Susijengin kokoonpano MM-kisoissa 2023?

[Lev Rubin]

Totta kai joukkeiden väliset tasoerot ovat valtavat NCAA-1 tasolla. Yritinkin argumentoida, että NCAA-1 tason huonoimmatkin joukkueet ovat selvästi parempia kuin nykyinen Koiviston Kipinä, HBA-Märsky tai JBA. Ihan virkistävää tietysti debatoida tästä asiasta, sillä luulin että kaikki ajattelisivat samoin. Jatketaanpa nyt hieman kuitenkin.

1. HBA-Märskyn nykyinen joukkue muutamaa vuotta vanhempana olisi tietysti ihan eri tasoinen joukkue kuin nykyään. Parikymppisinä, jos yhdessä pysyisivät, he varmaan voittaisivatkin Sacred Hearts tasoisia NCAA jengejä. Eivät kuitenkaan lukioiässä. Tietääkseni kukaan Märskystä ammattilaisuralle edennyt ei ole niin tehnyt suoraan lukiosta (ellei joitain Korisliigassa pienessä roolissa pelaavia oteta huomioon).
2. Yhdysvalloista eivät todellakaan ammattilaiseksi päädy kaikki, jotka siihen urheilullisesti pystyisivät. Yliopistotutkinnon ilman lainaa USA:ssa suorittanut on taloudellisesti ja muutenkin aika paljon mukavammassa tilanteessa edetessään Yhdysvaltojen ja kotimaansa työmaailmaan, kuin valitessaan epävarman ammattilaisuran jossain Euroopan/Aasian/Etelä-Amerikan sarjassa. Amerikkalaisten pelaajien työmahdollisuuksia myös rajoitetaan edelleen monessa maassa.
3. Viljami Vartiainen, HBA:n tämän kauden paras pisteidentekijä, on sitoutunut ensi kaudeksi Utahissa sijaitsevaan Weber Staten yliopistoon. Jos nykyinen lukioikäisistä koostuva HBA voittaisi parikymppisistä pelaajista koostuvia ranking 250-300 NCAA-joukkeita, luulisi että joukkueen paras pistemies olisi sitoutunut "hieman" parempaan yliopistoon kuin tällä hetkellä sijalle 258 rankattuun ja heikossa BigSky -konferensissa pelaavaan Weber Stateen. Vartiainen on mielestäni muuten hyvä ja potentiaalinen pelaaja, joka vielä joskus toivottavasti säkittää kolmosia Susijengissä.

 

[Hx]

Sen verran kaivoin jotain tuloksia, Federikon jengi pelasi 1 pisteen tappion Vanderbiltiä vastaan. Viime kaudelta löytyi Vanderbiltin ja Nkamhouan jengin keskinäinen minkä Nkamhouan porukka voitti 8 pisteellä. Kuinka paljon noissa rankingsijoituksissa on sitten erot, myönnän heti etten pysty arvioimaan ollenkaan.

...

Nkamhoua näyttää pelannee 25 min per matsi ja Federiko 19 min per matsi tällä kaudella. Jossain määrin epäilen että heillä olisi paljoa tasoeroa keskenään.

Nyt täytyy olla aivan eri mieltä. Ensinnäkin yhden ottelun perusteella ei voi saada kuvaa joukkueiden voimasuhteista. Puerto Ricokin voitti USA:n Ateenassa 2004.

NCAA:n 1. divisioonassa on tosiaan se 360+ joukkuetta ja näiden tasoerot ovat keskenään valtavia. Samoin joukkueiden voimasuhteet vaihtuvat välillä vuodessa rajustikin, kun edustusoikeus on pelaajilla se 4 vuotta. Pittsburgh on yhdessä arvostetuimmista konferensseistä (ACC, tosin tällä hetkellä konferenssirankingissa vasta 6.) keskitason joukkue ja on Sagarinin rankingeissa juuri nyt 69 eli sillä on mahdollisuuksia NCAA-lopputurnauspaikkaan, mutta olisi tällä hetkellä valintojen ulkopuolella. Tennessee on puolestaan samassa rankingissa Arizona-tappion jälkeenkin 5. ja SEC-konferenssin (3. paras ranking) kärkijoukkue. Juu, voimasuhteet voivat muuttua nopeastikin kun on nuorista urheilijoista kyse, mutta tällä hetkellä Tennessee on yksi mestarisuosikeista ja Pittsburgh päätyy todennäköisemmin NIT- kuin NCAA-turnaukseen. Vertailun vuoksi: FIBA-rankingeissa 4/5/6 ovat Argentiina, Ranska ja Serbia, 68/69/70 ovat Taiwan, Kuuba ja Syyria.

