18 U-maajoukkue

[Sepi]

Tämäpä selvä homma. Joko ei Palmi sitten kelvannut tuohon poppooseen tai olisipa kelvannut vai ei, niin ehkä ei edes halunnut. Veikkaan minäkin, ettei olisi halunnutkaan / ei tullut mieleen. Liekö tuonne ihan alussa juurikaan pääkaupungin ulkopuolisia mennytkään.

Mutta ilman muuta Palmi on hyvä esimerkki siitä että Suomessa ja Korisliigassa voi kehittyä. Koskaan kenestäkään pelaajasta me voida tietää suuntaan taikka toiseen, mitä olisi käynyt jos olisi valinnut toisen reitin, mutta se voidaan nähdä mitä tehtyjen valintojen seurauksena on saatu aikaiseksi. 24-vuotiaana Palmi oli jo niin hyvä, että pohjusti erittäin kovan kiinnityksen alkavalle kaudelle.

 

[aknoh]

Itse asettaisin kysymyksiä, paljon kysymyksiä, kuten:
Näihin kysymyksiin olisi hyvä etsiä vastauksia ja miettiä niitä laajemmalla pohjalla. Itse ihmettelin, että näihin esittämiisi kysymyksiin ei tullut keskustelua. Olisi ollut mukava lukea. mitä täällä korisihmiset ajattelevat. Näitä mm. Koripalloliitossa olisi hyvä miettiä joka kausi ja kriittisesti sekä ottaa ajatteluun mukaan myös niitä, jotka on nyt suljettu liiton toiminnan ulkopuolelle.

- Onko meillä parhaat valmentajat maajoukkuetoiminnassa mukana?
Se on hyvä kysymys, meillähän eivät mj. valmentajat juuri vaihdu. Tuntuu, että sisäpiiri vain vaihtaa paikkoja keskenään. Mielestäni tuntuvaa vaihtuvuutta pitäisi olla ja tulostakin pitäisi seurata. Sanontahan on, että kyllä liiton sisällä omista pidetään huolta. Olet joko liiton mies tai et.

- Onko meidän valmentajakoulutuksemme sellaista, joka mahdollistaa koripallon kehittymisen ja kehittämisen maassamme?
Tämä on varmasti parasta osaa tällä hetkellä liiton toiminnassa. Siihen on satsattu. Heikkous on se, että liikaa mennään yhden totuuden varjolla ja se estää keskustelun, kriittisen asioiden tarkastelun ja koripallon kehittämisen moniulotteisesti Suomessa. Miksi meillä ei saa olla eri mieltä tai joudut ulko- kehälle.

- Tarvitaanko HBA:ta joukkueena sarjoissa, vai riittäisikö entisen kaltainen urheilulukiotoiminta + vahva seuratyö?
Voivat pelata, mutta pelaajamäärää pitäisi ehdottomasti rajoittaa. Max 16 pelaajaa/ kausi. Nyt jos poikien puolella on 27 pelaajaa, niin on se aivan liian suuri määrä. Vai onko niin, että pelaajat kehittyvät vain HBA:n sisällä. Onkohan liiton mielestä miesten ja naisten pääsarjajoukkueiden valmennus niin huonolla tasolla, kun kaikki pelaajat pitää kaapia HBA:han. On muistettava kuitenkin, että kaikki eivät ole lupauksia ja osa voisi kehittyä omissa seuroissaankin, jos siihen annettaisiin mahdollisuus.

- Onko koripalloliitossa (missään urheiluliitossa) töissä henkilöitä, joilla on intressiä viedä lajia eteenpäin koko maassa, vai onko liittojen työpaikat pelkkiä suojatyöpaikkoja ihmisille, jotka eivät välttämättä muuten työllisty?
Tämä on jatko valmentaja kysymykseen mj.toiminnassa. Liitto pitää huolta omistaan. Koripallo koko maan kohdalla on unohdettu jo ajat sitten. Liitto on keskittynyt vain tiettyyn osaa maata ja liiton kultalusikkaan HBA:han ja samalla unohtanut ympäri maata toimivat seurat. Tämä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana ja tulee rajoittamaan koripallon pelaamisen vain pienelle osaa Suomen maata. Seuratyö on liitolle vain rasite. Lisäksi heidän pitäisi vielä tukea miesten ja naisten korisliigaseurojen toimintaa. Sekin on unohdettu. Onneksi löytyy vielä seuroissa ihmisiä, jotka jaksavat pyörittää seuratyötä. Kiitos heille siitä.

