grandison pelasi kauden aikana noin 16 minuuttia per peli ja teki pisteitä 4.4 keskiarvolla. Nokkimisjärjestyksessä Grandison jäi selvästi Duken tulokastakakentälle, joka oli itselleni jonkinlainen yllätys. Grandison edelliskausi Illinoisissa meni kuitenkin loistavasti ja miehen omatkin odotukset olivat varmasti korkealla Duke-siirron suhteen. Ongelmat kaukoheiton kanssa (3FG% = 33.7) oli varmaankin suurin syy pienehköön rooliin, sillä mielestäni Grandison pelasi hyvin joukkueorientoituneesti ja varmasti ne minuutit mitkä sai. En ole ollenkaan tietoinen Grandison halukkuudesta kamppailla MM-kisapaikasta, mutta sanoisin, että hänen sopivuutensa arvioiminen Susijengin suhteen on tämän kauden perusteella hankalaa. Toisaalta hänen yliopistouraansa kokonaisuudessaan katsoessa, ei kovin moni suomalainen tässä vertailussa hänen edelleen mene - Hanno Möttölä tietysti ja sitten Martti Kuisma, Gerald Lee jr ja Olivier Nkamhoua ehkä samassa kategoriassa. Lauri Markkasen yhden kauden stinttiä en tässä huomioinut. En myöskään Kari Liimoa ja kumppaneita. Toivottavasti hän tulee mukaan leiritykseen ja pääsemme näkemään hänet harjoituspeleissä. Jos Grandisonilla on ammattilaiskentät mielessä, olisi maajoukkuekesä varmasti hänen tulevaisuudelleen hyödyllinen. Arvosana: 7.
NCAA Tournament Ranking #14 Tennessee Volunteers. Tenneseellä oli vuoristoratamainen kausi, mutta lopulta heidänkään kausi ei ehkä SEC-turnausta lukuunottamatta aivan vihkoon mennyt, vaikka pieni pettymys tietysti olikin. Vols oli alkukauden aikana monissa rankingeissa (AP, Sagarin, NET) top-3 joukkue monen viikon ajan, ja luultavasti maan paras puolustusjoukkue koko kautta kokonaisuudessaan tarkasteltuna. Tennessee kaatoi kauden aikana huippujoukkueet Texasin, Kansasin, Duken ja Alabaman sekä preseasonilla Gonzagan, eikä monissa tappiopeleissäkään hävinnyt huonoille tai isolla erolla. Toki kauden loppu oli Duke peliä lukuunottamatta mollivoittoinen, eikä Tennessee mielestäni oikein päässyt tasolleen/kehittynyt kauden edetessä. Takamies Zeiglerin loukkaantuminen oli joukkuelle iso takaisku. Kuitenkin ajattelen, että Tennesseekin oli noin top-10 joukkue koko kauden aikana, heillä oli yksi kaikkein vaikeimmista otteluohjelmista (Big12 joukkueet poislukien) ja Elite-8 paikka oli lopulta hyvin lähellä. Kauden viimeisessä pelissä vapautuneesti pelaavaa Florida Atlanticia vastaan heillä oli ensimmäisellä puoliajalla kaikki mahdollisuudet repäistä ero todella suureksi, mutta heikko viimeistely esti tämän. Toisella puoliajalla joukkue sitten jäätyi loppuvaiheissa, kuten monissa muissakin kauden peleissä.
