Täällä on kirjoitettu siinä hengessä että Bulls ei ole koskaan halunnut että Lauri menestyisi. Väitän että ei pidä paikkaansa ja tässä oma näkemys noin kronologisesti miten meni.
2018 syksyllä Lauri oli ehdottomasti Bullsin hypetetyin pelaaja ja valittu Rookie First tiimiin. LavIne oli saanut juuri uuden sopparin, mutta suuri osa esim faneista oli sitä mieltä että väärin mätsatty, hänhän loukkaantumisesta tulleena oli pelannut melko huonon (lyhyen) kauden. Olin silloin syksystä katsomassa useita pelejä vaikka Lauri sattuikin olemaan kyynärpäävaivaisena. Kaikista ulkoisista merkeistä Laurista odotettiin supertähteä. Vaikkapa Madhouse Store UC:n kyljessä oli täynnä kaikenlaista Lauri-kamaa, ja aivan varmasti silloin Laurilla myytiin eniten kaikkea oheistuotetta. Niken Magnificent Mile Storessa Lauri oli koko seinän kuvassa ja paitoja räkkitolkulla. Lavinesta ei näkynyt juuri mitään saati Dunnista. Oli aivan selvää että Bulls puski Lauri tulevaisuuden kasvona jolla myydään lippuja ja tavaraa. Tulokaskaudella oli kritiikkiä Hoibergille, että nokkimajärjestys pitää olla ja Lauri ykkönen. Hoiberg tuumi että "pojat selvittelee keskenään". Mutta Laurikin todisti, että hänelle oli silloin settejä suunniteltu iso joukko.
Vähän tämän jälkeen Boylen astui ohjaksiin, ja synnytti melkoisen turbulenssin, josta Lauri selvisi kuitenkin aika hyvin. Boylen hidastutti aluksi aiemman pace&space Hoiballin kävelyvauhdiksi. Siitä sitten palautui suht normaaliksi ja lopulta tuli se kuuluisa Februlauri, joka nostatti taas odotuksia. Dramaattinen muutos tuli kuitenkin syksyllä -19 uusien apuvalmentajien myötä, kun puolustus alkoi pelata systemaattista hard hedgeä p&r:a vastaan ja hyökkäyksessä Lauri jumitettiin passiiviseksi kaarella päivystäjäksi. Tässä putosivat tatsit melkein puoleen ja Lauri statistiksi. Miksi näin kävi, on vaikea ymmärtää. Vaikuttiko Garpax Boyleniin vai päinvastoin, vai oliko koko johto ja valmennus vaan aivan ulalla verrattuna käytettävissä olevaan materiaaliin tai yleensä?
Onko Lauria kehitetty oikein, ei varmaan. Se kehittyminen ammattilaisliigoissa taitaa kuitenkin pääosin olla kunkin itsensä varassa kun aikaa pelikaudella harjoitteluun ei juuri ole. Lauria ei ole nähty videoissa, missä Tatum ja Embiid ovat samalla "kesäleirillä" huippuvalmennuksessa ja hinkkaavat jotain yksittäistä juttua . Luin jostain keskisuomalaisesta lehdestä kesällä -19 artikkelin missä Laten "henk koht valmentaja" vieraili Jykylässä muutaman päivän kesän alussa ja "teki ohjelman". Googlailin hemmon taustoja, ja aika vaatimattomalta vaikutti asiakaskunnan suhteen. En yhtään epäile etteikö Lauri harjoittelisi tunnollisesti mutta luulisin että suomilomat kannattaa jatkossa unohtaa ja investoida johonkin kunnon nimeen joka laittaa vähitellen muutaman uuden asian kuntoon.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen: Laurista odotettiin vähintään AS-tason hemmoa Chicagossa ensimmäisen kahden vuoden aikana. Moni asia ei ole kuitenkaan tukenut tätä käytännössä ja Boylen osaltaan aiheutti roolin muuttumisen. Suomalaisesta näkökulmasta meillä on yksi seurattava pelaaja. Markkinalla on kuitenkin yli 400 vertailukohdetta, eikä yhteen kaveriin muodostu mitään henkistä sidettä, oli nyt mistä oli. Ja uutta tulee sisään joka vuosi. Suomalaisen seuraajan kulmasta Laurille sattuvat jutut ovat dramatiikkaa, siellä business as usual.
