Vs: Uskotko Suomen nousuun A-divisioonaan?
Nyt voi kai jo vähän huoahtaa, kun B-divarin kuntokäyrän ykkönen eli Iso-Britannia ei eksynyt Suomen vastukseksi. Romaniasta en rehellisesti sanottuna tiedä mitään, mutta joukkueen tappioton alkulohkosaldo kielii kyllä, ettei vastus ainakaan Georgiasta helpotu. Jos vieraskentällä venytään tasaiseen otteluun, kaikki kortit ovat Suomen käsissä. Islanti- ja Luxemburg-matsien hävettävien katsojalukujen jälkeen uskallan povailla ensi viikon nousukarsintamatsin vetävän Myyrmäkeen täyden karsinan. Syytä ainakin olisi.
(Edit: Romanian koripalloliiton verkkosivut kertovat ainakin huhtikuisesta Romania-Georgia-harjoitusottelusta, joka päättyi Georgialle 58-88. En ole treenannut romanian taitojani pariin vuoteen, mutta lukutaitoisemmille verkkosivut löytyvät osoitteessa http://www.frbaschet.ro/)
Luxemburg-matsi oli mitä oli. Suomen peli vaikutti paikoin Barcelonan kisojen Dream Teamilta, mustina hetkinä mieleen tuli lähinnä viime kauden PuHu Marwan Gainesin poislähdön jälkeen. Luxit saivat muutamia aivan ilmaisia koreja ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Tämä on tosin kaikin puolin ymmärrettävää. Kuten HD totesi pressitilaisuudessa: "Nämä matsit ovat vaikeita, koska ennakkosuosikin asemassa meillä oli oikeastaan mahdollisuus vain munata itsemme." Parhaimmillaan Suomi difasi erinomaisesti ja pelasi hyökkäyspäässä fiksusti. Virtanen oli koko matsin pirtein, vaikka kaukoheittopeli ei kulkenutkaan. Huff pisti muutaman railakkaan donkin ja Nikkilä uskalsi ottaa ihailtavan hyvin vastuuta myös hyökkäyspäässä. Muuriselta jälleen kerran Kimmomaisen monipuolinen suoritus rajoitetuissa peliminuuteissa. Rannikko oli muutaman peliminuuttinsa aikana erinomainen ja Koponenkin kohtuupirteä.
Se täytyy sanoa, että kauden aikana sitä tuntuu yksi jos toinenkin - minä mukaanlukien - unohtavan, että Möttölähän on päällikkö. Kaveri ei ole pelannut matsiakaan toukokuun jälkeen ja juoksutreenikin on aloitettu viikko sitten, mutta lähes kaikki näytti olevan kohdallaan: Heitto, difu, sijoittuminen. Hanno piiputti ennen ekaa vaihtoaan melko selkeästi, eli keskenkuntoisesta kaverista on kysymys edelleen. I alla fall, Hanno nostaa keskenkuntoisenakin maajoukkuetta korkeammalle tasolle. Luojan kiitos siitäkin, ettei Rannikon loukkaantuminen Georgia-matsin lopussa ollut vakava.
Viikon päästä siis suoli mutkalla Energia Areenalle katsomaan Suomi-koriksen suurinta voittoa sitten vuoden 1995 EM-kisoja edeltävien karsintojen!
Edit, osa II:
Romanian joukkueen tarkkaileminen tilastojen valossa FIBA:n verkkosivuilta on varsin mielenkiintoista. Aloitusviisikon ulkopuolella olevat pelaajat ovat saaneet vastuuta varsin niukasti ja näyttääkin siltä, ettei joukkueella ole varsinaista seitsemättä miestä. Romanian suoritusteho näyttää lepäävän sentteritornien Catalin Burlacu-Virgil Stanescu ja laiturin Bogdar Popescu harteilla. Romanian aloitusviisikon kovuutta tuskin sopii kenenkään meistä epäillä, mutta Suomella saattaa olla materiaalin leveydessä selkeä etu. Nikkilä, Möttölä ja Kotti saavat tosin melko lailla töitä Romanian ison eturivin kanssa puolustuksessa.