Olivier Nkamhouan kausi oli hieman samanlainen kuin koko Tennesseenkin. Hänen pelinsä Dukea vastaan oli varmasti yksi turnauksen parhaita yksilösuorituksia ja samantasoisia otteita hän esitti aiemmin Texasia ja melkein myös Arizonaa vastaan. Kauden viimeinen peli jätti jälkeensä happaman maun, sillä Nkamhoua heitti monta helppoa heittoa ohi ja teki puolustuspäässä muutamia typeriä ratkaisuja. On kuitenkin selvää, että Nkamhoua on kehittynyt vuoden aika paljon ja jossain määrin tuntuu siltä, että hänen yliopistouransa ei osoittanut hänen tämän hetken todellista tasoaan. Nkamhoua oli Tennesseen rotaatiopelaajista tarkin pelitilanneviimeistelijä korinalusrymistelijät Plavsic ja Awaka poislukien. Toki Nkamhouan 51% FG% (10.8 ppg) selittyy pitkälti korinalusnostoilla ja donkeilla. Karkeiden ja yksinkertaistettujen tilastojen perusteella Tennesseen hyökkäysongelmat eivät johtuneet Nkamhouasta vaan Vescovin, Keyn, Zeiglerin ja Jamesin todella vaatimattomasta tehokkuudesta koko kauden ajan. Mutta niin, Nkamhouan repertuaarissa on jo kohtalaiset kolmenpisteenheitto ja keskimatkan hypäri. Kuljetuksesta hän ei korintekopaikkoihin juuri hakeudu lukuunottamatta pakituspomputtelua, mutta itse näen, että hänellä on mahdollisuuksia kehittyä suhteellisen monipuoliseksikin korintekijäksi. Puolustussuuntaan Nkamhoua on hyvä, vaikka ei ehkä lue tilanteita kovin nerokkaasti tai hyödynnä urheellisuuttaan levypalloissa tarpeeksi. Epäilemättä Nkamhoua kuuluu siihen pelaajajoukkoon maailmassa, joka voi jonkinlaisen roolin itselleen NBA:sta löytää. Pelaahan tuossa liigassa vaikkapa Usman Garuba. NBA-tähdeksi hänestä ei varmaankaan ole, vaikka kuinka tähdet asettuisivat paikalleen, mutta Suomen koristaivaalla hän tullee tuikkimaan kirkkaasti. NBA, G-liiga, Eurocup, Euroliiga - en osaa sanoa, mihin Nkamhouan tie tulee viemään (tuskin NBA:han), mutta Markkasen ja Salinin jälkeen hän on Suomen tämän hetken paras koripalloilija, ja mikä parasta, hän ei ole varmaankaan vielä edes lähellä täyttä potentiaaliaan. Arvosana 8+.
- Viestejä
- 754
NET, BPI, Sagarin Ranking 78 / 54 / 65 Dayton Flyers. Kauteen kovin odotuksin lähtenyt Dayton jäi voiton päähän sekä A10-mestaruudesta, että lopputansseista. Lopulta Dayton 22-12 voittosuhde ei ole huono, mutta kuitenkin isompi pettymys ennakko-odotuksiin nähden kuin Duken ja Tennesseen kaudet. Näin vain muutaman Daytonin pelin kauden aikana, joten en ala esittämään heidän kaudestaan kovin syvällistä analyysiä. Voinee kuitenkin sanoa, että loukkaantumiset ja “käsijarrupäällä” pelaaminen haittasivat menoa. Joukkue ei ehkä täysin myöskään ikinä toipunut huonosta kauden aloituksesta ja kolmeen pelin tappioputkesta. En tiedä tarkasti mitä poisjättäytyminen NIT-turnauksesta joukkueesta kertoo, mutta ainakin ehkä sen, että siellä pelaaminen ei ollut joukkueen tavoite alkukaudesta.
Sometietojen mukaan Mustapha Amzil on siirtymässä Daytonista pois, joidenkin kommenttien mukaan hakusessa olisi hieman nopeampaa ja voittavampaa peliä pelaava joukkue. Näitä joukkueita ei valitettavasti taida olla kovinkaan paljon tarjolla. Pittsburgh, Memphis ja Utah State tällä kaudella tanssivista olivat jollain näkemälläni listalla. Amzililta tilastojen puolesta identtinen kausi hänen ensimmäisen kautensa kanssa, vaikka nyt paremmin pärjäävässä joukkueessa toki. Yli yhdeksän pisteen keskiarvo 44% kenttätehokkuudella ei ole toki huono saavutus, mutta ei kausi Amzililtakaan napakymppi ollut. Toki paremmat pelaajat tällä kaudella olivat vain todennäköinen tuleva NBA-pelaaja Holmes sekä varmasti hienon ammattilaisuran tekevä Belgian Camara. Amzilin en usko Susijengiin vielä MM-kisoissa pääsevän, mutta seuraaviin kisoihin jo toivottavasti. Kuten monelle muullekin koripalloilijalle, Jyväskylän bunkkeri voisi tehdä Amzilille hyvää. Arvosana: 7.
