Jaahas, ehkä sitä voisi jotain pientä Pyrinnöstä raapustaa, kun tosipelitkin ensi viikolla käynnistyvät. Täysi rosteri saatiin kasaan vain kahteen harkkapeliin, joten liikaa yhteispelejä ei tällä jengillä alla ole, mutta toisaalta niin se on monella muullakin.
Jostain syystä Pyrsä panttasi Cavenin sopimuksen julkaisua pitkälle, mutta lopulta kerrottiin, että kuikelo jatkaa jengissä. Toki tuon tiedon jo vahingossa kesällä julkaisivat, mutta tulipahan se lopulta julki virallisestikin. Caven ei kyllä pre season -pelien perusteella ole mihinkään muuttunut: edelleen flegua tekemistä, vastuun siirtelyä ja löntystelyä. Mutta ei kai kukaan muuta odottanutkaan.
Näin ollen mainittavimmat muutokset kotimaisten osalta ovat isomman Kilpisen paluu sekä Palmin lähtö susirajalle. Tämä on helppo yhtälö: joukkue heikkeni kotimaisten osalta selvästi. Paras kotimainen skoraaja vaihtui Kilpiseen, joka on liigatasolla kuitenkin aika köykäinen. Tuttua tamperelaislinjaa siis mennään, kuten jo vuosikausia on tehty. Sopimukset jatkuivat jo aiemmin tähän kauteen Heinosilla ja Lehdolla. Lisäksi jatkamaan saatiin Lassi Kilpinen ja Caven. Mutta muistellaanpa, mitäs mahtoi koutsi Toiviainen lausua medialle viime kauden jälkeen:
– Antero (Lehto) on johtava pelaaja ja kulttihahmo, mutta siihen vierelle tarvittaisiin toinen johtava pelaaja, joka tuo mausteensa vaikeille hetkille. Katsotaan, miten suomalaispelaajien kanssa neuvottelut sujuvat, Toiviainen sanoi.
– Haluan viedä joukkuetta urheilullisempaan suuntaan ja tuoda uusia suomalaisia mukaan. Ei ole itseisarvo, että se on tamperelaispelaaja. Jos on, hienoa, mutta ovi on auki myös muille.
Ei mennyt siis kuten Strömsössä tai edes Toiviaisen mielissä oli kauden jälkeen. Mutta luultavasti meni kuten Klingendahlissa toivottiinkin. Uusien kotimaisten osalta annetaan siis rekryarvosanaksi seuralle heikko. Jopa sarjanousija Ura pyyhki Pyrinnöllä lattiaa mennen tullen tässä suhteessa.
Entäs sitten jenkkiosasto? Paljon viisaampia ollaan tietenkin ensimmäisten sarjapelien jälkeen, mutta jotain uskaltaa sanoa jo KVG-scouttauksen ja parin treenipelin perusteella. Small ballilta tämä haiskahtaa. Lisäksi Tate ja Manigault ainakin ovat turhan heikkoja heittäjiä toistaen viime kauden ongelmia. Urheilullisuutta ja nopeutta taasen pitäisi olla luvassa, joten periaatteessa aineksista pitäisi saada kasaan katsojien kannalta näyttävät pelit. Samalla kyllä arveluttaa miten Pyrintö puolustaa vaikka Labo - O´Mara tai Moser - Abif -parivaljakkoa. Pieneksi jäädään melkein kaikkia joukkueita vastaan (tuskin Johnson ja Heinonen kovin paljon yhdessä pelaavat), joten mielenkiintoista nähdä miten Toiviainen puolustuksen rakentaa. Viime vuonna Pyrintö muuten taisi olla ainoa jokkue, joka ei jenkkimuutoksia tehnyt. Ei pre seasonilla eikä kauden aikana. Tulosten valossa olisi ehkä kannattanut.
Jotain arvausta jenkeistä:
Jaylon Tate: Pelasi college-pelinsä kovassa konferenssissa, mutta oli enemminkin penkkikalle kuin ratkaisupelaaja. Jostain syystä omat fanit eivät Tatea näyttäneet arvostavan. Peliaikaan nähden hyvät syöttöstatsit, mutta kehno kolmosprosentti ei lupaa hyvää jo viime kaudella Pyrinnössä sakanneelle osa-alueelle. Kanadassa valinta vuoden rookieksi ja syöttötilaston kärkisija enteilee kuitenkin, että Pyrintö saattoi löytää tällä kertaa aidon pointin. Kanadasta Korisliigaan saapui myös ex-joukkuetoveri Guillaume Boucard, mutta tämä ehti saada lähtöpassit jo ennen kauden alkua. Harkkapeleissä Tate pelasi kyllä yllättävän paljon pallottomana siihen nähden, että joukkueella voisi olla näpeissään paaaaljon Kapteeni Lehtoa sopivampi pointti. Skorauspuolella Tate varmasti häviää rutkasti viime kauden jenkille Greenelle.
