Tällä nykysysteemillä on pelattu vuodesta 2005 alkaen. Tiirailin vähän edellisten vuosien pelejä. Suomi on pelannut ennen tätä kesää, siis vuosina 2005-2009 WU18 kisoissa yhteensä 40 ottelua. Näissä otteluissa Suomi on heittänyt pelitilanneheitot yhtä heikosti tai heikommin ainoastaan kolme kertaa. 37 kertaa näiden vuosien aikana pelatuista 40 ottelusta Suomen pelitilanneheittojen heittoprosentti on ollut parempi. On täysin selvää, että Suomen heittopeli oli ottelussa Englantia vastaan poikkeuksellisen heikkoa.
Näissä viime vuosina pelatuissa 40 ottelussa Suomi on kamppaillut vastustajan kanssa levypalloista välillä paremmalla menestyksellä, välillä heikommalla menestyksellä. 23 ottelussa vastustaja on voittanut levypallot ja 17 ottelussa Suomi on vetänyt pitemmän korren. Heikoimmillaan Suomen tytöt ovat napanneet kolme levypalloa vastustajan viittä kohti. 28 kertaa 40:stä meidän tytöt ovat saaneet vähintään neljä levypalloa vastustajan viittä kohti. Kertaakaan, siis kertaakaan tytöt eivät ole jääneet alle puoleen vastustajan levypallomäärästä. Kun Englanti vei 54 levypalloa ja meidän tytöt nappasivat vain 26, on tämä suoritus siis ennätyksellisen heikko koko nykymuotoisten EM-kisojen historiassa.
Suoritukset vaihtelevat jokaisella joukkueella. Viimeisen viiden vuoden aikana kertaakaan Suomen WU18 joukkue ei ole lähtenyt kisoihin selkeät nousuodotukset niskassaan. Meidän joukkueen on monena vuonna arveltu ennalta kuuluvan turnauksen keskikastiin. Yhtenä vuonna voitot ja tappiot ovat menneet tasan (2005 4/4), muina vuosina tappioita on tullut voittoja enemmän (2009 3/6, 2008 1/7, 2007 2/6, 2006 2/5). Tänä vuonna ollaan kisoissa joukkueella, jonka jokainen tappio on ennakkoon ajatellen pieni yllätys. Materiaali on niin kova. Kokemusta kovista peleistä on vaikka muille jakaa, taitotaso on poikkeuksellisen korkea, joukkueessa on jalkoja ja joukkueessa on heittokäsiä.
Kun arvioidaan joukkueen potentiaalia ja verrataan sitä Englanti-ottelun lopputulokseen, on pakko todeta, että tulos ei vastaa joukkueen potentiaalia. Kun arvioidaan tämän joukkueen potentiaalia ja verrataan ottelun tilastolukemia aiempien joukkueiden suorituksiin, on pakko todeta, että suhteessa joukkueen osaamiseen tämä ottelu oli heikoin yksittäinen suoritus viimeisten viiden vuoden aikana. Aiempina vuosina, heikommalla materiaalilla on aina onnistuttu takomaan paremmat tilastolukemat levypalloissa ja kolmea ottelua lukuunottamatta myös pelitilanneheitoissa.
Se, että juuri levypalloissa ollaan ennätyksellisen heikkoja kertoo kaiken olennaisen. Levypallojen ottaminen ei ole kiinni taidosta tai huikeasta lahjakkuudesta. Asenne ratkaisee levypallotaistelut. Taitoa ja lahjakkuutta meidän joukkueella on enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin, mutta asenne on kateissa. Toivottavasti välipäivä on käytetty harkiten kadonneen asenteen metsästykseen. Huomenisesta alkaen sitä asennetta on syytä löytyä, vaikka nousupelit menisivät sivu suunkin.