NCAA Tournament Ranking #44 Pitt Panthers. Jos kolmeen edelliseen joukkueeseen/pelaajaan voi liittää jonkinlaisen pettymyksen, niin Panthers ja Federiko olivat kauden aikana sellainen myönteinen pommi, että ainakin oma NCAA-kauteni pelastui tällä. Pitt aloitti kautensa heikosti, mutta jyräsi sen jälkeen vastumattomasti etenkin ACC-peleissä aina maaliskuun alkuun asti - voitot muun muassa Virginiasta ja Final Four joukkue Miamista. Pieni haparointi viimeisissä runkosarjan otteluissa oli kostautua, mutta lopulta Panthers oli helpohko valinta isoihin tansseihin. Pittillä oli paljon sympaattisia pelaajia etunenässä ACC:n top-5 pelaaja Jamarius Burton. Joukkue heitti paljon kolmosia ja pelasi parhaimmillaan vapautuneesti.
Ennen loukkaantumistaan yksi ACC:n suurimmista yllättäjistä Federiko Federiko pelasi kauden nousujohteisesti 7 pisteen ja 6 levypallon keskiarvoilla. Federiko blokkasi 1.7 heittoa peliä kohden. Pelitilannedonkit ja -nostot upposivat 67% tarkkuudella ja vapaaheittotarkkuuskin oli vain hieman huonompi. Federikosta on paljon täällä kirjoitettu, mutta kyllä kai odotus ensi kauteen on, että hän tulee olemaan Suomen paras NCAA-pelaaja. Susijengipaikka MM-kisoihin lienee lähinnä kiinni siitä, miten valmennusjohto pelitapansa haluaa rakentaa. Arvosana: 8-.
Sometietojen mukaan Mustapha Amzil on siirtymässä Daytonista pois, joidenkin kommenttien mukaan hakusessa olisi hieman nopeampaa ja voittavampaa peliä pelaava joukkue. Näitä joukkueita ei valitettavasti taida olla kovinkaan paljon tarjolla. Pittsburgh, Memphis ja Utah State tällä kaudella tanssivista olivat jollain näkemälläni listalla. Amzililta tilastojen puolesta identtinen kausi hänen ensimmäisen kautensa kanssa, vaikka nyt paremmin pärjäävässä joukkueessa toki. Yli yhdeksän pisteen keskiarvo 44% kenttätehokkuudella ei ole toki huono saavutus, mutta ei kausi Amzililtakaan napakymppi ollut. Toki paremmat pelaajat tällä kaudella olivat vain todennäköinen tuleva NBA-pelaaja Holmes sekä varmasti hienon ammattilaisuran tekevä Belgian Camara. Amzilin en usko Susijengiin vielä MM-kisoissa pääsevän, mutta seuraaviin kisoihin jo toivottavasti. Kuten monelle muullekin koripalloilijalle, Jyväskylän bunkkeri voisi tehdä Amzilille hyvää. Arvosana: 7.
NCAA Tournament Ranking #44 Pitt Panthers. Jos kolmeen edelliseen joukkueeseen/pelaajaan voi liittää jonkinlaisen pettymyksen, niin Panthers ja Federiko olivat kauden aikana sellainen myönteinen pommi, että ainakin oma NCAA-kauteni pelastui tällä. Pitt aloitti kautensa heikosti, mutta jyräsi sen jälkeen vastumattomasti etenkin ACC-peleissä aina maaliskuun alkuun asti - voitot muun muassa Virginiasta ja Final Four joukkue Miamista. Pieni haparointi viimeisissä runkosarjan otteluissa oli kostautua, mutta lopulta Panthers oli helpohko valinta isoihin tansseihin. Pittillä oli paljon sympaattisia pelaajia etunenässä ACC:n top-5 pelaaja Jamarius Burton. Joukkue heitti paljon kolmosia ja pelasi parhaimmillaan vapautuneesti.