- Onko meillä varaa yhdenmukaistaa kaikki juniorimme ja tehdä heistä susisysteemin robotteja? Koris on kuitenkin parhaimmillaan huikeaa yksilösuorittamista ja loistavaa joukkuekusetusta. Mitään elementtiä ei kannattaisi syrjiä.
Tämä on valinta, jonka liitto on tehnyt ja hyväksynyt. Niin kauan kuin ei sallita keskustelua, niin ei mikään muutu. Tästä vastuun kantavat liiton ylin hallinnollinen johto sekä urheilullinen johto.

- Huomaavatko HBA:n keskiverto ja heikommat pelaajat olevansa mukana vain nk supporting castina huipuille?
Tämän ovat kaikki tienneet jo pitkään, HBA-toiminta keskittyy max 4 huippuun/kausi ja kaikkien muiden tehtävä on vain tukea heidän eteenpäin menoa. Se on harmi, että sitä ei kerrota rehellisesti pelaajille. Jossain muualla he saisivat parempaa kohtelua ja omat yksilölliset vahvuudet tulisivat paremmin esille.

 

[PikkuMikko]

Onko HBA:ssa 27 poikapelaajaa?

 

[gallup1]

Itse asettaisin kysymyksiä, paljon kysymyksiä, kuten:

Hyviä kysymyksiä ja spekulaatioita, peukku sinänsä. Keskustelu on aina hyväksi.

Milloin se HBA perustettiin, 2012? Nyt kun on seurannut vuosien ajan jatkuvaa kärhämää ja suoranaista riitelyäkin, kasvattajaseurat ja nimekkäät valmentajatkin jopa mukana, niin lisäisin itse yhden kysymyksen, "Miten on sujunut liitolta HBA-konseptin kommunikointi ja myyminen kentälle?"

Työelämässä mukana olevat ovat usein nähneet yrityselämässä näitä organisaatiouudistuksia ja strategian päivityksiä. Oleellista on aina ollut, että tekijät on saatu puhuttua sen stragian ympärille ja tekemään töitä yhdessä sen eteen. Koripallossa Suomen kaltaisessa pienessä maassa lienee vähintään yhtä tärkeää työskennellä yhteisen edun eteen. No, yrityselämässä jos strategia ei toimi tai työntekijät eivät sitä osta, seuraa firman huono menestys. Kurssilasku ja irtisanomisia. Pörssiyhtiöissä epäonnistuneet pomot vaan marmattaa ulos kävellessään "kun ne ei tehneet kuten minä halusin.."
Koripallossa ei tietysti kurssit laske, mutta urheilullinen menestys voi laskea.
Pahinta on jos riidellessä menee välit tehdä töitä yhdessä. Kuulee jostain suunnasta, että ompas tuo toinen kusipää ja huonosti on hommat tehty. Ihmiset on ihmisiä, se vaan vaikuttaa. Sellaisen jälkeen on entistä vaikeampi tehdä yhteisen päämäärän eteen hommia. Johtaa lähes väistämättä erilaisiin klimppiintymiin ja tuhoisiin politikointeihin valintoja tehtäessä.

Kysyisin mielellään Dettmanilta, "Miten on sujunut tämä HBA-konseptin kommunikointi ja myyminen kentälle, noin niinku omasta mielestä?"

 

[Sepi]

Tuossa asian kommunikoinnissa varmastikin on olennainen epäonnistuminen.