On hienoa, että Federiko on päässyt rotaatiopelaajaksi noinkin kovaan koripallokouluun - Pitt on selkeästi vahvempi jengi kuin vaikkapa Richmond tai Jantusen ajan Utah - mutta tuosta on vielä todella pitkä matka edes top-25 rankatuksi joukkueeksi, top-10 puhumattakaan. Tsemppiä hänelle ja peukut pystyyn kehittymisen kanssa, mutta vertailu Nkamhouaan ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa uraa reilua tai mielekästä Federikon kannalta.

 

[Yksinäinen Susi]

Se on täysin totta, että niistä 5000 college-pelaajasta eivät päädy ammattilaisiksi kaikki ne, joilla siihen kyvyt riittävät, eikä se valikoituminen ihan kärjen jälkeen tosiaan edes tapahdu välttämättä paremmuuden perusteella. Jollekin se pienikin mahdollisuus edes elättää itsensä muutaman vuoden ajan koripallolla on iso juttu ja toinen lähtee investointipankkiiriksi.

Mutta samoin sitten taas suomalaiset pojat eivät päädy yliopistoihin, mihin he kykyjensä puolesta välttämättä kuuluisivat. Jos Helsinki Christian Academy korisohjelma olisi Texasissa, saattaisi tarjouksia kilistä ihan samoille kundeille eri malliin. Ei kukaan HBA:n pelejä aktiivisesti seuraa rapakon takana ja harva mitään junnuarvokisojakaan. Mennään sinne minne päästään ja joiltain osin sitten Möttölän & co. kontaktit auttavat.

Toivotaan että Vartiainen seuraa Dame Lillardin jalanjälkiä

 

[vapaamuurari]

Urheilussa sen tason vaan oikeasti määrittää tulos, ei kenenkään tekemä ranking. En kuitenkaan kyseenalaista ettei rankingit voi olla hyvinkin lähellä totuutta. Yksikään noista joukkueista ei ole tulossa Suomea edustamaan myöskään. Federikon joukkueen voittoprosentti tällä hetkellä oli n 67%.

Kun puhutaan yksittäisistä urheilijoista, varsinkin nuorista sellaisista niin peliaika on hyvinkin tärkeässä asemassa ja oikeanlainen rooli. Jonkun joukkue voi olla paperilla heikompi mitä toisen, silti siinä heikommassa joukkueessa voi myös olla kehittynyt paremmin mitä paremmassa joukkueessa pelannut. Sitten jos urheilijalla on lajiinsa erittäin hyvät ominaisuudet kehitystä tapahtuu helposti isoin harppauksin. Federikon ei tarvitse olla parempi mitä Nkamhouan voidakseen mahtua kisajoukkueeseen.

Tietenkin uskon myös Amzilin pääsemiseen kisajoukkueeseen. Näitä kaikkia kolmea vastassa taistelemassa kisapaikasta on sellaisia pelaajia joiden taso vaikuttaa heikentävän turhan paljon maajoukkuetta. Ollaan saatu 1 pelaaja aivan maailman huipulle, nyt on aika nostaa sitä joukkueen kokonaistasoa ja ajaa nuoria lisää sisään koska se ei ole edes minkäänlainen riski.

 

[kokokenttä]

No niin, eikös se nyt kuitenkin ole niin että

a) HBA on kova koulu tuottamaan NCAA-keski+ -tason pelaajia, varmaan ois melko korkealla tässä suhteessa verrattuna jenkkilukioihin, mikä ei tarkoita sitä, että HBA pärjäis NCAA-kouluja vastaan, koska kundit on tosiaan vielä lukioiässä. Miron pelejä kun on katsonut, niin on selvä, että HBA pärjäis joitain näkemiäni lukiojoukkueita vastaan hyvinkin, mut esim. Sunrise Christianissa pelaa sellaisia prospecteja, että köniin tulis ja kovaa.

Ja sitten toisaalta b) NCAA-koulujen voittoprosenteista ei kannata liikaa päätellä, koska NCAA ei ole mikään sarja, vaan monen sadan koulun erinäisissä turnauksissa ja niiden lisäksi harjoittamaa sekalaista ristiinpelaamista, joka vaikuttaa jonkin verran siihen, mitkä koulut pääsevät NCAA:n lopputurnaukseen, mitkä alempiin lopputurnauksiin jne. Joten vaikka Pittsburgh on ihan jees jengi (verrattuna vaikka Tahvanaisen Bradleyhyn tai etenkään Frederikon edelliseen alemman tason jengiin), sen voittoprossa kertoo eri tarinaa kuin Daytonin, Tennesseestä tai Dukesta puhumattakaan.