Ennen loukkaantumistaan yksi ACC:n suurimmista yllättäjistä Federiko Federiko pelasi kauden nousujohteisesti 7 pisteen ja 6 levypallon keskiarvoilla. Federiko blokkasi 1.7 heittoa peliä kohden. Pelitilannedonkit ja -nostot upposivat 67% tarkkuudella ja vapaaheittotarkkuuskin oli vain hieman huonompi. Federikosta on paljon täällä kirjoitettu, mutta kyllä kai odotus ensi kauteen on, että hän tulee olemaan Suomen paras NCAA-pelaaja. Susijengipaikka MM-kisoihin lienee lähinnä kiinni siitä, miten valmennusjohto pelitapansa haluaa rakentaa. Arvosana: 8-.
Viimeksi muokattu:
- Viestejä
- 754
NET, BPI, Sagarin Ranking 159 / 140 / 143 Richmond Spiders. Richmondin kauteen ei oltu ladattu suuria odotuksia, mutta niihinkin odotuksiin joita oli, ei saatu vastinetta. Vaisu kausi kokonaisuudessaan, vaikka ei Spiders huono joukkue olekaan.
Andre Gustavson pelasi joukkuestaan toiseksi eniten NBA-talentti Tyler Burtonin jälkeen. Tämä on todella positiivista. Negatiivista ehkä on, että Gustavsonin tilastot, vaikka uran parhaat olivatkin, jäivät vaatimattomiksi - 4.9ppg, 3.1rpg, 1.2apg. Täällä jaettujen kommenttien perusteella Gustavsonin tossut on saatettu naulata Richmondin opiskelukämpän pyykkihuoneeseen. Koripalloilullisesti Gustavsonilla olisi tietysti ollut kaikki edellytykset pitkään ammattilaisuraan, mutta ilmeisesti palo urheiluun on hiipunut muiden tavoitteiden tieltä - ehkä jo jokin aika sitten. Tämä on tietysti normaalia, varsinkin pelaajalle joka on viettänyt viisi vuotta yliopistourheilijana. Arvosana: 6.
NET, BPI, Sagarin Ranking 72 / 72 / 86 Bradley Braves. Bradley kausi oli ehkä hieman samankaltainen Daytonin kanssa hävityn konferenssifinaalin ja tuon tappion seurausten osalta. Toisaalta Bradley osallistui NIT-turnaukseen (tappio siellä hyvälle Wisconsinille) eikä lähtenyt kauteen MVC-konferenssin voittajasuosikkina. Tuloksena hyvä kausi ja 25-10 voittosuhde.
Ville Tahvanaisenkin tulevaisuuden suunnitelmista on täällä kirjoitettu. Koripallon kannalta Tahvanaiselle varmasti tekee hyvää siirtyä nyt uusiin kuvioihin. Toivottavasti kesän harjoituspelit ja susileirit avaavat Tahvanaisen peliä hieman monipuolisemmaksi. Yliopistoura hänellä oli kokonaisuutena hyvä, vaikkakin hieman laskusuuntainen. Tahvanainen saattoi olla jopa parhaimmillaan tulokaskaudellaan, jolloin Bradley itse asiassa pelasi hyvin samanlaisen kauden kuin nyt selviten konferenssimestarina peruuttuihin Covid-tansseihin. Tahvanainen on iso takamies, joka heittää suhteellisen tarkasti kaukaa. Tahvanainen on myöskin pelannut Susijengissä jo useita pelejä, vaikkakin vuosia sitten. Toivotaan että näillä ja kesän näytöillä avautuisi paikka jossain Euroopan sarjassa (BNXT tai vastaava). Arvosana: 6.5.
Muut: Touko Tainamolta vahva kausi heikossa Denverissä (NET: 287). Jesper Granlundilta uran paras kausi hieman odotuksiin heikosti pelanneen Longwoodin (NET: 166) kanssa. Emil Skytälle kuusi peliä alkukaudesta Central Michiganin kanssa (NET: 329) ja Nikolas Gustavsonille yksi peli North Alabamassa (NET: 239).