Onhan tässä asiassa tietenkin vastakkaiset intressit olemassa, joita on vaikea sovittaa yhteen ja siitä voi aiheutua vaikeus saada tavoitteita ymmärretyksi tai hyväksytyksi joukkueiden suuntaan. Jos x määrä pelaajia ikäluokasta 19-23 on NCAA:ssa, eivät nämä x pelaajaa ole suomalaisten joukkueiden käytettävissä. Nämä olisivat kuitenkin ikäluokan parhaimmistoon kuuluvia vaikka eivät tietenkään automaattisesti aina absoluuttisesti parempia kuin ne ikätoverit jotka ovat jääneet kotimaahan. Voisin kuvitella että nuoret olisivat myös ehkä hinnaltaan edullisempia kuin mitä ovat sitten kun (tai jos) palaavat Suomeen. Suomessa ollessaan olisivat saattaneet olla osaavia ja arvokkaita pelaajia. HBA:ssa olevat eivät hekään sitten ole suomalaisten junnu-/divari-/liigajoukkueiden käytössä. Joukkueiden johto joutuu tekemään töitä saadakseen rosterin kasaan ja sinne mahdollisimman hyvät pelaajat käytössä olevalla budjetilla ja HBA/NCAA on tästä tavoitteesta ihan suoraan pois. Vaikka voitaisiin osoittaa HBA/NCAA-putken olevan suomalaiselle koripallolle kokonaisuutena eduksi (tämä nähdään jos nähdään aikaisintaan tulevina vuosina kun homma on pyörinyt edes 10 vuotta), ei se ole sitä välttämättä yksittäisen joukkueen ja sen johdon kannalta. Se miten paljon parhaitenkin kommunikoitu ajatus yhteisestä koripallon intressistä kompensoisisi oman joukkueen pyörittämisen ongelmien aiheuttamaa vitutusta, riippuu sitten seuran GM:stä/päävalmentajasta ja heidän luonteistaan. Siihen jos yhdistetään aiheellinen tai aiheeton kokemus liigan jäämisestä maajoukkueen ym. valtakunnallisten projektien varjoon, kehittämistyön alueellisen epätasa-arvoisuuden kokemukset ja mahdolliset yksittäiset muut pienet tai isot vitutuksen aiheet niin purnausta ja kritiikkiä syntyy niin aiheesta kuin aiheetta.

edit. Mutta jotain enemmän ihan varmasti olisi voitu tehdä seurojen sitouttamiseksi. Ei se mitenkään ole hyvä asia, että tulee vastakkainasettelua tai sen kokemuksia seurojen ja liiton välille.

 

[RBP(ex)]

Tuossa asian kommunikoinnissa varmastikin on olennainen epäonnistuminen.

Onhan tässä asiassa tietenkin vastakkaiset intressit olemassa, joita on vaikea sovittaa yhteen ja siitä voi aiheutua vaikeus saada tavoitteita ymmärretyksi tai hyväksytyksi joukkueiden suuntaan. Jos x määrä pelaajia ikäluokasta 19-23 on NCAA:ssa, eivät nämä x pelaajaa ole suomalaisten joukkueiden käytettävissä. Nämä olisivat kuitenkin ikäluokan parhaimmistoon kuuluvia vaikka eivät tietenkään automaattisesti aina absoluuttisesti parempia kuin ne ikätoverit jotka ovat jääneet kotimaahan. Voisin kuvitella että nuoret olisivat myös ehkä hinnaltaan edullisempia kuin mitä ovat sitten kun (tai jos) palaavat Suomeen. Suomessa ollessaan olisivat saattaneet olla osaavia ja arvokkaita pelaajia. HBA:ssa olevat eivät hekään sitten ole suomalaisten junnu-/divari-/liigajoukkueiden käytössä. Joukkueiden johto joutuu tekemään töitä saadakseen rosterin kasaan ja sinne mahdollisimman hyvät pelaajat käytössä olevalla budjetilla ja HBA/NCAA on tästä tavoitteesta ihan suoraan pois. Vaikka voitaisiin osoittaa HBA/NCAA-putken olevan suomalaiselle koripallolle kokonaisuutena eduksi (tämä nähdään jos nähdään aikaisintaan tulevina vuosina kun homma on pyörinyt edes 10 vuotta), ei se ole sitä välttämättä yksittäisen joukkueen ja sen johdon kannalta. Se miten paljon parhaitenkin kommunikoitu ajatus yhteisestä koripallon intressistä kompensoisisi oman joukkueen pyörittämisen ongelmien aiheuttamaa vitutusta, riippuu sitten seuran GM:stä/päävalmentajasta ja heidän luonteistaan. Siihen jos yhdistetään aiheellinen tai aiheeton kokemus liigan jäämisestä maajoukkueen ym. valtakunnallisten projektien varjoon, kehittämistyön alueellisen epätasa-arvoisuuden kokemukset ja mahdolliset yksittäiset muut pienet tai isot vitutuksen aiheet niin purnausta ja kritiikkiä syntyy niin aiheesta kuin aiheetta.