 

[Hx]

Daytonin ja Pittsburghin vertailu keskenään saattaa tällä kaudella kääntyä kummin päin tahansa. Dayton ei ole ainakaan alkukaudesta ollut yhtä vahva kuin parilla edellisellä kaudella. Pittsburgh pelaa kyllä kovassa konferenssissa ja vaikka sen tähänastinen ohjelma ei ole ollut kovin vaikea, sieltä tulee vastaan useampi top-25 -jengi uuden vuoden jälkeen kun konferenssikausi käynnistyy (Duke, North Carolina , Virginia). Daytonin Atlantic 10 on konferenssina paria kertaluokkaa heikompi (rank 10, mutta top-6 jälkeen on konferenssien tasossa iso pudotus), joten heidän täytyy olla omissa konferenssipeleissään aivan kärkikamppailussa jos tänä vuonna mielivät NCAA-lopputurnaukseen.

Amzil ja Federiko ovat joka tapauksessa molemmat päätyneet kehittymisen kannalta erinomaiseen ympäristöön NCAA:ssa (reilut minuutit + ohjelmassa myös huipputason vastustajia), mikä on erittäin tervetullutta. Niin kuin tälläkin foorumilla on debatoitu, tuon sopivan koripalloympäristön löytäminen college-maailmassa ei ole ollut kaikille potentiaalisille maju-kandidaateillemme ihan helppoa. Kuten monet täällä ovat maininneet, high school -pallon pelaaminen USA:ssa näyttää auttavan tässä suhteessa, samoin ihan selkeästi myös pelaajan pituus. Toki pitäisi aina muistaa, että noihin koulupäätöksiin vaikuttanevat monilla myös koripallon ulkopuoliset seikat.

 

[kokokenttä]

Daytonin ja Pittsburghin vertailu keskenään saattaa tällä kaudella kääntyä kummin päin tahansa. Dayton ei ole ainakaan alkukaudesta ollut yhtä vahva kuin parilla edellisellä kaudella. Pittsburgh pelaa kyllä kovassa konferenssissa ja vaikka sen tähänastinen ohjelma ei ole ollut kovin vaikea, sieltä tulee vastaan useampi top-25 -jengi uuden vuoden jälkeen kun konferenssikausi käynnistyy (Duke, North Carolina , Virginia). Daytonin Atlantic 10 on konferenssina paria kertaluokkaa heikompi (rank 10, mutta top-6 jälkeen on konferenssien tasossa iso pudotus), joten heidän täytyy olla omissa konferenssipeleissään aivan kärkikamppailussa jos tänä vuonna mielivät NCAA-lopputurnaukseen.

Amzil ja Federiko ovat joka tapauksessa molemmat päätyneet kehittymisen kannalta erinomaiseen ympäristöön NCAA:ssa (reilut minuutit + ohjelmassa myös huipputason vastustajia), mikä on erittäin tervetullutta. Niin kuin tälläkin foorumilla on debatoitu, tuon sopivan koripalloympäristön löytäminen college-maailmassa ei ole ollut kaikille potentiaalisille maju-kandidaateillemme ihan helppoa. Kuten monet täällä ovat maininneet, high school -pallon pelaaminen USA:ssa näyttää auttavan tässä suhteessa, samoin ihan selkeästi myös pelaajan pituus. Toki pitäisi aina muistaa, että noihin koulupäätöksiin vaikuttanevat monilla myös koripallon ulkopuoliset seikat.

Näinhän se on edennyt. Kiitos huomautuksesta.

 

[vapaamuurari]

No niin, eikös se nyt kuitenkin ole niin että

a) HBA on kova koulu tuottamaan NCAA-keski+ -tason pelaajia, varmaan ois melko korkealla tässä suhteessa verrattuna jenkkilukioihin, mikä ei tarkoita sitä, että HBA pärjäis NCAA-kouluja vastaan, koska kundit on tosiaan vielä lukioiässä. Miron pelejä kun on katsonut, niin on selvä, että HBA pärjäis joitain näkemiäni lukiojoukkueita vastaan hyvinkin, mut esim. Sunrise Christianissa pelaa sellaisia prospecteja, että köniin tulis ja kovaa.

Ja sitten toisaalta b) NCAA-koulujen voittoprosenteista ei kannata liikaa päätellä, koska NCAA ei ole mikään sarja, vaan monen sadan koulun erinäisissä turnauksissa ja niiden lisäksi harjoittamaa sekalaista ristiinpelaamista, joka vaikuttaa jonkin verran siihen, mitkä koulut pääsevät NCAA:n lopputurnaukseen, mitkä alempiin lopputurnauksiin jne. Joten vaikka Pittsburgh on ihan jees jengi (verrattuna vaikka Tahvanaisen Bradleyhyn tai etenkään Frederikon edelliseen alemman tason jengiin), sen voittoprossa kertoo eri tarinaa kuin Daytonin, Tennesseestä tai Dukesta puhumattakaan.