Andre Gustavson pelasi joukkuestaan toiseksi eniten NBA-talentti Tyler Burtonin jälkeen. Tämä on todella positiivista. Negatiivista ehkä on, että Gustavsonin tilastot, vaikka uran parhaat olivatkin, jäivät vaatimattomiksi - 4.9ppg, 3.1rpg, 1.2apg. Täällä jaettujen kommenttien perusteella Gustavsonin tossut on saatettu naulata Richmondin opiskelukämpän pyykkihuoneeseen. Koripalloilullisesti Gustavsonilla olisi tietysti ollut kaikki edellytykset pitkään ammattilaisuraan, mutta ilmeisesti palo urheiluun on hiipunut muiden tavoitteiden tieltä - ehkä jo jokin aika sitten. Tämä on tietysti normaalia, varsinkin pelaajalle joka on viettänyt viisi vuotta yliopistourheilijana. Arvosana: 6.
NET, BPI, Sagarin Ranking 72 / 72 / 86 Bradley Braves. Bradley kausi oli ehkä hieman samankaltainen Daytonin kanssa hävityn konferenssifinaalin ja tuon tappion seurausten osalta. Toisaalta Bradley osallistui NIT-turnaukseen (tappio siellä hyvälle Wisconsinille) eikä lähtenyt kauteen MVC-konferenssin voittajasuosikkina. Tuloksena hyvä kausi ja 25-10 voittosuhde.
Ville Tahvanaisenkin tulevaisuuden suunnitelmista on täällä kirjoitettu. Koripallon kannalta Tahvanaiselle varmasti tekee hyvää siirtyä nyt uusiin kuvioihin. Toivottavasti kesän harjoituspelit ja susileirit avaavat Tahvanaisen peliä hieman monipuolisemmaksi. Yliopistoura hänellä oli kokonaisuutena hyvä, vaikkakin hieman laskusuuntainen. Tahvanainen saattoi olla jopa parhaimmillaan tulokaskaudellaan, jolloin Bradley itse asiassa pelasi hyvin samanlaisen kauden kuin nyt selviten konferenssimestarina peruuttuihin Covid-tansseihin. Tahvanainen on iso takamies, joka heittää suhteellisen tarkasti kaukaa. Tahvanainen on myöskin pelannut Susijengissä jo useita pelejä, vaikkakin vuosia sitten. Toivotaan että näillä ja kesän näytöillä avautuisi paikka jossain Euroopan sarjassa (BNXT tai vastaava). Arvosana: 6.5.
Muut: Touko Tainamolta vahva kausi heikossa Denverissä (NET: 287). Jesper Granlundilta uran paras kausi hieman odotuksiin heikosti pelanneen Longwoodin (NET: 166) kanssa. Emil Skytälle kuusi peliä alkukaudesta Central Michiganin kanssa (NET: 329) ja Nikolas Gustavsonille yksi peli North Alabamassa (NET: 239).
- Viestejä
- 64
Jälleen kerran oli mukava lukea Levin kattavaa analyysiä. Varmastikin pitää paikkansa, että ensi kaudella suomikoriksen kasvateista Federiko ja hieman joukkueesta sekä roolista riipuen Amzil ovat ne profiilipelajat.
Suomalaisten ongelmaksi on usein näyttänyt NCAA:ssa koituvan se, että rooli joukkueessa tuntuu helposti jämähtävän samaksi kuin freshman-kaudella ja kehitys peliajan ja tilastojen valossa jää vaatimattomaksi samalla kun monet muut pelaajat saavat myöhemmillä kausilla lisääntyvässä määrin vastuuta. Remu Raitanen oli tässä suhteessa oikein arkkityyppi ja hieman samaa oli myös Tahvanaisen ja Gustavsonin college-urissa. Tässäkin suhteessa Nkamhoua oli miellyttävä poikkeus.
