Tuomaritoiminnan kehityksen isompi este lienee se, että mistä tahansa virheestä päädyt julkisesti haukuttavaksi - juuri siihen tapaan kuin tässäkin ketjussa tapahtuu. Kuka piru tuonne haluaisi? Jo pikkujunnuista lähtien sääntökirjaa ikinä edes näkemättömät vanhemmat huutelevat, kun oma lapsi kokee "vääryyttä".
Kokeile joskus laskea ottelussa kuinka monta virhettä parketilla tekevät a) pelaajat, b) valmentajat ja c) tuomarit.
Mitenkä pelaajien ja valmentajien tekemät virheet tai väärät valinnat parketilla vertautuvat tuomareihin. Pelaajat, valmentajat ja heidän joukkueensa saavat välittömän rangaistuksen jokaisesta väärästä valinnasta. Ja jos niitä tulee paljon, niin joukkue saattaa hävitä. Tappio itsessään on siis se rangaistus. Tuomarin virhe poikkeaa näistä täydellisesti. Senkin seurauksena joukkue saattaa pelin hävitä, kuten olemme nähneet, mutta syyllistä siis ei ole.
Miksi ihmeessä tuomari, joka kuitenkin korisliigassa saa varsin kohtuullisen korvauksen vaivoistaan, pitäisi olla kaiken arvioinnin yläpuolella? Hänen kuitenkin pitäisi pyrkiä objektiivisesti seuraamaan mitä ottelussa tapahtuu ja tuomita asioita sen mukaan, mitä näkee. On täysin hyväksyttävää, että tuomari tekee joskus virheellisen tulkinnan, tämä on inhimillistä. Hyväksymisen tekee vaikeammaksi se, että väitetään mustaa valkeaksi, paikataan tehty virhe toisella virheellä (yleensä teku), eikä voida missään tapauksessa myöntää tehtyä mokaa.
Tuomareiden people skilsseissä on isoja eroja, toiset pärjäävät hyvin ja toiset eivät ollenkaan. Pelaaja ymmärtää ja kunnioittaa tuomaria, joka ei yritä olla enempää kuin on. Päinvastainen tapaus taas ei voi koskaan saada kunnioitusta ja heistä täällä enimmäkseen keskustellaan. Keskustelun kieltäminen ei palvele ketään, eikä ainakaan vie tuomaritoimintaa eteenpäin. Kaiken kehittymisen edellytys on se, että pystytään ottamaan vastaan palautetta, arvioidaan se ja tehdään toimenpiteitä.
