Vs: Paras Juniorivalmentaja ???
Vieras sanoi:
... Pienten lapsien tärkein motivaatio urheilussa on hauskanpito ...
Väitettä on helppo kompata. Vaikeuksia tulee, kun pitäisi löytää yhteisymmärrys siitä, mitä on tässä tarkoitettu "hauskanpito".
Toiselle hauskanpitoa on se, että lapset tulevat harjoituksiin tekemään mitä lapsia milloinkin sattuu huvittamaan. Myös osa valmentajista suhtautuu asiaan näin, aivan vakavissaan. Osa hyvinkin vakavissaan, äärimmäisen tärkeänä periaatteellisena kysymyksenä. Tässä mallissa painottuu ajatus siitä, että jokaisen joukkueen tapahtuman on oltava hauskanpitoa, tapahtumien luonnetta harjoituksina ei korosteta.
Toisille taas hauskanpito harjoituksissa on kontrolloitua, valmentajan ohjaamaa hauskanpitoa. Erona edelliseen se, että hauskaa pitämässä on itseohjautuvien yksilöiden sijaan ulkoa ohjattu ryhmä. Tyypillistä lienee edellyttää ryhmän jäseniltä sopeutumista "yhteiseen hauskanpitämiseen". Tässä mallissa painottuu hauskanpito yhtenä vaiheena ohjattua harjoitustapahtumaa. Hauskanpitoa sisältyy kaikkiin tapahtumiin, ellei ole erityistä syytä jättää hauskanpitoa pois.
Kolmannelle hauskanpito on alusta asti ikään kuin yksilön omilla ponnisteluillaan saavuttama palkinto. Ajatus kulkee niin, että ensin harjoitellaan (yksilönä ja joukkueena) taitoja ja muita valmiuksia, joita viljelemällä päästään sitten pitämään hauskaa. Tässä mallissa painottuu alusta asti "työn tekemisen kunnioitus" ja hauskan ansaitsemisen vaatimus. Tällä mallilla toimittaessa saattaa olla toistuvasti tapahtumia, joihin ei sisälly lainkaan elementtejä, joiden olisi tarkoitus olla hauskanpitoa itsessään.
Ei tästä sen enempää tässä vaiheessa.
Vieras sanoi:
... Tärkeää on, että kaikille lapsille taataan mahdollisuus nauttia ja kehittyä sen hetkisellä osaamis tasollaan ...
Pidän ajatuksesta, että lapsille (ja nuorille) on tarjottava sopivia haasteita. On hyvin yksilöllistä, minkä tasoinen haaste on kenellekin sopiva. Haasteen kohtaamisen tuottama nautinto ja sen aikaansaama kehitys on ratkaisevasti kiinni siitä, kuinka sopiva tarjolla oleva haaste on juuri minulle yksilönä.
Vieras sanoi:
... Lahjakkuudet myöhemmällä iällä järjestelmässämme löytyvät varmasti ...
En allekirjoita tätä väitettä, jos tällä tarkoitetaan sitä, että lahjakkuuksia ei olisi tarpeen huomioida nuoruusvuosina mitenkään erityisesti. Mielestäni lahjakkuuksia on "hukattu" aivan riittävästi luottaen siihen, että lahjakkuudet kyllä seuloutuvat aikanaan massoista esiin.
Niin varmaan seuloutuvatkin, mutta helposti käy niin, että kun kehityksen kannalta ratkaisevia herkkyyskausia ei hyödynnetä oikeanlaiseen harjoitteluun, jäävät lahjakkuudet pysyvästi jalostumatta. Näillä lahjakkuuksilla on takanaan loistava tulevaisuus ennen kuin huomaavatkaan. Toki jalostamaton lahjakkuus saattaa kantaa pitkälle esimerkiksi kansallisella pääsarjatasolla, mutta se ei muuta miksikään sitä, että on hukattu tällaisen lahjakkuuden kansainvälinen ura tai muut "suuremmat saavutukset".
Onnittelut siitä.