Suurella mielenkiinnolla odotellaan Amzilin uutta seuraa - nuo Levin mainitsemat, spekuloinneissa roikkuneet vaihtoehdot eivät nyt välttämättä taida olla mikään ilmiselvä hyppäys kovemmalle tasolle mahdollisesti Pittsburghia lukuunottamatta ja Pittkin oli viime kaudella hyvin kapean rotaation joukkue, jossa 1-2 avainpelaajan siirtyminen muille pelikentille muuttaisi nopeasti jengin menestysodotuksia.
Suomalaisten ongelmaksi on usein näyttänyt NCAA:ssa koituvan se, että rooli joukkueessa tuntuu helposti jämähtävän samaksi kuin freshman-kaudella ja kehitys peliajan ja tilastojen valossa jää vaatimattomaksi samalla kun monet muut pelaajat saavat myöhemmillä kausilla lisääntyvässä määrin vastuuta. Remu Raitanen oli tässä suhteessa oikein arkkityyppi ja hieman samaa oli myös Tahvanaisen ja Gustavsonin college-urissa. Tässäkin suhteessa Nkamhoua oli miellyttävä poikkeus.
Suurella mielenkiinnolla odotellaan Amzilin uutta seuraa - nuo Levin mainitsemat, spekuloinneissa roikkuneet vaihtoehdot eivät nyt välttämättä taida olla mikään ilmiselvä hyppäys kovemmalle tasolle mahdollisesti Pittsburghia lukuunottamatta ja Pittkin oli viime kaudella hyvin kapean rotaation joukkue, jossa 1-2 avainpelaajan siirtyminen muille pelikentille muuttaisi nopeasti jengin menestysodotuksia.
- Viestejä
- 2 589
Mustapha Amzil onkin nyt käynyt vierailulla South Carolinan yliopistossa. Ja tähän samaan opinahjoon on tämän jutun mukaan menossa vierailulle kaksi muuta tuttua suomalaisnimeä, jotka tässä aiemmin on enemmän yhdistetty Pittsburghiin.
As Amzil was departing Columbia, two of his friends from Finland were arriving for their official visits. 6-4 Morris Ugusuk and teammate 6-9 Okku Federiko will be at USC through Tuesday. Amzil said he and Ugusuk are particularly good friends since they grew up together in the same city about an hour from Helsinki.
sportstalksc.com
As Amzil was departing Columbia, two of his friends from Finland were arriving for their official visits. 6-4 Morris Ugusuk and teammate 6-9 Okku Federiko will be at USC through Tuesday. Amzil said he and Ugusuk are particularly good friends since they grew up together in the same city about an hour from Helsinki.
#STRecruiting: 6-10 Mustapha Amzil could be the start of Finnish connection for #Gamecocks
Mustapha Amzil USC basketball coach Lamont Paris and his staff hosted for an official visit over the weekend 6-10 Mustapha Amzil, a transfer from Dayton and a native of Finland. Amzil is coming off…
sportstalksc.com
- Viestejä
- 2 799
Mielenkiintoista tarinaa Tuukka Jaakkolasta. Meille nämä kundit - varsinkin Jaakkolan tasoiset - ovat pelkästään koripalloilijoita. Mutta osoittaa vain, että se saattaa heille itselleen olla tai muuttua vain harrastukseksi. Hienoa että uusi ura on aukeamassa, ja selvästi Tuukka vaikuttaa tyytyväiseltä.
Tietysti myös tuo senkin esille, että jos/kun tuon tason poikia kannustetaan jenkkeihin lähettämään ja/tai ollaan prosessissa jollain tapaa mukana, pitäisi välttää näitä Cal Polyja. Sieltä pitäisi tulla kesken pois ja suht tyhjän päälle, jos ilman mitään tutkintoa ja johonkin Korisliiga-jengiin 9. mieheksi penkille olisi se realistinen optio siinä vaiheessa. Varmaan Jaakkolankin kohdalla tilanne voisi olla toisenlainen, jos koulun valinta olisi osunut toisin.
www.is.fi
Tietysti myös tuo senkin esille, että jos/kun tuon tason poikia kannustetaan jenkkeihin lähettämään ja/tai ollaan prosessissa jollain tapaa mukana, pitäisi välttää näitä Cal Polyja. Sieltä pitäisi tulla kesken pois ja suht tyhjän päälle, jos ilman mitään tutkintoa ja johonkin Korisliiga-jengiin 9. mieheksi penkille olisi se realistinen optio siinä vaiheessa. Varmaan Jaakkolankin kohdalla tilanne voisi olla toisenlainen, jos koulun valinta olisi osunut toisin.