edit. Mutta jotain enemmän ihan varmasti olisi voitu tehdä seurojen sitouttamiseksi. Ei se mitenkään ole hyvä asia, että tulee vastakkainasettelua tai sen kokemuksia seurojen ja liiton välille.

Boldattu sisältää sen ydinpelon, joka tähän järjestelmään sisältyy. Samaa sanoi myös päävalmentaja tv-kommentissa maaottelun puoliajalla. Mitään pikavoittoja ei tietysti ole saatavana, mutta monesti tuota samaa argumenttia käytetään silloin, kun hommat eivät oikein kulje ja halutaan vain lisää aikaa projektille vailla tietoa tuleeko onnistumisia. Toki tuosta perustamisesta 2012 lähtien jos lasketaan, niin 10 v tulee 2022 täyteen, eli pian pitäisi jo näkyä jotakin. Alkuvaiheessa HBA oli kuitenkin koulujoukkue PHYK:n yläkoululaisille. Nämä pelasivat muistaakseni EEGBL -sarjaa, eli kävivät koulujoukkueena pelaamassa ulkomailla ja pelasivat muuten seuroissaan. Sitten näiden oppilaiden siirryttyä lukioon HBA tuli myös sinne. Alkuvuosina pelaajat pelasivat seuroissaan ja harjoittelivat koulussa suuren osan harjoituksiaan. Pelaajien rasitustaso oli sitten ehkä se kompastuskivi, kun koulun valmentajat ja seurojen valmentajat eivät oikein saaneet kommunikaatiotaan kuntoon. Sitten jossakin vaiheessa HBA muuttui koulujoukkueeksi ja sarjatasoiksi on naisilla valikoitunut korisliiga ja miehillä divari 1A.

Vanha sanonta on, että pelaamaan oppii vain pelaamalla, mutta nyt se on ilmeisesti muuttunut muotoon pelaamaan oppii vain harjoittelemalla paljon. Ajattelisin, että parhaille suomalaisille junioreille pitäisi tarjota liigatason vastusta molemmissa sukupuolissa. Ongelmaksi nousee ehkä sitten vain se, että siinä kun yhtä joukkuetta/sarja rahoittaa yhteiskunta, joutuvat muut joukkueet katselemaan eurot jostakin muualta. Parhaat HBA:n kasvatit varmaan hyötyvät nykyjärjestelmästä jotakin, mutta heikommat ja keskitason pelaajat eivät välttämättä aivan niin paljoa. Tosin tälle väittämälle ei löydy puolesta eikä vastaan kommentteja, koska vertailupohja puuttuu. Kun katsoo tämän akatemian valmentajia vuosien varrella, niin herää pakosta kysymys, että onko siellä tosiaan edes lähellä maan parhaat voimat, vai onko hommattu työpaikkoja lähipiirille ja sellaisille, jotka eivät ehkä muuten valmennuksellaan palkkaansa ansaitsisi. Ainakin tyttöjen puolen päävalmentaja on suorastaan kuuluisa siitä, miten paljon hän on dissannut naiskoripalloa. Mene ja tiedä. Tekemistä kuitenkin riittäisi sekä koko systeemissä, että eritoten tuossa tiedottamisessa ja yhteistyön hausta muun koripalloväen kanssa.