Koko väittely käytännössä alkoi siitä, että tuli väite ettei Federiko voisi olla lähelläkään maajoukkueseen yrittävien tasoa. Pidän väitettä täysin mahdottomana oli hänen joukkueensa ranking jonkun papereissa mikä hyvänsä. Näin se voisi teoriassa olla jos katsotaan hänen viime kauden statsejaan. Kun niitä vertaa Nkamhouan vastaaviin, vaikka kuinka Nkamhoua pelaakin paremmassa joukkueessa niin se taso vaikuttaa olevan 21-22 Nkamhouan tasolla. Jos hän jatkaa viime pelien tasolla riippumatta vastustajasta niin hän on jo tehokkaampi hyökkäyspäässä. Kun taustalla on vielä ollut kiinnostamuutta harjoitella, niin kehitys on sikäli aika helpostikin selitettävissä. Matsit kovempia joukkueita vastaan kertoo lisää, mutta eihän hän yksin niitä pelaa vaan kyse on aina myös kokonaisuudesta.

Kun noiden kahden lisäksi on jenkeissä vielä Amzil ja Little, niin oikeasti tilannehan on niin lupaava ettei sellaista ole missään muussa laajemman kilpailun urheilulajissa Suomessa. Tykkäätte tai ette, niin lisään vielä jokerikorttina tähän myös Alin sekä tietenkin Grandsonin, hänhän edustaa Dukea joka näyttäisi olevan rankattu sijalle 14.

 

[Yksinäinen Susi]

Koko väittely käytännössä alkoi siitä, että tuli väite ettei Federiko voisi olla lähelläkään maajoukkueseen yrittävien tasoa. Pidän väitettä täysin mahdottomana oli hänen joukkueensa ranking jonkun papereissa mikä hyvänsä.

Eiiiiiii se nyt kyllä ihan noin mennyt.

Vaan keskustelu avattiin sillä, että MM-kisajoukkueeseen (ei maajoukkueeseen yrittävien) tehdään valinta Federikon ja Amzilin välillä. Siis niin että toinen on joka tapauksessa MM-kisoissa.

Federikohan on jo nyt maajoukkueeseen yrittävien tasoa.

 

[vapaamuurari]

Eiiiiiii se nyt kyllä ihan noin mennyt.

Vaan keskustelu avattiin sillä, että MM-kisajoukkueeseen (ei maajoukkueeseen yrittävien) tehdään valinta Federikon ja Amzilin välillä. Siis niin että toinen on joka tapauksessa MM-kisoissa.

Federikohan on jo nyt maajoukkueeseen yrittävien tasoa.

Tämä aivan alku on mennyt itseltäni ohi ja en muutenkaan näe mitään syytä ettei molemmat voisi olla mm-joukkueessa.

Olit kommentoinut että molemmat pirun kaukana ja siihen triggeröidyin. Jos satut olemaan oikeassa, niin se on iso pettymys ja varmasti ei vain minulle.

 

[Yksinäinen Susi]

On mahdollista. Mutta kuten ihan alkuunkin totesin, niin MM-kisajoukkueeseen (ei vain maaotteluihin) paikan jakaminen, kun alla on nolla (0) aikuisten maaottelua, on suht kunnianhimoista. Suomen valmennus vaan on tavannut valinnat kisajoukkueisiin tehdä niin, että ei sinne ihan täysiä villikortteja yhtäkkiä kaiveta. Ja sitä molemmat kundit vielä maajoukkuetasolla ovat, Federiko varsinkin.

Mutta ei minultakaan tule kuin hurraa-huutoja, jos kumpi tahansa oikeasti tiensä kisoihin raivaa.

Ja pidän siis jopa lähes varmana, että kummatkin debyyttinsä Susijengin paidassa tekevät kesällä. (Pois lukien tietty kaikki loukkaantumiset ym., jotka sen estäisivät). MM-kisoihin kynnys on sitten potenssiin jotain vs. harjoitusottelut.

 

[gallup1]

Onko muuten Marko Yrjövuori vielä Susijengin kuvioissa mukana? Muistelen että joskus tuli isolla kohulla, mutta nyt en muista enää nähneeni esim. EM-kisoissa. Toki kaikenlaista kohua taustoistaan NBA:ssa verrattuna kirjassaan annettuun kuvaan on vuosien aikana ollut, liekö vaikuttanut.

 

[matador]

Onko muuten Marko Yrjövuori vielä Susijengin kuvioissa mukana? Muistelen että joskus tuli isolla kohulla, mutta nyt en muista enää nähneeni esim. EM-kisoissa. Toki kaikenlaista kohua taustoistaan NBA:ssa verrattuna kirjassaan annettuun kuvaan on vuosien aikana ollut, liekö vaikuttanut.

Ei ole millään tavalla enää mukana.

