- Viestejä
- 234
Vs: Chicago Bulls: Rebuild
Nyt oli ihan pakko kaivaa vanhat tunnukset esiin ja kommentoida tälle palstalle, kun oli sen verran puutaheinää tämä teksti.
Ensinnäkin, en ole vielä törmännyt yhteenkään foorumiin (tosin ei tule yleensä kuin kolmella tai neljällä englanninkielisellä foorumilla pyörittyä), jossa Markkasta olisi haukuttu itsekkääksi. Usein tuntuu mielipiteet olevan pikemminkin päinvastaiset ja Chicagon pelintekijöidän rajallinen syöttötaito, syöttöhalukkuus ja pelisilmä ovat suurimmat valituksen aiheet. Markkasen uskotaan jo nyt olevan tämän hetkisen ehjänä olevan kokoonpanon paras hyökkäyspään optio (ja suurin tulevaisuuden toivo), jonka toivotaan ottavan enemmän ratkaisuja ja kokeilevan omia rajojaan.
Myöskään tilastot eivät tue tätä väitettä itsekkyydestä. Laurin "käyttöaste" (usage rate eli tilasto, joka suurpiirteisesti mittaa sitä, kuinka suuren osan joukkueen ratkaisuista pelaaja ottaa) on hyvin maltillinen 21,6 % parin ensimmäisen pelin jälkeen. Isompia lukemia Chicagon rosterin enemmän peliaikaa nauttineista pelaajista ovat kirjauttaneet Justin Holiday (23,3 %), Robin Lopez (24,5 %) ja Kay Felder (34,4 %). Jerian Grantilla se puolestaan on lähes identtinen (21,5 %). Eli tämän mittarin mukaan Lauri olisi aloitusviisikossa joukkueen 3. tai 4. optio. Sama kaava toistuu, jos mittarina käyttää heittomääriä per 36 minuuttia; Lauri on siinäkin tilastossa Holidays, Lopezin ja Grantin takana.
Molemmat pelit nähneenä myöskään omaan silmään ei ole osunut Markkasen osalta montaakaan pakotettua ratkaisua. Menetyksiä toki on tullut, mutta se on ollut odotettua Markkasen totutellessa NBA-tason puolustajiin ja joukkueiden puolustustapoihin (hieman eri syöttöoptiot ja -kulmat kuin Euroopan tai ylöopistojen parketeilla). Muutama ajo per ottelu ei mielestäni ole yhtään liikaa 35 minuutin peliajalla.
Jos asiaa taas miettii puhtaasti Bullsin tulevaisuuden ja pelaajakehityksen kannalta, niin kuinka moni (pelikelpoinen) pelaaja on tästä joukkueesta oikeasti potentiaalisia aloitusviisikon tai edes rotaation miehiä 3-5 vuoden päästä? Holiday ja Lopez kaupataan heti, kun sopiva kauppa osuu kohdalle eikä kenelläkään muulla ole läheskään samaa "upside":a kuin Markkasella.
Toki tässä pitää olla varovainen sen kanssa etteivät pelaajat opi huonoja tapoja ja pelaavat kovalla intensiteetillä ja joukkueena ottelusta toiseen (vrt. Phoenix Sunsin tämän hetkinen draama). Se tosin taas tippuu Hoibergin harteille, samoin kuin pelaajien liikkeelle saaminen hyökkäyspäässä, ja eri asia onkin, onko Fredin harteet tarpeeksi vankat Bullsin nostamiseksi takaisin itäisen konferenssin parhammistoon.
Nyt ei kerkeä enempää asiaa argumentoimaan, katsotaan josko sitä kerkeisi pidemmän kaavan kautta paremmalla ajalla.
Pyynikin Toivoton sanoi:Laurillahan oli jo Arizonassa (varsinkin viime keväänä) taipumusta siihen, että kun pallo lopulta tuli takamiesten pompottelun jälkeen käteen, heitto lähti samantien, vaikka paikka olisi ollut miten huono. Samaa on ollut nähtävissä jo näissä parissa Bullsin pelissä. Toki Markkasella myös on ns. vihreää valoa, mutta NBA on kuitenkin hyvin erilainen ympäristö kuin NCAA. Egoilla ja joukkueen sisäisillä suhteilla on joskus jopa enemmän merkitystä kuin valmennusjohdon linjauksilla.
Jenkkifoorumeilla jo puhutaan, että vaikka itseluottamus on nuorella pelaajalla sinänsä hyvä asia, Markkasella on tosta enää melko lyhyt matka suoranaiseen itsekkyyteen jos heittoherkkyys vielä lisääntyy. Vaikka me first -ajattelua on joukkueessa liikkeellä muutenkin, rookie on kuitenkin aina rookie ja kantaa muiden pelikasseja.
