Vs: Phoenix Suns 12-13
Alakouluikäisenä natiaisena kirjoitin jouluna eräänä jouluna toivelistalle vain yhden asian: superkalliin kauko-ohjattavan helikopterin, jota olin pikaisesti nähnyt lennätettävän läheisellä niityllä. Koska tässä tarinassa ei muuten olisi mitään koskettavaa, ei joulupukki tietenkään tuonut propellihirmua. Sitä harmituksen määrää, kun kuusen alta löytyi vain erilaisia pikkupaketteja, vaatteita, pari kirjaa ja leffalippuja.
Paras kaverini sen sijaan sai samantyylisen lentohärvelin lahjaksi, ja kopteria lennätettiin nonstoppina parin viikon ajan, kunnes jossain kohtaa kaikki hohto katosi ja rakkine vietti seuraavat vuotensa pitkälti käytämättömänä hyllyn päällä. Sen sijaan omille lahjoilleni löytyi joillekin käyttöä vuosiksi ja toisille ei ollenkaan, mutta hyödyllistä kamaa oli silti enemmän kuin yksittäinen helikopteri.
Jos joku on lukenut tänne asti kokematta ylitsepursuvaa myötähäpeää liian itsestäänselvästä mutta ontuvasta analogiasta, pahoitteluni. Jos taas joku ei ymmärrä, miksi avauden lapsuuteni pahimmista traumoista koripallo.comin Phoenix Suns-ketjussa, niin kyse on tietysti menneestä varaustilaisuudesta.
Kaikissa ennakkohypetyksissä luvattiin tapahtumarikkainta draftia koskaan, Sunsin piti varmuudella kauppailla pickejään johonkin suuntaan ja Clevelandin odotettiin varaavan Doug McDermott ykköspikillä. Sen sijaan isoja kauppoja ei nähty minkään joukkueen osalta, Phoenix piti kaikki varauksensa ja suurinta viihdettä olivat Simmonsin fistpumpit ja V. Stiviano-läpät suorassa televisiolähetyksessä, Brasilian Kevin Durant ja Jusuf Nurkicin faija.
Sunsin kohdalla helikopteri jäi saamatta, kun pickejä ei pystytty tai haluttu paketoida joko korkeampaan varaukseen tai valmiiseen pelaajaan, vaan omilta vuoroilta napsittiin lopulta varsin epämediaseksikkäitä pickejä. Käsiin jäi 20-vuotias korintekijä joka ei silti heitä kolmosia tai donkkaile, yleisen käsityksen mukaan verrattain epäatleettinen kanadalaispointti (kuulostaako tutulta?) joka ripustaa hattunsa enemmän syöttämiseen ja yleiseen johtajuuteen, ja serbialainen takamies jolla on kaksi samaa nimeä, twitternicki @LeaderOfHorde ja jonka kohdalla ESPN näytti väärän pelaajan highlightseja.
Oma ensireaktioni pickeihin oli väistämättä ripauksen pettynyt, sillä median lemmikit Gary Harris, Adreian Payne ja Rodney Hood passattiin jokainen kahdesti ja tilalle otettiin - kuten todettua - korintekijä joka ei osaa heittää ja pelintekijä joka sai ensivilkaisulla Kendall Marshallin haamun kummittelemaan päässä. Nyt paria päivää myöhemmin kun kognitiivinen dissonanssi (perinteinen "näitten varausten kanssa on elettävä joka tapauksessa, saman tien voin alkaa pitämään niistä") on iskeytynyt aivoihin ja on todistettu että Tyler Ennis osaa heittää ja juosta toisin kuin Marshall, en vielä ole poistanut Ryan McDonoughin kuvaa tyttöystävän vierestä lompakostani.
Ylipäätään kaikki kolme varausta sopivat aika hyvin joukkuepalettiin: Warren tuo tarvittua korintekovoimaa laitaan ja Bogdanovicia voidaan hautoa Euroopassa kauden tai kaksi. Ennisin sopivuus ei ole ihan yhtä intuitiivista joukkueeseen jossa on jo Dragic ja Bledsoe, mutta koska systeemi perustuu pitkälti useisiin osaaviin pallonkäsittelijöihin, on tärkeää että penkiltä tulee jotain muuta kuin Ish "4,3%" Smith. Ennisistä ei koskaan taida olla avaustason pointiksi, mutta mielestäni potentiaalia on kehittyä vaikka liigan parhaaksi backup-takuriksi.
Chad Fordia nämä varaukset eivät tietenkään miellyttäneet.
Koska atleettisuuttahan Sunsilta nimenomaan puuttuu, vai mitä Goran Dragic, Eric Bledsoe, Gerald Green, Ish Smith, Archie Goodwin ja Miles Plumlee? Lisäksi olisin halunnut kuulla mitä herra Ford itse olisi tehnyt tässä draftissa nostaakseen Sunsin suoraan mestaruuskamppailuun.
Kirjoitetaan tänään nyt vaikka tästä TJ Warrenista. Hyviä scouting reportteja löytyy ympäri internetiä, joten sellaista en ala kirjoittelemaan, lukekaa vaikka
tästä.
Huomionarvoisia seikkoja:
– Buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets, buckets,
– Mahdollisesti yliopistokoriksen paras korintekijä menneellä kaudella, 25 pistettä maan kovimmassa konferenssissa hyvillä tarkkuuksilla.
– Mistään tapavasta heittäjästä ei silti voida puhua, sillä hyppyheitot ylipäätään putosivat menneellä kaudella vain 32% osumalla. Epäilisin, että osatekijänsä tässä on sillä, että Warrenia puolustettiin aivan mielettömällä tarkkuudella ja käyttöaste oli järjetön 36%, seniori-McDermottin jälkeen toisiksi suurin isoissa konferensseissä. Freshmankaudellaan Warren oli pienemmässä roolissa, naulasi yli 50% kolmosistaan ja yli 63% kakkosistaan.
– Hyökkäysgeimin liha ja perunat on Warrenin geimi korin läheisyydessä. Kaveri ei hypi kenenkään yli, vaan pudottelee palloa mukiin erilaisilla floatterilla ja muilla vemputuksilla ihan käsittämättömillä tarkkuuksilla.
– Pidetään huonona puolustajana, mutta ilmeisesti vakuutti workouteissa ja toisaalta huonoa pakkia peleissä perusteltiin virhevaikeuksien välttämisellä ja energian säästämisenä hyökkäykseen, mitkä molemmat ovat ihan päteviä ja todistettuja syitä.
– Itseä Warrenissa kiehtoo eniten se, skooraaminen ei perustu lähes ollenkaan 1-1 hieromiseen, vaan pisteitä syntyy rutkasti leikkauksista, pindowneista ja muusta härpäkkeestä. Ei siis tarvitse palloa ollakseen tehokas. Täyttää tarpeen korinteosta kolmospaikalla ja tarvittaessa nelospaikalla pienessä viisikossa.
– Warrenin mentori on David West, joka istui draftitilaisuudessakin samassa seurueessa. Yhtäläisyyksiä on ainakin kaksi, molemmilla on tappava floatteri ja molempien perusilme on sellainen, että joku näyttää jatkuvasti vituttavan.