Kenny Manigault: Aamulehdessä kirjoitettiin keväällä kauniisti: "Hyökkäyspäässä rajoittunut, mutta jokainen joukkue tarvitsee riveihinsä yhden manigaultin". Rajoittunut todellakin ja mieluummin useimmat seurat ottanevat riveihinsä vaikkapa Rene Rougeaun. Mutta on Manigault myös hyväntuulinen ja varmasti pidetty pelaaja kopissa. Kannattaako sellaiseen jenkkipaikka silti käyttää? Manigault divarijengiin ja sitten edarin peleihin kannustamaan ja tuulettamaan.... ja sit mä heräsin. On toki urheilullinen, ulottuva ja nappaa tehokkaasti palloa vastustajalta, mutta vastapainoksi hukkaa niitä paljon suhteessa siihen miten vähän palloa käsittelee. Kaukoheittouhkaa ei ole ja oli osaltaan aiheuttamassa viime kaudella pelin sumppuuntumista, kun Manigaultia ei tarvinnut kaarella vartioida eikä sisäpelaajiltakaan kaukoheittoa löytynyt. Turhaan myös karttoi vastuuta vapaissa paikoissa. Pärjää hyvin niin kauan kun päästään juoksemaan avointa kenttää, mutta tiukempia puolustuksia vastaan vaikeuksissa. Vaipui jossain vaiheessa viime kautta rosterin 8-9:ksi pelaajaksi, mikä ei varsinaisesti kuulosta vahvistuksen roolilta.
Kevin Johnson jr: Varmasti kaikkien Korisliigaan pelaajia rekryävien koutsien tuntema pelaaja. Sen verran pitkä ura Euroopassa jo takana. Useina vuosina pelaamiensa sarjojen parhaita levyrispesialisteja. Mutta siitä tullaankin siihen miksi mies Pyrintöön nyt saatiin: viime kausi pelaamatta ja edellinen kausi rikkonainen heikoin tuloksin. Mutta kuten Jarkki taannoin twiittasi: hyvä pelaaja, jos ehjä ja kunnossa. Sitä Pyrsä todella tarvitsee. Parin pelin perusteella ei ihan vielä ole tiptop-kunnossa, jos enää sinne yltääkään. Jalka ei ihmeemmin nouse, mutta omaa kyllä käsittämättömän kyvyn imeä palloa haltuunsa varsinkin puolustuspäässä. Hyökkäyspäässä ei mikään monipuolisuusihme tällä otannalla ja helpottaa vastustajan palloskriinin puolustusta, kun jätti monesti rullauksen tekemättä. Ehkä ei vaan vielä jaksa... En ihmettelisi, jos levyreitä olisi monessa pelissä enemmän kuin pisteitä.
Eron Harris: Ehkä omasta mielestäni se mielenkiintoisin uusista pelureista. Odotin Pyrinnön hommaavan isompaa kaveria, mutta onhan Harrisilla kova tausta ja paljon potentiaalia. Toki häntäkään tuskin Pyrinnössä nähtäisiin ilman aiempia vastoinkäymisiä. Seniorivuoden katkaissut loukkaantuminen oli sen verran raju, että toipumisessa meni kauan. Harrisia pidettiin Michigan Stateen siirtyessään huonona puolustajana, mutta ilmeisesti Tom Izzon kovassa koulussa myös asenne puolustuspeliin parani. Pelasi yliopistouransa kaksi ekaa vuotta yhdessä Vilppaassa vakuuttaneen Juwan Statenin kanssa. Kohtasi myös Taten Big10-peleissä. Ehkäpä potentiaalisin skoraaja Pyrinnön jenkeistä. Upotti kahdessa näkemässäni pelissä kolkit kovalla tarkkuudella. Toivottavasti saa tästä läpimurtokauden.
Pyrinnöllä siis allaan pari aika tasapaksua kautta. Pudotuspeleihin on päästy rimaa hipoen ja ulos on tultu nopeammin kuin Mäkäläinen ehtii sanoa "junttakirje". Vaikea siis ainakin itse uskoa Pyrinnön yltävän paljon tuota kummoisempaan kauteen, kun kotimainen rosteri ei ainakaan entistä parempi ole eikä jenkeissäkään etukäteen liikaa tähtiloistetta ole. Tietyiltä osiltaan tosi kapea rosteri, mutta niin on monella muullakin. Veikataan siis, että terävimmän kärjen takaa sijat 5-8 ovat tamperelaisille silkkaa realismia. Joukkueessa näytti kyllä olevan hyvä henki ja fiilis, joten sille peukku