Oma nykyarvio on, ennen valmistavia pelejä, että neljännesvälierissä karsiutuminen on ylivoimaisesti todennäköisin skenaario Suomen osalta. Kuten yllä mainittiin niin Suomen pelinjohto ja takamiestilanne on suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihin niin heikko, että valmennusjohdon ja/tai Markkasen täytyy todella vetää kani hatusta, ja moneen kertaan, jos Suomi meinaa noita Euroopan top-10 maita kaatamaan.
Tässä tilanteessa, näillä odotusarvoilla, ainakin itselläni katse kohdistuu tulosten ohella myös peli-ilmeeseen. Taisteleva, kehittyvä, yhteinäinen, ovela ja kentälle kaiken jättävä Suomi, joka karsiutuu neljännesvälierässä materiaaliltaan parempaa joukkuetta vastaan ei ole minun kirjoissani alisuoriutunut. Toisaalta kotiyleisön edessä alkulohkossa pirteästi pelaava Suomi, joka jää jyrän alle Latviassa ensimmäisessä pelissään olisi pettymys. Kotilohko plus karsiutuminen jatkopeleistä olisi katastrofi.
Oma odotukseni siis on, että Tuovi pystyy kehittämään Suomen pelaamista koko kesän ja näyttää, että hän pystyy johtamaan tätä maajoukkuetta myös neutraalilla kentällä. EM-kisamenestys on tietysti itsessään kaikkien tärkeintä, mutta haluan myös uskoa EM-kisojen jälkeiseen aikaan. Jos Suomen meininki muistuttaa edes etäisesti näiden kuluneiden EM-karsintojen pelaamista, niin nykyinen päävalmentaja saa puolestani mennä.
Tässä ikävässä skenaariossa katselisin itse korvaajaa joko Heidelbergin tai Aucklandin suunnilta. Koponen on vielä päävalmentajana täysi raakile, mutta mielestäni hän on osoittanut omaavansa kunnianhimoa ja karismaa. Hän on myös maajoukkuelegenda Suomessa, millä itsessään on paljon arvoa. Jansson on mielestäni myös mielenkiintoinen vaihtoehto. Hän on kulkenut omia polkujaan ja todistanut pystyvänsä olemaan voittava valmentaja useammalla kaudella. Häneltä löytyy vahvaa taustaa myös nuorten pelaajien kehittäjänä ja itselleni on jotenkin jäänyt sellainen tunne, että pelaajat todella pitävät hänestä.