 

[KeegoMesh]

Tuossa asian kommunikoinnissa varmastikin on olennainen epäonnistuminen.
......... HBA:ssa olevat eivät hekään sitten ole suomalaisten junnu-/divari-/liigajoukkueiden käytössä. Joukkueiden johto joutuu tekemään töitä saadakseen rosterin kasaan ja sinne mahdollisimman hyvät pelaajat käytössä olevalla budjetilla ja HBA/NCAA on tästä tavoitteesta ihan suoraan pois. Vaikka voitaisiin osoittaa HBA/NCAA-putken olevan suomalaiselle koripallolle kokonaisuutena eduksi (tämä nähdään jos nähdään aikaisintaan tulevina vuosina kun homma on pyörinyt edes 10 vuotta), ei se ole sitä välttämättä yksittäisen joukkueen ja sen johdon kannalta. Se miten paljon parhaitenkin kommunikoitu ajatus yhteisestä koripallon intressistä kompensoisisi oman joukkueen pyörittämisen ongelmien aiheuttamaa vitutusta, riippuu sitten seuran GM:stä/päävalmentajasta ja heidän luonteistaan. Siihen jos yhdistetään aiheellinen tai aiheeton kokemus liigan jäämisestä maajoukkueen ym. valtakunnallisten projektien varjoon, kehittämistyön alueellisen epätasa-arvoisuuden kokemukset ja mahdolliset yksittäiset muut pienet tai isot vitutuksen aiheet niin purnausta ja kritiikkiä syntyy niin aiheesta kuin aiheetta.

edit. Mutta jotain enemmän ihan varmasti olisi voitu tehdä seurojen sitouttamiseksi. Ei se mitenkään ole hyvä asia, että tulee vastakkainasettelua tai sen kokemuksia seurojen ja liiton välille.

Tämä HBA- ja maajoukkuetoiminta ei taida vaikuttaa suurimpaan osaan seuroja millään tavalla. Mikäli seura on TOP15 ulkopuolella niin HBA-riski on arvioni mukaan nolla. Kuinka suureksi arvioisitte niiden suomalaisseurojen määrän, joiden olemassaolon nuo HBA- ja maajoukkuetyypit tietävät?

EDIT:
Asian voisi selvittää esimerkiksi pyytämälöä testihenkilöä nimeämään 20kpl suomalaisia koripalloseuroja ja vähentää listalta pois ne nimetyt seurat joita ei enää ole olemassa. Veikkaan, että lista pienenisi viiteentoista....
1) Honka
2) Hnmky
3) Lepy
4) EBT
5) Pyrintö
6) Puhu
...hmmm

 

[Sepi]

Tämä HBA- ja maajoukkuetoiminta ei taida vaikuttaa suurimpaan osaan seuroja millään tavalla. Mikäli seura on TOP15 ulkopuolella niin HBA-riski on arvioni mukaan nolla. Kuinka suureksi arvioisitte niiden suomalaisseurojen määrän, joiden olemassaolon nuo HBA- ja maajoukkuetyypit tietävät?

Eihän noita kommentteja HBA:sta ole loppujen lopuksi kyllä kovin monen seuran johdon suusta ainakaan julkisuuteen asti tullut. Enemmän se herättää kuohuntaa täällä kp.comissa. Muuta tyytymättömyyttä liittoa kohtaan sitten on kyllä vähän enemmänkin tullut, kärkiteemana korisliigan unohtaminen maajoukkueen kustannuksella. Haluaisin uskoa, että HBA- ja mj-jullit osaavat ainakin suomalaiset liigajoukkueet nimetä. Ihme on, jos eivät oikeasti viitsi seurata korisliigaa. Herää kysymys, onko asenne kunnossa, jos ei kaikkein lähimpänä oleva ammattilaissarja yhtään herätä kiinnostusta.

 

[hightower]

Tämä HBA- ja maajoukkuetoiminta ei taida vaikuttaa suurimpaan osaan seuroja millään tavalla. Mikäli seura on TOP15 ulkopuolella niin HBA-riski on arvioni mukaan nolla. Kuinka suureksi arvioisitte niiden suomalaisseurojen määrän, joiden olemassaolon nuo HBA- ja maajoukkuetyypit tietävät?