 

[Simp]

Noniin. Reilu kuusi kuukautta aikaa kisoihin ja aikalailla kaikissa sarjoissa kaudet alkavat olla jo yli puolivälin, joten tässä hieman omaa pohdintaa/mielipiteitä siitä miltä joukkueen kuuluisi näyttää mm kisa parketilla.

C: Markkanen / Madsen
PF: Nkamhoua / Amzil
SF: Jantunen / Valtonen
SG: Salin / Grandison
PG Maxhuni / Little / Kantonen

Susijengissä on tällähetkellä selkeät kahdeksan pelaajaa (tummenetut), jotka tulevat pomminvarmasti olemaan kisajoukkueessa. Tämä kahdeksikko muodostaa joukkueen ytimen ja sen ympärille täytyy sitten pystyä valitsemaan pelaajat, jotka täydentää joukkuetta ja sen puutteita.

Kantonen: Lunasti viime vuonna itsellensä em kisapaikan ja osoitti kisoissa olevansa sen arvoinen. Kantosen suurin vahvuus on hänen monipuolisuutensa, sillä hän pystyy pelaamaan useampaa pelipaikkaa ja on samalla laadukas puolustaja. Kantonen on myös ilmeisesti kovin tykätty pelaaja joukkueen sisällä, joten pelipaikka ensi kisoissa taitaa olla kohtalaisen varma.

Grandison (198cm): Tämä kausi on ollut Duken yliopistossa pienoinen pettymys. Grandison on jäänyt Dukessa pienelle vastuulle ja tulosta ei ole totuttuun tapaan tullut. Grandison on kuitenkin tasonsa todistanut ncaa:ssa sillä kaveri on jo 24 vuotias ja takana on kaksi hyvää kautta Illinoisin yliopoistossa. Grandison on suomalaisille kohtalaisen tuntematon pelaaja, mutta hän pelasi Japanissa miesten maajoukkueen mukana pari kesää sitten. Grandison pystyy pelaamaan pelipaikkoja 2-3.

Niinkuin joku tällä palstalla, joskus kirjoitti niin Grandison ei tule olemaan susijengille, mikään pelastaja, mutta hän on hyvä heittäjä ja erinomainen puolustaja, joten hän kyllä pystyy tarjoamaan laadukkaat 10-15min ottelua kohden Salinin vaihtomiehenä.
Suurin haastaja, Tahvanainen.


Amzil (206cm): Amzililla on käynnissä jälleen vahva kausi laadukkaassa Daytonissa. Kauden tilastot 10p / 5r / 2a. Itseäni on eniten miellyttänyt tälläkaudella Amzilin pelaamisessa hänen kokonaisvaltaisen pelaamisen kohonnut taso. Selkeää kehitystä on tapahtunut jokaisella osa-alueella ja erityisesti puolustuspäässä. Amzil on hyvä skoraaja ja hän pystyy ottamaan kolmosia myös nenätysten.

Taidoiltaan Amzil ehdottomasti kuluu joukkueeseen, mutta pienen kysymysmerkin voi vielä laittaa kisapassiin, koska Amzilia ei ole vielä testattu maajoukketasolla, mutta itselläni on vahva luottamus siihen, että kun kevään/kesän harjoitusottelut alkavat niin Amzil tulee lunastamaan itsellensä kisapaikan.
Suurin haastaja Alex Murphy.


Kahdennentoista pelaajan paikasta tullaan käymään kova kamppailu. Omasta mielestä parhaimmat vaihtoehdot 12 paikalle ovat Federiko, Tahvanainen tai Alex Murphy, mutta tähän valintaan tulee vaikuttamaan Tuovin näkemys siitä mitä joukkueesta puuttuu, kokemusta, pituutta, nopeutta, puolustusosaamista?..

Itse ottaisin kahdentenatoista pelaajana joukkueeseen Federikon (211cm), sillä muita puhtaita senttereitä ei joukkueessa ole ja hän on sen tason korivahti, mitä ei ole susijengissä koskaan ollut. Federikon suurimmat heikkoudet löytyvät hyökkäyspäästä, mutta puolustuspään spesialistina hän toisi susijengiin sellaisen aseen millaista ei ole koskaan aikaisemmin ollut käytettävissä. Viimeisen 13 otteluun Fedrikolla 7.5p / 7.1r / 2.3blk per peli ja nimenomaan tuo blokki tilasto kertoo kaiken oleellisen Federikosta.


Viime kisojen joukkueessa oli neljä-viisi ykköspaikan pelaajaa. Tänä vuonna ei tuollaiselle määrälle ole tarvetta, koska Maxhuni ja Little on ottanut mielettömiä harppauksia eteenpäin urillaan. Maxhuni on ollut parhaimmillaan jopa dominoiva pelaaja saksan bundesliigassa ja Miro on nostanut itsensä jopa ykköskierroksen kandidaatiksi. Edelleen olen sitä mieltä, että tuo ykköspaikka tulee olemaan tulevaisuudessa meidän vahvuus!

