No olihan tää Montenegro-matsi nyt upeeta katsottavaa
• Suomi – valmennus ja pelaajat yhdessä – olivat osanneet ratkaistua suurimman osan puolustuksen ongelmista, Suomi puolusti hyvin, ihan huikea kurssinkorjaus-liike ja tason nosto täydessä vauhdissa
• riistoja ja stoppeja todella löydettiin, vain pari kertaa nähtiin täydellinen reikäjuusto-merkkaussekoilu
• Vucevic näyttänyt näissä kisoissa oikealta ja todella monipuoliselta NBA-staralta – ei näyttänyt Suomen puolustusta vastaan
• Montenegro takamiehet eivät ole mitään lapasia, erityisesti Drobnjak on musta tosi kova ja pelannut hyvin kisoissa, sen ja Allmanin kanssa selvittiin vähintäänkin tyydyttävästi
• Suomi kaaren takaa hirvittävän hikiset 9/35 – eikä jumalauta sekään haitannut yhtään varmaa ja hallittua voittoa
• Laurilla on kiva 'olen aikamoinen supertähti'-meininki päällä, hauska nähdä, tarvitaan
• Ja samalla ei olla pelkästään Laurin varassa, viisi Suomen pelaajaa nakutti kaksinumeroiset luvut tauluun
• muutenkin onnistumiset ja pienet henkilökohtaiset kömmähdykset – yksittäinen harhasyöttö, ryssitty layup – jakautuivat tasaisesti niiden pelaajien kesken, jotka oikeasti saivat peliaikaa. Tasaisuus (Markkasen takana) on Suomelle valttia ja hitsaa varmasti joukkuetta entisestään yhteen.
• ja paljon kaikkea mutta kivaa.
Liettuahan on sitten taas yhtä isoa pykälää kovempi vastus. Vaikka siellä niin paljon näitä isoja poissaoloja onkin. Vucevicin pimentäminen ei ehkä sinällään toiminut kovin hyvänä kenraaliharjoituksena Valenciunasin ratkaisemiseen, kun on niin erityyppiset pelaajat, mutta kuvittelisin että ihmisjärkäle saadaan kyllä jotenkin aisoihin, nyt kun ei tarvitse samaan aikaan huolehtia paljon vaarallisemmasta Saboniksesta. Eihän Valenciunas tekemisillään koskaan varsinaisesti yllätä.
Jokubaitis pelottaa huomattavasti enemmän. Kun on tullut katsottua monta Liettuan matsia.