EDIT:
Asian voisi selvittää esimerkiksi pyytämälöä testihenkilöä nimeämään 20kpl suomalaisia koripalloseuroja ja vähentää listalta pois ne nimetyt seurat joita ei enää ole olemassa. Veikkaan, että lista pienenisi viiteentoista....
1) Honka
2) Hnmky
3) Lepy
4) EBT
5) Pyrintö
6) Puhu
...hmmm

Kohtuu rajua yleistystä, koski tuo sitten pelaajia tai valmennusstaffia. Valmentajia näkee pitkin kautta lähes joka viikonloppu U19, U17, U16, U15 sm peleissä ja alueen peleissä. Divarista en osaa sanoa kun ole niissä käynyt pariin vuoteen. Aivan varmasti näkevät yli viisitoista seuraa kauden aikana. Tytöissä lähtöseurojen määrä on ehkä hieman pienempi ja eri sarjoissa pelaa enempi samat seurat mutta johan tuolla on poikien puolella tusinan verran kasvattajaseuroja. Tuskin tuolla nyt niin huonomuistisia ollaan.

Poikien puolella HBA:han syksyksi päässeet pojat taisivat kaikki pelata sekä U17 että U16 SM-sarjaa, siinä tuli jo 13 joukkuetta, eiköhän jokainen keksi pari joukkuetta lisää nuoruuden vastustajista...

Se on sitten eri asia jos oma näkemys juniorikoripalloon on suppeampi

 

[Hela19]

20 ehdokasta on kutsuttu joulukuun 2019 lopun MU18-leirille Kisakallioon. Onko ryhmässä maan 20 parasta U18-poikaa vai onko sieltä väkeä poissa esim. loukkaantumisten/kieltäytymisten johdosta? Itselleni useampi vähemmän tuttu nimi ryhmässä.

 

[ballin]

20 ehdokasta on kutsuttu joulukuun 2019 lopun MU18-leirille Kisakallioon. Onko ryhmässä maan 20 parasta U18-poikaa vai onko sieltä väkeä poissa esim. loukkaantumisten/kieltäytymisten johdosta? Itselleni useampi vähemmän tuttu nimi ryhmässä.

Mistäs tällainen lista löytyy? Itse en kyennyt löytämään...

 

[ballin]

MU18-maajoukkueen leirille kutsuttu 20 pelaajaa

www.basket.fi

Löytyihän se kuitenkin.
Kyllähän tuossa muutama on, jotka eivät 2 vuotta sitten u16 ryhmässä mukana olleet.
Itselle ainot joiden pelaamista en ole nähnyt on tuo Jyväskylän kolmikko. 1-2 paikan pelaajia tuntuu ainakin olevan riittävästi.

 

[Hela19]

Eivät ole jyväskyläläiset tuttuja minullekaan.
Ehdokkaat muutamaa lukuun ottamatta pelasivat viime kaudella pääsääntöisesti U17- ja (U19-)sarjoja, sekä SM:ää että divaria. Itse jäin lähinnä kaipaamaan viime kauden U17SM:n tehokkuustilaston kärkipäässä olleiden Eräkankaan (4.), Gullichsenin (9.), Savolaisen (2.) ja Taimelan (3.) nimiä listalta.

 

[ballin]

Eivät ole jyväskyläläiset tuttuja minullekaan.
Ehdokkaat muutamaa lukuun ottamatta pelasivat viime kaudella pääsääntöisesti U17- ja (U19-)sarjoja, sekä SM:ää että divaria. Itse jäin lähinnä kaipaamaan viime kauden U17SM:n tehokkuustilaston kärkipäässä olleiden Eräkankaan (4.), Gullichsenin (9.), Savolaisen (2.) ja Taimelan (3.) nimiä listalta.

Samaa katselin itsekin, mutta syynä ainakin Savolaisen ja Eräkankaan puuttumiseen saattaa olla se, että 3-4 (pääasiassa 4) paikan pelaajia on jo joukkueessa aika monta (Korkiatupa, Leskinen, Vuori, Besselink, Luukkonen)

 

[Tommi13]

Eivät ole jyväskyläläiset tuttuja minullekaan.
Ehdokkaat muutamaa lukuun ottamatta pelasivat viime kaudella pääsääntöisesti U17- ja (U19-)sarjoja, sekä SM:ää että divaria. Itse jäin lähinnä kaipaamaan viime kauden U17SM:n tehokkuustilaston kärkipäässä olleiden Eräkankaan (4.), Gullichsenin (9.), Savolaisen (2.) ja Taimelan (3.) nimiä listalta.

Taimela on ollut loukkaantuneena jo jonkin aikaa ja ei taitaisi pystyä pelaamaan vielä.