Tässä lopullinen joukkue, minkä minä valitsisin nyt mm-kisoihin. (Listattuna myös pelaajan ikä kisojen aikaan sekä pituus)

C: Markkanen (26v, 213) / Madsen (28v, 208) / Federiko (22v, 211)
PF: Nkamhoua (23v, 205) / Amzil (21v, 206)
SF: Jantunen (23v, 204) / Valtonen (24v, 200)
SG: Salin (32v, 190) / Grandison (25v, 198)
PG: Maxhuni (25v, 188) / Little (19v, 193) / Kantonen (26v,198)

Joukkueen keski-ikä 24.5v.
Joukkueen keskipituus 201cm.

 

[Lev Rubin]

Hyvä avaus ja ajattelen hyvin samalla tavalla. Itse ehkä tällä hetkellä valitsisin Alex Murphyn Valtosen tai Amzilin sijaan. Murphy ei tietysti ole viime vuosina maajoukkueessa kauheasti esiintynyt, mutta viime ikkunassa Saksaa vastaan hän toi joukkueeseen korintekovoimaa ihan mukavasti. Mutta on kyllä vaikeat valinnat edessä. Amzilissa tulee tietysti tulevaisuudessa olemaan ykköskorin pelaajia ja Valtonen on ollut jo muutaman vuoden Susijengin luottopelaajia. Harmittavasti tämä kausi ei ole vaan sujunut ihan odotusten mukaisesti hänellä. Varmaan kesän harjoituspelit ratkaisevat ja voihan olla että loukkaantumiset helpottavat yhtälöä. Kuvittelisin, että kaikki edellä mainitut pelaajat kisoihin kuitenkin haluavat - MM-kisat kuitenkin kyseessä ja All Star pelaaja joukkuekaverina. Ainutlaatuinen mahdollisuus!

 

[Lev Rubin]

Jatkoin vähän ajatusta ja yritin luoda jonkinlaisen top-50 rankingin edelleen koripalloa pelaavista Suomen kansalaisista. AIka mahdottomaksi menee pelaajien vertailu eri sarjatasojen, pelipaikkojen ja motivaation vuoksi, mutta ehkäpä tätä voi sitten päivitellä ajan kanssa.

1. Lauri Markkanen
2. Sasu Salin
3. Olivier Nkamhoua
4. Edon Maxhuni
5. Mikael Jantunen
6. Alexander Madsen
7. Alex Murphy
8. Jacob Grandison
9. Mustapha Amzil
10. Elias Valtonen
11. Erik Murphy
12. Henri Kantonen
13. Miro Little
14. Daniel Dolenc
15. Severi Kaukiainen
16. Federiko Federiko
17. Shawn Hopkins
18. Topias Palmi
19. Bojan Sarcevic
20. Remu Raitanen
21. Max Besselink
22. Aatu Kivimäki
23. Aapeli Alanen
24. Ville Tahvanainen
25. Ilari Seppälä
26. Joel Mäntynen
27. Touko Tainamo
28. Perttu Blomgren
29. Lassi Nikkarinen
30. Tuomas Hirvonen
31. Tuukka Kotti
32. Mikko Koivisto
33. Trey Niemi
34. Hannes Pöllä
35. Jesper Granlund
36. Osku Heinonen
37. Erik Sajantila
38. Andre Gustavson
39. Mubashar Ali
40. Carl Lindbom
41. Okko Järvi
42. Antti Kanervo
43. Antero Lehto
44. Mikael Aalto
45. Tomas Pihlajamäki
46. Vili Nyman
47. Thomas Tumba
48. Juho Nenonen
49. Roope Ahonen
50. Joonas Lehtoranta

 

[PikkuMikko]

Noniin. Reilu kuusi kuukautta aikaa kisoihin ja aikalailla kaikissa sarjoissa kaudet alkavat olla jo yli puolivälin, joten tässä hieman omaa pohdintaa/mielipiteitä siitä miltä joukkueen kuuluisi näyttää mm kisa parketilla.

C: Markkanen / Madsen
PF: Nkamhoua / Amzil
SF: Jantunen / Valtonen
SG: Salin / Grandison
PG Maxhuni / Little / Kantonen

Susijengissä on tällähetkellä selkeät kahdeksan pelaajaa (tummenetut), jotka tulevat pomminvarmasti olemaan kisajoukkueessa. Tämä kahdeksikko muodostaa joukkueen ytimen ja sen ympärille täytyy sitten pystyä valitsemaan pelaajat, jotka täydentää joukkuetta ja sen puutteita.