Tuukka, 23, pääsi äkkiä miljoonabisnekseen USA:ssa – näitä asioita hän arvostaa nyt Suomessa
Tuukka Jaakkola lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan koripalloa. Neljä vuotta myöhemmin hän on yllättävällä uralla.
www.is.fi
- Viestejä
- 1 586
Pakko fiilistellä tota otsikkoa miljoonabisnekseen päätymisineen.
Aika clickbait tosiaan. Juttu oli kuitenkin kiinnostava.
- Viestejä
- 70
- Viestejä
- 598
Oho, enpä olisi arvannut. Ilmeisesti Olli siis ihan tosissaan hakee edelleen NBA-varausta? Toki voi kai sitä siirtyä ammattilaisuralle siinä tapauksessa ettei ole näkyvissä siirtoa mieluisaan kouluun ja rooliin. Kunhan ei vain vaikuttaisi MM-kisoihin.
- Viestejä
- 2 048
Joo, samat mietteet… Nälkä tietty kasvaa syödessä, mutta kuitenkin.
- Viestejä
- 598
Toki voi myös olla ajatuksena, että pääsee jonnekin muualle pelaamaan vapaampaa korista kuin mitä Barnesin alaisuudessa sai pelata, ja sitä kautta lyö isot numerot tiskiin ensi kaudella sekä vapaammassa roolissa voi kehittää hyökkäyspään taitoja monipuolisemmaksi kuin kovassa eurosarjassa pienemmillä minuuteilla. Mutta MM-kisat+siirtyminen kovaan eurosarjaan antaisi näytönpaikan ja parantaisi fyysisiä valmiuksia paremmin kuin teinipoikien kanssa painiminen.
- Viestejä
- 1 586
Jos Olli pelaa tykkikauden niin ensi vuonna draftataan kaksi suomalaista ja tosiaan pitää olla vakuuttavat MM-kisat.
- Viestejä
- 754
En osannut kuvitella tällaista valintaa Nkamhoualta. Mutta nyt kun päätös on syntynyt, niin voi tietysti spekuloida ratkaisuun vaikuttaneilla syillä.
Ehkä Nkamhoua ajattelee, että hän haluaa vielä näyttää itselleen ja muille, että pystyy pelaamaan huippukauden NCAA:ssa?
Ehkä hän haluaa näyttää Barnesille ja Tennesseelle mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi saanut vähän enemmän siimaa?
Ehkä Yhdysvaltojen kulttuuri ja elämäntyyli vetää puoleensa enemmän kuin Euroopan yksinäiset ammattilaiskentät (Nkamhouan mediaesiintymisten perusteella uskaltaisin väittää, että hänellä ei ole juuri ongelmia sopeutua amerikkalaiseen vuorovaikuttamiseen ja sosiaalisuuteen)?
Ehkä elämäntilanne pitää miehen Yhdysvalloissa?
Ehkä Nkamhoua haluaa maisteriksi?
Ehkä hän ottaa enemmän näistä NIL-saannoista selkoa ja pystyy tienaamaan niiden avulla enemmän kuin Euroopassa ammattilaisena? NIL considerations for international student athletes
Ehkä saamme näihin kysymyksiin vastauksen jossain vaiheessa.
Ehkä Nkamhoua ajattelee, että hän haluaa vielä näyttää itselleen ja muille, että pystyy pelaamaan huippukauden NCAA:ssa?
Ehkä hän haluaa näyttää Barnesille ja Tennesseelle mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi saanut vähän enemmän siimaa?