 

[suomikoris]

Katsoin itsekin tuota listaa ja ihmettelen suuresti, miten ihmeessä esimerkiksi Pyry Kantomaa on voitu valita leiritykselle mukaan.

 

[Pelikaani]

Kaikki kunnia valituille pelaajille. Hyviä pelimiehiä kaikki. Erot ovat aina yksittäisten pelaajien välillä jo tosi pieniä.

Maajoukkuevalinnoissa on kuitenkin kyse myöskin politiikasta. Ensimmäinen juttu on, että maajoukkuetoiminnalla ohjaillaan pelaajia "oikeisiin" seuroihin. Tätä on tapahtunut paitsi maajoukkuetoiminnan yhteydessä niin myös maajoukkuevalinnoilla. Nuoret aika nopeasti ymmärtävät, että mikäli toiveena on päästä maajoukkuetoimintaan mukaan, kannattaa siirtyä tiettyihin seuroihin. Tuossa on aika hyvä otos näistä seuroista mukana, joihin siirto kannattaa. Paria poikkeusta lukuun ottamatta. JBA on tullut tähän piiriin vahvasti nyt mukaan.

Toinen politiikka on, että majutoiminnassa kuljetetaan enemmän nuorempaa ikäluokkaa jo joukkueiden mukana. Nyt valituista 25 % taitaa olla 2003 syntyneitä. Uskon, että 2002 syntyneistä olisi löytynyt yhtä hyviä pelimiehiä pelipaikoille näkemieni U19 ja Divari A/B pelien perusteella. Mutta tämä on selkeästi toimintatapa, joka on valittu. Harmi niille 02 -syntyneille, joiden mahdollinen vuosi tämä olisi ollut. Todennäköisesti tästä ringistä valitaan joukkueseen 2-3 nuoremman ikäluokan pelaajaa balttianmericuppiin näillä valinnoilla.

Mielestäni tämä toimintatapa on ihan täysin linjassa nuorisomaajoukkueiden tavoitteiden kanssa. Sudenpolku & meidän tapa
Tavoitteena ei ole kehittää suomalaista korista laajemmin susitoiminnan kautta vaan tuottaa ikäluokasta yksi pelaaja aikuismaajoukkueeseen. Näin voidaan jossain 15-16 -vuotiaana valita muutama pelaaja, joihin panostetaan täysillä. Muilla nyt ei ole niin väliä.

 

[Statisti]

Pelikaani kiteytti asian täydellisesti. Väärä kunta, väärä seura tai väärä valmentaja, niin mahiksia ei anneta. Jyväskylä on päässyt piireihin, onnittelut siitä. Toki tietysti voi miettiä sitä, ovatko tällaiset tavoitteet hyviä tai kannatettavia. Reiluudesta puhumattakaan. Suomi on pieni koripallomaa, kannattaisi yrittää tukea talentteja myös kapean kärjen takana joka ikäluokassa. Kärkikin voi tylsyä jostain syystä. Kun joku joskus 14-vuotiaana on valittu "tulevaksi tähdeksi", status pysyy. Muutamia autetaan ja kannetaan loppuun asti, päivän kunnolla tai saavutuksilla ei ole merkitystä. "Valittuja" ei ohiteta. Tämä pätee niin mj-toiminnassa, kuin HBA-valinnoissa.

 

[Hela19]

Pelikaani, kirjoitit hyvin ja paljon asiaa. "Sudenpolku ja meidän tavassa" on tosiaan yhtenä neljästä tavoitteesta tuottaa 1 pelaaja ikäluokkaa kohden aikuismaajoukkueeseen. Yhtenä kohtana siellä on myös, että kaikki maajoukkueet pelaavat EM-kisojen A-tasolla. Tulevana kesänä kaikki poikamaajoukkueet pelaavat kuitenkin B-tasolla. Miksiköhän näin on käynyt?