Kantonen: Lunasti viime vuonna itsellensä em kisapaikan ja osoitti kisoissa olevansa sen arvoinen. Kantosen suurin vahvuus on hänen monipuolisuutensa, sillä hän pystyy pelaamaan useampaa pelipaikkaa ja on samalla laadukas puolustaja. Kantonen on myös ilmeisesti kovin tykätty pelaaja joukkueen sisällä, joten pelipaikka ensi kisoissa taitaa olla kohtalaisen varma.

Grandison (198cm): Tämä kausi on ollut Duken yliopistossa pienoinen pettymys. Grandison on jäänyt Dukessa pienelle vastuulle ja tulosta ei ole totuttuun tapaan tullut. Grandison on kuitenkin tasonsa todistanut ncaa:ssa sillä kaveri on jo 24 vuotias ja takana on kaksi hyvää kautta Illinoisin yliopoistossa. Grandison on suomalaisille kohtalaisen tuntematon pelaaja, mutta hän pelasi Japanissa miesten maajoukkueen mukana pari kesää sitten. Grandison pystyy pelaamaan pelipaikkoja 2-3.

Niinkuin joku tällä palstalla, joskus kirjoitti niin Grandison ei tule olemaan susijengille, mikään pelastaja, mutta hän on hyvä heittäjä ja erinomainen puolustaja, joten hän kyllä pystyy tarjoamaan laadukkaat 10-15min ottelua kohden Salinin vaihtomiehenä.
Suurin haastaja, Tahvanainen.


Amzil (206cm): Amzililla on käynnissä jälleen vahva kausi laadukkaassa Daytonissa. Kauden tilastot 10p / 5r / 2a. Itseäni on eniten miellyttänyt tälläkaudella Amzilin pelaamisessa hänen kokonaisvaltaisen pelaamisen kohonnut taso. Selkeää kehitystä on tapahtunut jokaisella osa-alueella ja erityisesti puolustuspäässä. Amzil on hyvä skoraaja ja hän pystyy ottamaan kolmosia myös nenätysten.

Taidoiltaan Amzil ehdottomasti kuluu joukkueeseen, mutta pienen kysymysmerkin voi vielä laittaa kisapassiin, koska Amzilia ei ole vielä testattu maajoukketasolla, mutta itselläni on vahva luottamus siihen, että kun kevään/kesän harjoitusottelut alkavat niin Amzil tulee lunastamaan itsellensä kisapaikan.
Suurin haastaja Alex Murphy.


Kahdennentoista pelaajan paikasta tullaan käymään kova kamppailu. Omasta mielestä parhaimmat vaihtoehdot 12 paikalle ovat Federiko, Tahvanainen tai Alex Murphy, mutta tähän valintaan tulee vaikuttamaan Tuovin näkemys siitä mitä joukkueesta puuttuu, kokemusta, pituutta, nopeutta, puolustusosaamista?..

Itse ottaisin kahdentenatoista pelaajana joukkueeseen Federikon (211cm), sillä muita puhtaita senttereitä ei joukkueessa ole ja hän on sen tason korivahti, mitä ei ole susijengissä koskaan ollut. Federikon suurimmat heikkoudet löytyvät hyökkäyspäästä, mutta puolustuspään spesialistina hän toisi susijengiin sellaisen aseen millaista ei ole koskaan aikaisemmin ollut käytettävissä. Viimeisen 13 otteluun Fedrikolla 7.5p / 7.1r / 2.3blk per peli ja nimenomaan tuo blokki tilasto kertoo kaiken oleellisen Federikosta.


Viime kisojen joukkueessa oli neljä-viisi ykköspaikan pelaajaa. Tänä vuonna ei tuollaiselle määrälle ole tarvetta, koska Maxhuni ja Little on ottanut mielettömiä harppauksia eteenpäin urillaan. Maxhuni on ollut parhaimmillaan jopa dominoiva pelaaja saksan bundesliigassa ja Miro on nostanut itsensä jopa ykköskierroksen kandidaatiksi. Edelleen olen sitä mieltä, että tuo ykköspaikka tulee olemaan tulevaisuudessa meidän vahvuus!

Tässä lopullinen joukkue, minkä minä valitsisin nyt mm-kisoihin. (Listattuna myös pelaajan ikä kisojen aikaan sekä pituus)

C: Markkanen (26v, 213) / Madsen (28v, 208) / Federiko (22v, 211)
PF: Nkamhoua (23v, 205) / Amzil (21v, 206)
SF: Jantunen (23v, 204) / Valtonen (24v, 200)
SG: Salin (32v, 190) / Grandison (25v, 198)
PG: Maxhuni (25v, 188) / Little (19v, 193) / Kantonen (26v,198)

Joukkueen keski-ikä 24.5v.
Joukkueen keskipituus 201cm.

