- Viestejä
- 281
Hyvin harvoin valmentajat päästävät, jotkut harvat kyllä kuten OregoninPääsevätkö NCAA:han lähteneet nuoret marraskuun karsintoihin jos amerikan pelit käynnistyvät juuri marraskuun alussa - kuka tietäisi?
Hyvin harvoin valmentajat päästävät, jotkut harvat kyllä kuten OregoninPääsevätkö NCAA:han lähteneet nuoret marraskuun karsintoihin jos amerikan pelit käynnistyvät juuri marraskuun alussa - kuka tietäisi?
Pitkät Awakia lukuunottamatta heittivät 19 heitosta KOLME sisään, voisiPäävalmentaja, joka ei A) usko joukkueeseensa, B) ei syystä tai toisesta arvosta kokemusta, vaan mieluummin kehittää joukkuetta pitkäjänteisesti. Aikamoinen paradoksi.
Jos tilanne on vaikea, niin pitää luottaa pelaajiin joilla on kokemusta eikä tarvitse karsintaikkunoista välittää niin paljon.
Seuraavaksi Märsky = Maajoukkue, niin saavat reenata tarpeeksi yhdessä ilman karsintaikkunoista huolehtimista?
Yritätkö sanoa, että tuo Ukraina-ottelu olisi ollut voitettavissa erilaisella kokoonpanolla?Pitkät Awakia lukuunottamatta heittivät 19 heitosta KOLME sisään, voisi
uskoa ,etteivät Äijänen/Tulonen olisi ainakaan paljon huonommin voinut pärjätä, peliminuutteja kuitenkin kolmikolle Pelander, Viita , Holopainen yli 60.
Yritätkö sanoa, että tuo Ukraina-ottelu olisi ollut voitettavissa erilaisella kokoonpanolla?
Väite Suomen kehittymisestä suhteessa Ukrainaan pitää ehkä siis ainakin joltain osin paikkaansa? Suomen valmentajakin on tässä 10-vuotisessa Ukraina-saagassa vaihtunut jo kahteen kertaan....Erilaisella valmennuksella ainakin
Henna Sandvik kovaan joukkueeseenHyvin harvoin valmentajat päästävät, jotkut harvat kyllä kuten Oregonin
Kuinka kovasta on kysymys?Henna Sandvik kovaan joukkueeseen
Vite App
iuhoosiers.com
JKuinka kovasta on kysymys?
Henna Sandvik kovaan joukkueeseen
Koronan takia useampi suomalainen on päättänyt pelata yliopistokoripalloa ylimääräisen viidennen vuoden. Koskimies ja Rokkanen ovat niitä amerikankävijöitä.Henna Sandvikille varmasti hyvä haaste.
Ja mahdollisuus.
Maajoukkueen kannalta voi olla taas aika huono ratkaisu.
Sinne amerikkaan on lähtenyt ihan järkyttävän paljon pelaajia ja kukaan heistä ei pelaa A maajoukkueessa karsintapelejä. Vai pelaako joku, itse en ainakaan esim viime karsintapelien kokoonpanosta löytänyt yhtään amerikankävijää?
Onneksi Kuier ei lähtenyt sinne vaan valitsi toisin.
Viimeisin maajoukkueessa kunnon uran tehnyt amerikankävijä lienee Taru Tuukkanen.
Moni yliopisto pelaa paikkapuolustusta ja eikä hyökkäyspelissä screenin screeniä eliKoronan takia useampi suomalainen on päättänyt pelata yliopistokoripalloa ylimääräisen viidennen vuoden. Koskimies ja Rokkanen ovat niitä amerikankävijöitä.
Suomessa heittovalmentaminen on todella huonoa ja yliopistopelaajilla on heittotekniikka parantunut, mutta sitä en tiedä ovatko pelaajat itse hoitaneet heittonsa kuntoon vai saaneet siihen apua. Suomalaisten puolustamisen valmentaminen ei ole niin huonoa, mutta silläkin osa-alueella on useampi pelaaja parantanut todella paljon.
Pyytäisin tarkennusta, jos se on mahdollista. Tarkoitatko näillä screen-peleillä lähinnä palloskriinejä?Moni yliopisto pelaa paikkapuolustusta ja eikä hyökkäyspelissä screenin screeniä eli
huonolla tuurilla aivan päinvastaista kv-peleihin nähden. Bejedin jalanjäljillä ei olisi Sandvikin hyvä olla, liian hyvässä joukkueessa ei pääse pelaamaan
Huippukovassa joukkueessa tulokasvuoden todenäköisesti treenaat ja peliaikaa alkaa sitten löytyä sophomore ja suoraavina vuosina. Voisinpa melkein sanoa että on henkilöstä/persoonasta kiinniMoni yliopisto pelaa paikkapuolustusta ja eikä hyökkäyspelissä screenin screeniä eli
huonolla tuurilla aivan päinvastaista kv-peleihin nähden. Bejedin jalanjäljillä ei olisi Sandvikin hyvä olla, liian hyvässä joukkueessa ei pääse pelaamaan
ja Sandvikin lisäksi muitakin lähtijöitä on, nyt taikka ensi vuonnaHenna Sandvikille varmasti hyvä haaste.
