Vs: Portland Trail Blazers - No Pity in the Rose City
Jos Aldridgesta lähdettäisiin luopumaan (tosin allekirjoittanut ainakin huutaisi naama punaisena "VASTUSTAN!" tietokoneen näytölle tässä tapauksessa), niin melkeinpä toivoisin, että sitten sieltä tehtäisiin vaihteeksi ratkaisu, jossa haettaisiin useampaa roolipelaajaa yhden ison nimen sijaan, koska se penkkihän viime kaudella oli surullisen näköinen. Pari, kolme nuorehkoa ja hyvää pelaajaa pelipaikoille, 2, 3, 4 ja/tai 5 olisi se, miten tässä voisi toimia. Ja luottaa siihen, että Lillardista tulee todellinen mestaruuskandidaatin franchise-pelaaja ja mielellään myös Batum ottaisi vielä loikan kohti suurempaa kontribuutiovarmuutta. Denveristä voisi kenties(?) olla mahdollista tällaiseen diiliin tai kenties Detroitista. (Tämä on vain hyvin laaja-alaista name-droppingia ilman mitään uskottavaa perustetta palkkojen ja seurojen mielihalujen kanssa.) Chicagosta on eniten puhuttu, mutta mitäs sieltä tarjotun Luol Dengin ympärille saisi? Näin epävarmassa tilanteessa pitäisin kyllä Aldridgen joukkueessa, jos ei koko pottia haluta vielä räjäyttää ja hankkia vastineeksi yksi iso päättyvä sopimus ja aimo kasa varausvuoroja.
Eric Maynorille näyttäisin kyllä rähmäistä peukaloani. Väläytteli viime kaudella ja osoitti kyllä selviävänsä Blazersin kakkospelintekijän vähäminuuttisesta roolista. Tosin McCollum pistää tilanteen hieman kimurantimmaksi; miten paljon Trail Blazersilla on uskallusta peluuttaa kahta 6-3-mittaista pelaajaa kentällä kerrallaan, kahden edellämainitun ja Lillardin venyessä jotakuinkin tähän lukemaan itse kunkin? Jos tätä ei toteuteta, niin minuutit loppuvat kyllä auttamattomasti kesken, olettaen että tässä ovat joukkueen toinen, kuudes ja seitsemäs mies kyseessä. Ei minusta kuitenkaan viime kaudella Lillard-Maynor-tandem mitenkään katastrofaalinen ollut (tosin se on myönnettävä, että kauden viimeisestä viidestätoista pelistä, jotka menivät jotakuinkin yhtä hyvin kuin Vasa-laivan neitsytmatka, näin noin yhden ja muutenkin informaatiota oli tarjolla aika minimaalisesti, joten jos tällä ajalla sitten Maynorkin romahti niin joutuisin uudelleenpohtimaan arveluani), joten miksikäs ei?
Hicksonin pitäisin mieluusti joukkueessa, vaikka olisi mielestäni parhaimmillaan tulemaan penkiltä rymistelemään ja tuomaan energiaa nelos-vitos-paikoille, mutta mistä Oregonin metsästä sitä sitten revittäisiin aloittava sentteri? Kuka uskaltaisi luottaa Leonardin aloittavan ja pelaavan puoli tuntia ottelua kohden? Rahaa kun ei hirveästi ole, tuskin edes Hicksoniin. Joku Dalembert sopisi kai siihen lyhyellä tähtäimellä ihan hyvin, Pekovic vielä paremmin vielä pidemmällä, mutta jälleen kerran löytynee näitä muitakin visanvinguttelijoita muualla päin Pohjois-Amerikkaa ihan riittämiin pilaamaan Blazer-kannattajan optimistisen mielialan. Ehkä sieltä tulee Joel Przybilla takaisin.