Hyvää pohdintaa. Toivotaan että MM-kisojen kohdalla NCAA-koulut olisivat armollisempia kuin viime kesän EM-kisojen kohdalla. Ymmärtääkseni meillä on ensi syksynä enemmän näitä mahdollisia NCAA-pelaajia, kuin viime kaudella, jolloin Nkamhoua taisi olla ainoa varsinainen NCAA-menetys.
Eiköhän Henkka ja Lassi käynyt tuotakin asiiaa pohjustamassa kun kävivät siellä kiertueellaan. Miro, Fede ja Amzil taitaa ainakin olla tuollaisia mahdollisia tapauksia.

 

[Yksinäinen Susi]

Itse en laittaisi millään yhtään miesten pelejä / ammattilaissarjaa nolla peliä pelanneita kundeja useita kausia Euroopan huippusarjoissa kunnon rooleissa pelanneiden edelle. Jos siis ajatus on rankata pelaajia juuri nyt ja tässä hetkessä, ei koko uran potentiaalia tms.

Tämä on sitten kyse Valtosen paikasta vs. edellä olevat tai Blomgren/Hirvonen/Seppälä vs. Tahvanainen/Tainamo. Jos tänään tulisi tiedote, että Tahvanainen vetää loppukauden kannattamasi Korisliiga-jengin avauksessa 30 minuuttia, olisitko innoissasi vai kauhuissasi?

Ja kun ketjun otsikko on kokoonpano MM-kisoissa, eiköhän siihen riitä pitkälti jo top20.

 

[ihansama]

Jatkoin vähän ajatusta ja yritin luoda jonkinlaisen top-50 rankingin edelleen koripalloa pelaavista Suomen kansalaisista. AIka mahdottomaksi menee pelaajien vertailu eri sarjatasojen, pelipaikkojen ja motivaation vuoksi, mutta ehkäpä tätä voi sitten päivitellä ajan kanssa.

1. Lauri Markkanen
2. Sasu Salin
3. Olivier Nkamhoua
4. Edon Maxhuni
5. Mikael Jantunen
6. Alexander Madsen
7. Alex Murphy
8. Jacob Grandison
9. Mustapha Amzil
10. Elias Valtonen
11. Erik Murphy
12. Henri Kantonen
13. Miro Little
14. Daniel Dolenc
15. Severi Kaukiainen
16. Federiko Federiko
17. Shawn Hopkins
18. Topias Palmi
19. Bojan Sarcevic
20. Remu Raitanen
21. Max Besselink
22. Aatu Kivimäki
23. Aapeli Alanen
24. Ville Tahvanainen
25. Ilari Seppälä
26. Joel Mäntynen
27. Touko Tainamo
28. Perttu Blomgren
29. Lassi Nikkarinen
30. Tuomas Hirvonen
31. Tuukka Kotti
32. Mikko Koivisto
33. Trey Niemi
34. Hannes Pöllä
35. Jesper Granlund
36. Osku Heinonen
37. Erik Sajantila
38. Andre Gustavson
39. Mubashar Ali
40. Carl Lindbom
41. Okko Järvi
42. Antti Kanervo
43. Antero Lehto
44. Mikael Aalto
45. Tomas Pihlajamäki
46. Vili Nyman
47. Thomas Tumba
48. Juho Nenonen
49. Roope Ahonen
50. Joonas Lehtoranta

ei iteltä lähtis alkuunkaan tämmösen tekeminen siitä propsit! silmään tosin pisti ali jonka ei mun mielestä pitäis kyseisellä listalla olla

 

[Lev Rubin]

Itse en laittaisi millään yhtään miesten pelejä / ammattilaissarjaa nolla peliä pelanneita kundeja useita kausia Euroopan huippusarjoissa kunnon rooleissa pelanneiden edelle. Jos siis ajatus on rankata pelaajia juuri nyt ja tässä hetkessä, ei koko uran potentiaalia tms.

Tämä on sitten kyse Valtosen paikasta vs. edellä olevat tai Blomgren/Hirvonen/Seppälä vs. Tahvanainen/Tainamo. Jos tänään tulisi tiedote, että Tahvanainen vetää loppukauden kannattamasi Korisliiga-jengin avauksessa 30 minuuttia, olisitko innoissasi vai kauhuissasi?

Ja kun ketjun otsikko on kokoonpano MM-kisoissa, eiköhän siihen riitä pitkälti jo top20.

Joo ja juu. Tuli ehkä painotettua potentiaalia tuossa vähän liikaa ja varmaan jos uudestaan listaisin viikon päästä, niin ei näyttäisi top-5 jälkeen samalta. Lipsahti myös listan pituus, top-20 riittäisi varmasti.