Ehkä Yhdysvaltojen kulttuuri ja elämäntyyli vetää puoleensa enemmän kuin Euroopan yksinäiset ammattilaiskentät (Nkamhouan mediaesiintymisten perusteella uskaltaisin väittää, että hänellä ei ole juuri ongelmia sopeutua amerikkalaiseen vuorovaikuttamiseen ja sosiaalisuuteen)?
Ehkä elämäntilanne pitää miehen Yhdysvalloissa?
Ehkä Nkamhoua haluaa maisteriksi?
Ehkä hän ottaa enemmän näistä NIL-saannoista selkoa ja pystyy tienaamaan niiden avulla enemmän kuin Euroopassa ammattilaisena? NIL considerations for international student athletes
Ehkä saamme näihin kysymyksiin vastauksen jossain vaiheessa.
- Viestejä
- 2 799
En vielä ehkä liikaa lukisi siihen, että on portaaliin ilmoittautunut. Muuta kuin että Tennesseessä ei jatka.
JOS haluaisi vielä yhden vuoden koulua pelata, se paikka pitää tietysti hakea nyt. Mutta yhtä hyvin voi tehdä vielä mitä tahansa muuta, eikä tuo mitään sulje pois: lähteä G-liigaan, tulla Eurooppaan tai vetää tennarit naulaan vaikka.
Enkä usko, että tuo koulussa jatkaminen mitenkään NBA-saumoja parantaisi. Ei siellä viiden vuoden pelaajia varailla. Selvästi realistisempi reitti olisi saada joku jengi antamaan kaksisuuntainen diili ja mennä G-liigaan syksyllä. Viimeiseen viiteen vuoteen on taidettu ykkösrundilla varata tasan yksi (1) viiden vuoden seniori (Cam Johnson).
Se taas että Ollin naamalla, profiililla ja tunnettuudella pystyisi missä tahansa jenkeissä rahaa tekemään... niin valitettavasti ei taida olla taalan taalaa vielä tarjolla.
JOS haluaisi vielä yhden vuoden koulua pelata, se paikka pitää tietysti hakea nyt. Mutta yhtä hyvin voi tehdä vielä mitä tahansa muuta, eikä tuo mitään sulje pois: lähteä G-liigaan, tulla Eurooppaan tai vetää tennarit naulaan vaikka.
Enkä usko, että tuo koulussa jatkaminen mitenkään NBA-saumoja parantaisi. Ei siellä viiden vuoden pelaajia varailla. Selvästi realistisempi reitti olisi saada joku jengi antamaan kaksisuuntainen diili ja mennä G-liigaan syksyllä. Viimeiseen viiteen vuoteen on taidettu ykkösrundilla varata tasan yksi (1) viiden vuoden seniori (Cam Johnson).
Se taas että Ollin naamalla, profiililla ja tunnettuudella pystyisi missä tahansa jenkeissä rahaa tekemään... niin valitettavasti ei taida olla taalan taalaa vielä tarjolla.
- Viestejä
- 2 589
South Carolina's Basketball program has landed two commitments from Finland in guard Morris Ugusuk and forward Okku Federiko.
- Viestejä
- 754
Hieno homma ja onnittelut pelaajille sekä OBA:lle! South Carolina toki kyntänyt viime vuodet kovassa SEC:ssä, mutta isossa kuvassa on harvinaista, että suomalainen pelaaja (saati sitten kaksi) rekrytään näihin Power Five -konferenssien kouluihin. Täytyy mainita näin suomalaisen käsipallofinaalien fanina, että joukkueen nimi Gamecocks on myös hieno. South Carolina might rename their mascot ‘Cock Commander,’ but we have some other ideas
En ole seurannut South Carolinan kauden jälkeisiä liikkeitä, mutta viime vuonna joukkueessa oli jonkin verran tulivoimaa takakentällä, vaikka suht hirveää peliä SEC:n muihin joukkueisiin verrattuna pelasivatkin. Saa nähdä miten paljon peliaikaa siellä on tarjolla. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin jonkin verran uteliaampi näkemään Ugusukin kuin Littlen NCAA-kentillä.
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.