Pelaajien suosiminen. Ei valita ikäluokan parhaita pelaajia mukaan vaan suositaan tiettyjen joukkuieden (& koulujen) pelaajia, (esim. HBA ja tästä kaudesta lähtien näyttää JBA olevan samalla statuksella). Kuten Statisti kirjoitti yllä, 14-15 vuotiaana pelaaja luokitellaan tulevaisuuden pelaajaksi ja unohdetaan ikäluokan muut huiput, jotka eivät ole saaneet kyseistä statusta. Erään ryhmässä olevan JBA:n pelaajan tehot tältä kaudelta eivät päätä huimaa (M1B 7,2 ja U191D 3,3) sekä HBA:n pelaajan M1A:n tehokkuus 7 pelin jälkeen -1,1! Pojat varmasti yrittävät parhaansa, hyvä näin ja sen lisäksi ovat valinneet oikean, sudenpolkuun hyväksytyn joukkueen.

Uskon, että yllä mainittu pelaajien suosiminen / luokitteleminen majupojaksi ja muihin, ei ole pitkällä juoksulla Suomen koripalloa oikeaan suuntaan vievä asia. Majutoiminnan ulkopuolelle jääneille, sinne taitojen puolesta kuuluville, ei asia hirveästi yllätä, koska suurin osa kuitenkin tietää, että valintoihin vaikuttavat paljon ei-pelilliset asiat. Maajoukkueileireille tulisi aina valita ikäluokan parhaat pelaajat, jotta nouseminen takaisin A-sarjaan olisi mahdollista. Koskee myös U18-joukkueessa -03 syntyneitä pelaajia. Jos taidot riittää, niin ilman muuta leirille. Esim. mielestäni paras 2002 syntynyt suomalainen, Max Besselink, ei ole pelannut vielä urallaan yhtään maaottelua. Toivottavasti mahtuu leiriltä Baltic Sea Cupiin.

 

[ballin]

Pelikaani, kirjoitit hyvin ja paljon asiaa. "Sudenpolku ja meidän tavassa" on tosiaan yhtenä neljästä tavoitteesta tuottaa 1 pelaaja ikäluokkaa kohden aikuismaajoukkueeseen. Yhtenä kohtana siellä on myös, että kaikki maajoukkueet pelaavat EM-kisojen A-tasolla. Tulevana kesänä kaikki poikamaajoukkueet pelaavat kuitenkin B-tasolla. Miksiköhän näin on käynyt?

Pelaajien suosiminen. Ei valita ikäluokan parhaita pelaajia mukaan vaan suositaan tiettyjen joukkuieden (& koulujen) pelaajia, (esim. HBA ja tästä kaudesta lähtien näyttää JBA olevan samalla statuksella). Kuten Statisti kirjoitti yllä, 14-15 vuotiaana pelaaja luokitellaan tulevaisuuden pelaajaksi ja unohdetaan ikäluokan muut huiput, jotka eivät ole saaneet kyseistä statusta. Erään ryhmässä olevan JBA:n pelaajan tehot tältä kaudelta eivät päätä huimaa (M1B 7,2 ja U191D 3,3) sekä HBA:n pelaajan M1A:n tehokkuus 7 pelin jälkeen -1,1! Pojat varmasti yrittävät parhaansa, hyvä näin ja sen lisäksi ovat valinneet oikean, sudenpolkuun hyväksytyn joukkueen.

Uskon, että yllä mainittu pelaajien suosiminen / luokitteleminen majupojaksi ja muihin, ei ole pitkällä juoksulla Suomen koripalloa oikeaan suuntaan vievä asia. Majutoiminnan ulkopuolelle jääneille, sinne taitojen puolesta kuuluville, ei asia hirveästi yllätä, koska suurin osa kuitenkin tietää, että valintoihin vaikuttavat paljon ei-pelilliset asiat. Maajoukkueileireille tulisi aina valita ikäluokan parhaat pelaajat, jotta nouseminen takaisin A-sarjaan olisi mahdollista. Koskee myös U18-joukkueessa -03 syntyneitä pelaajia. Jos taidot riittää, niin ilman muuta leirille. Esim. mielestäni paras 2002 syntynyt suomalainen, Max Besselink, ei ole pelannut vielä urallaan yhtään maaottelua. Toivottavasti mahtuu leiriltä Baltic Sea Cupiin.

Besselink taisi viime kesän olla ulkomailla (NBA academy jne.) sen verran että ei ollut mahdollista osallistua maajoukkueeseen. Baltic Sea cupissa olisi tietysti voinut pelata...