Katsoin kolme miesten U20-peliä Pohjoismaiden mestaruusturnauksesta ja mielestäni Suomi esiintyi ihan kelvollisesti ainakin nuo näkemäni pelit. Saldona siis pronssia Islannin ja Viron takana, mutta vaikka en tiedäkään paljon muiden kuin Ruotsin poisjäänneistä, niin ihan hyvin Suomi mielestäni kokoonpano nähden pelasi. Turnausvoittaja Islantikin olisi kaatunut aika keskinkertaisella esityksellä, jos Islannin Atlassoniin olisi saatu edes pientä otetta.
Suomen aloitusviisikon tai parhaan kuusikon takaa ei mielestäni oikein löytynyt tarvittavaa osaamista ainakaan vielä tässä vaiheessa kesää. Kanden ja Salmi pelasivat myös mielestäni tasonsa huomioiden aika heikosti, kummallakaan ei heitto osunut ja Salmelle kertyi myös aika paljon menetyksiä turnauksen aikana. Toisaalta Viljami Vartiainen on mielestäni monipuolistanut peliään aika paljon, vaikka rooli Weber Statessa olikin jossain määrin yksipuolinen. Myös Leo Nordberg esiintyi mielestäni hienosti ja on kehittynyt vuodessa pelaajana, vaikka pääasiassa kulutti penkkiä viime vuoden Longwoodissa. En odottaisi, että tämä joukkue tulee niittämään suurta menestystä kesän B-divisioonan EM-kisoissa. Vaikka sekin kai kaukoheiton tippuessa mahdollista on. Mutta mukava nähdä ylipäätään, että Suomessa on tässä ikäluokassa laajuutta sen verran, että vaikka kourallinen tai kaksi pelaajia puuttuukin, niin silti kokoon saadaan ihan varteenotettava porukka.
MU18 Pohjoismaiden mestaruuskisojen ensimmäisessä ottelussa oli myös hieman samanlainen tilanne kuin vanhemmalla joukkueella. Muurinen on Valenciassa, eivätkä Heinonen ja Abbeykään pelanneet tuossa ottelussa. Kalle Kuhalampikin lienee normaalisti suht ison roolin pelaaja, vaikka ei Norjaa vastaan esiintynytkään. Minuutit jaettiin joukkueen kesken aika tasaisesti ja Suomen tämänkin kokoonpanon ykkösnyrkki teki vähän mitä tahtoi kentällä, ainakin puolustuspäässä. Olavi Suutela olisi hieman isommalla peliajalla läpsytellyt triplatuplan neljällä-viidellä blokilla. Joukkueen haastajat vaikuttavat vielä vähän kokemattomilta, mutta tuossa iässä haparointi voi tietysti parantua nopeastikin. Suutelan lisäksi dominoivasti esiintyivät hurjasti vuoden aikana kehittynyt Samu Adler sekä Aaron Ekwere, jolla on poikkeukselliset ominaisuudet ja taidot puolustaa kaarella sekä viimeistellä korilleajot. Norja on toki yksi Euroopan huonoimmista korismaista, mutta pelasi tässä pelissä kyllä hieman vakuuttavammin kuin männävuosina yleisesti.
Ilman Muuristakin tässä on mielestäni mielenkiintoisin Suomen nuorisomaajoukkue sitten niiden päivien kun Elias Valtonen ja Mikael Jantunen nostivat poikapuolen maajoukkueodotukset uudelle tasolle. Oli hyvä nähdä myös Jyri Lehtonen valmennuspuolella.