Lauri sanoo mielellään haastatteluissa, ettei koskaan pakota ratkaisujaan. Enimmäkseen tuo pitää paikkansa, mutta toisaalta skoraajalle melkein mikä tahansa paikka näyttäytyy pelin rytmin mukaisena, vaikka ei sitä varsinaisesti olisikaan....
Itse toivoisin Laurin lisäävän reilusti pallotonta liikkumistaan niissä tilanteissa, kun kuvio on jo mennyt rikki ja joukkue improvisoi (näitä on Bullssissa jatkuvasti). Kaarella seisominen johtaa usein heittämiseen/ajamiseen täysin staattista ja hyvin valmistautunutta puolustusta vastaan.
Ihan ekana kannattaisi kuitenkin luopua noista hullunrohkeista coast to coast -yrityksistä. Markkanen haluaa tietty näyttää osaavansa käsitellä palloa, mutta pitäisi ymmärtää, että hänen kokoiselleen kaverille pelkästään ajot kaarelta nähdään erinomaisena suorituksena, eikä muuta välttämättä kaivatakaan.
Nyt oli ihan pakko kaivaa vanhat tunnukset esiin ja kommentoida tälle palstalle, kun oli sen verran puutaheinää tämä teksti.
Ensinnäkin, en ole vielä törmännyt yhteenkään foorumiin (tosin ei tule yleensä kuin kolmella tai neljällä englanninkielisellä foorumilla pyörittyä), jossa Markkasta olisi haukuttu itsekkääksi. Usein tuntuu mielipiteet olevan pikemminkin päinvastaiset ja Chicagon pelintekijöidän rajallinen syöttötaito, syöttöhalukkuus ja pelisilmä ovat suurimmat valituksen aiheet. Markkasen uskotaan jo nyt olevan tämän hetkisen ehjänä olevan kokoonpanon paras hyökkäyspään optio (ja suurin tulevaisuuden toivo), jonka toivotaan ottavan enemmän ratkaisuja ja kokeilevan omia rajojaan.
Myöskään tilastot eivät tue tätä väitettä itsekkyydestä. Laurin "käyttöaste" (usage rate eli tilasto, joka suurpiirteisesti mittaa sitä, kuinka suuren osan joukkueen ratkaisuista pelaaja ottaa) on hyvin maltillinen 21,6 % parin ensimmäisen pelin jälkeen. Isompia lukemia Chicagon rosterin enemmän peliaikaa nauttineista pelaajista ovat kirjauttaneet Justin Holiday (23,3 %), Robin Lopez (24,5 %) ja Kay Felder (34,4 %). Jerian Grantilla se puolestaan on lähes identtinen (21,5 %). Eli tämän mittarin mukaan Lauri olisi aloitusviisikossa joukkueen 3. tai 4. optio. Sama kaava toistuu, jos mittarina käyttää heittomääriä per 36 minuuttia; Lauri on siinäkin tilastossa Holidays, Lopezin ja Grantin takana.
Molemmat pelit nähneenä myöskään omaan silmään ei ole osunut Markkasen osalta montaakaan pakotettua ratkaisua. Menetyksiä toki on tullut, mutta se on ollut odotettua Markkasen totutellessa NBA-tason puolustajiin ja joukkueiden puolustustapoihin (hieman eri syöttöoptiot ja -kulmat kuin Euroopan tai ylöopistojen parketeilla). Muutama ajo per ottelu ei mielestäni ole yhtään liikaa 35 minuutin peliajalla.
Jos asiaa taas miettii puhtaasti Bullsin tulevaisuuden ja pelaajakehityksen kannalta, niin kuinka moni (pelikelpoinen) pelaaja on tästä joukkueesta oikeasti potentiaalisia aloitusviisikon tai edes rotaation miehiä 3-5 vuoden päästä? Holiday ja Lopez kaupataan heti, kun sopiva kauppa osuu kohdalle eikä kenelläkään muulla ole läheskään samaa "upside":a kuin Markkasella.
Toki tässä pitää olla varovainen sen kanssa etteivät pelaajat opi huonoja tapoja ja pelaavat kovalla intensiteetillä ja joukkueena ottelusta toiseen (vrt. Phoenix Sunsin tämän hetkinen draama). Se tosin taas tippuu Hoibergin harteille, samoin kuin pelaajien liikkeelle saaminen hyökkäyspäässä, ja eri asia onkin, onko Fredin harteet tarpeeksi vankat Bullsin nostamiseksi takaisin itäisen konferenssin parhammistoon.
Nyt ei kerkeä enempää asiaa argumentoimaan, katsotaan josko sitä kerkeisi pidemmän kaavan kautta paremmalla ajalla.