Vs: Tampereen Pyrintö 2015-2016 - So what?
Bisons-matsin eka puolisko oli jotain sellaista, mitä tällä kaudella ei oltu nähty vielä kertaakaan: liikkuva, hyvin puolustava ja keskittynyt Pyrintö. Kun hallikin vielä rokkasi menestyskausien malliin, sitä alkoi jo miettiä, näinkö yksinkertaista se oli? Yhdelle murjottavalle mustalle aukolle kengänkuva perseeseen niin kaikki toimii taas?
No ei.
Kahvittelujen jälkeen kaikki nimittäin levisi käsiin - hyvin esiintyneitä pelaajia alkoi unohtua penkille, joukkuepuolustus lässähti ja Damon suuttui muulle maailmalle. Tuskallisten vaiheiden jälkeen kuitenkin pisteet kotiin matsista, josta harva osasi odottaa voittoa.
Minard-arpajaisissa oli tänään vaihteeksi onnea. Kaveri on täysin käsittämätön pallorosvo ja hyvällä tavalla Pyrinnön näköinen pelaaja. Tolkuttoman epätasaisuuden voinee pistää puolikuntoisuuden ja pelaamattomuuden piikkiin, mutta nyt saanee jo sanoa, että mies ei kyllä osaa heittää tippaakaan. Siihen nähden Minard otti nytkin kriittisillä hetkillä pari typerää ratkaisua kaaren takaa tilanteissa, joissa ei ollut todellakaan mikään pakko heittää - saati sitten juuri hänen. Kuitenkin tänään Pyrinnön MVP.
Kevätkaudella Minardia tuskin enää juuri puolustetaan kaarella, jolloin tähän asti nähdyt helpot ajotkin vähenevät. Silloin pitää keksiä jotain muuta kuin riistojen kärkkymistä.
Moni asia on tämän kauden Pyrinnössä sekaisin, mutta yksi seikka on jo ehtinyt kirkastua - Palviaisella ei ole enää mitään kontrollia joukkueeseen, jos on koskaan ollutkaan. Aika kuvaava oli tilanne, jossa Damon vippasi pari löysää ja uhkarohkeaa syöttöä peräkkäin, ja Palviainen meni tekemään alokasmaisen virheen: otti Williamsin rangaistusluonteisesti penkille. Matkalle sinne Damon katsoi suoraan Palviaisen läpi, ei läpsäissyt tarjottua kättä ja taisi vielä kaataa jonkun mainosplakaatinkin. Myöhemmin nähtiin muutakin tuittuilua, joka oli jo lähellä tuhota Pyrinnöltä koko matsin.
Tällä hetkellä luottaisin päävalmentajana kahvion täteihinkin enemmän kuin Palviaiseen. Herran innovaatiot olivat esimerkiksi tässä pelissä sitä luokkaa, että pelataan Petri Heinoselle pallollisia 1-1 -ratkaisuja kaarelta (luitte oikein) ja Sandbergille kolmosia. Jälleen varjojen mailla haahuillut Cavén pelasi jostain syystä yli 20 minuuttia (mm. enemmän kuin Palmi) ja Vaenerbergille Palviainen ei keksinyt koko pelissä oikein mitään järkevää tekemistä. Osku Heinonen teki penkillä mielikuvaharjoituksia sillä aikaa, kun sharpshooterit nimeltä Minard, Sandberg ja Williams rykivät palloa kaaren takaa rautoihin.
Niin, tapaus Cavén. Ties kuinka monetta kertaa. On aivan uskomatonta, miten syrjässä kaveri onnistuu olemaan Pyrinnön hyökkäyksestä. Mutta sen siitä saa, kun oma palloton liike on täysin olematonta ja puolet ajasta menee tuomareiden tuijotteluun ja käsien levittelyyn.
Olen kritisoinut Cavénia koko syyskauden, mielestäni täysin aiheesta. Mutta ei saa Palviainenkaan puhtaita papereita. Cavén on mielialapelaaja, joka täytyy pakottaa mukaan peliin alusta lähtien. Se ei toimi siten, että pistetään mies seisomaan puolessakentässä pallon kanssa ja syöttämään sitä skriinistä esiin juoksevalle Lehdolle kuin kone. Se ei toimi siten, että Cavénia kohdellaan spot up -heittäjänä, mitä hän ei ole (vaikka heittää osaakin).
En voi ymmärtää, miksei Palviainen ole kokeillut Cavénille pelattuja pick 'n rolleja, nimenomaan siten että Joonas on pallonkäsittelijän roolissa. Tuosta syntyisi taatusti jotain parempaa kuin nykyisestä pelleilystä. Cavén saisi käyttää luovuuttaan ja liikkuvuuttaan ja hyödyntää vääjäämättä syntyviä mismatchejä. Ainoa ongelma on, ettei tuollainen järjestely välttämättä sovi Damonille, joka lienee jo tehnyt Cavénin voitontahtoisuudesta omat päätelmänsä. Mutta nämä ovat sellaisia asioita, jotka päävalmentajan pitää ratkaista.