Ja mahdollisuus.
Maajoukkueen kannalta voi olla taas aika huono ratkaisu.
Sinne amerikkaan on lähtenyt ihan järkyttävän paljon pelaajia ja kukaan heistä ei pelaa A maajoukkueessa karsintapelejä. Vai pelaako joku, itse en ainakaan esim viime karsintapelien kokoonpanosta löytänyt yhtään amerikankävijää?
Onneksi Kuier ei lähtenyt sinne vaan valitsi toisin.
Viimeisin maajoukkueessa kunnon uran tehnyt amerikankävijä lienee Taru Tuukkanen.
No jos kunnon uraksi määritetään Tuukkasen maaottelumäärä niin olet ihan oikeassa, ei ole sen jälkeen kukaan pelannut yli 160 aikuisten maaottelua. Ukraina-pelissä viime vuosituhannella syntyneistä ainakin Koskimies, Pounds ja Holopainen pelasivat yliopistopalloa jenkeissä aikanaan.Sinne amerikkaan on lähtenyt ihan järkyttävän paljon pelaajia ja kukaan heistä ei pelaa A maajoukkueessa karsintapelejä. Vai pelaako joku, itse en ainakaan esim viime karsintapelien kokoonpanosta löytänyt yhtään amerikankävijää?
Onneksi Kuier ei lähtenyt sinne vaan valitsi toisin.
Viimeisin maajoukkueessa kunnon uran tehnyt amerikankävijä lienee Taru Tuukkanen.
Koronan takia useampi suomalainen on päättänyt pelata yliopistokoripalloa ylimääräisen viidennen vuoden. Koskimies ja Rokkanen ovat niitä amerikankävijöitä.
Kaikkialla maailmalla miehissä ja naisissa koko ajan pelataan palloskriinejä , NCAA:ssa jotkut valmentajat ovat edelleen 1980-luvulla, eivätkä ole yliopisto- kuplan ulkopuolista korista nähneetkään. Tällainen ympäristö taannuttaa , kuten kävi esim Kotti, ja Lee Jr. ,jotka "unohtivat" kaukoheittämisenm kun coach vanhanaikaisesti piti pitkien ainoana heittopaikkana korinalustaa.Pyytäisin tarkennusta, jos se on mahdollista. Tarkoitatko näillä screen-peleillä lähinnä palloskriinejä?
Haluaisin, että maajoukkue(et) ei(vät) pelaisi lainkaan palloskriinejä. Sitä taustaa vasten tuo yliopistokoripallo vaikuttaa hyvältä ympäristöltä.
Ukraina matsissa yhteensä 14 pinnaa Amerikan kävijöiltäNo, sitten yksi rapakon taakse lähtenyt pelasi (Koskimies). Toista ei päästetty kentälle.
Maajoukkue tarvitsee niitä 27-30 vuotiaita, kokeneita pelaajia, jotka ovat pelaajina elämänsä kunnossa.
Ja pelaavat Euroopassa ammattilaisina.
Näkemys koripallosta riippuu paljon siitä ketä kuuntelee ja ketä uskoo. Kysyin tätä asiaa eilen eräältä suuresti arvostamaltani alan gurulta.Kaikkialla maailmalla miehissä ja naisissa koko ajan pelataan palloskriinejä , NCAA:ssa jotkut valmentajat ovat edelleen 1980-luvulla, eivätkä ole yliopisto- kuplan ulkopuolista korista nähneetkään. Tällainen ympäristö taannuttaa , kuten kävi esim Kotti, ja Lee Jr. ,jotka "unohtivat" kaukoheittämisenm kun coach vanhanaikaisesti piti pitkien ainoana heittopaikkana korinalustaa.
Oli siten NBA, Euroliiga tai mikä tahansa sarja NCAA:n ulkopuolella ,peli perustuu todella paljon palloskriineihin, nykyään low-postissa parkkeravia senttereitä näkee vain harvoin. Katsoin kerran University of Indianan kotimatsia ja enkä nähnyt varmaan yhtään skriiniä, pelaajat hyökkäsivät vuorotellen 1 vs 1, ihan pappa-korista.Näkemys koripallosta riippuu paljon siitä ketä kuuntelee ja ketä uskoo. Kysyin tätä asiaa eilen eräältä suuresti arvostamaltani alan gurulta.
Hän vastasi seuraavanlaisesti: NBA:ssa 80% skriineistä on palloskriinejä (en tiedä heittikö tämän ihan hatusta). Tämä johtuu siitä, että tilastoanalyytikot ovat suositelleet käyttämään mahdollisimman palloskriinejä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että NBA-joukkueet tekevät asioita oikein.