Enpä tuohon analyytikkaan liikaa luottas ku otoskoko pieni, parametrien määritys vajavaista ja muuttujia 10 pelaajaa + tuomarit. Kyllä ihan silmällä näkee noi, että kuka pärjää puolustuksessa ja kuka ei. Hyvä apuväline toki.
No näin on tietysti ja supertähtipotentiaali. Oheinen tilasto kuitenkin kertoo yksittäisen pelaajan vaikutuksesta joukkueen tekemiseen kuin ihan omasta esim.skoraamisesta. Pysähtyiskö pallo enemmän Mobleyhin kun on kentällä? En osaa eritellä asiaa, mistä johtuu.Mobleyhan on aika raakile hyökkäyspäässä eli taitoa löytyy mutta vielä ei olla sillä tasolla että saisi puristettua +10 pojoa joka pelissä. Jos menee huonosti niin sitten menee todella huonosti ja jos menee hyvin niin sitten se on yleensä jossain 20 pinnaa max.
Mobley on usein mukana silloin kun päätetään pelata palloa sille. Eli iso roolin on olla vain korin alla ja käyttää tilaisuudet hyväksi ja kun on vielä niin nuori niin aina ei onnistu ne helpotkaan. Välillä tosiaan häviää sinne hyökkäykseen ylimääräiseksi kaveriksi korin alle. Jos vertaa esim Mobleyta ja Lauria, kun molemmat ovat ruokaketjussa siellä Garland-Allen akselin jälkeen niin Laurille pelataan paljon enemmän palloa hyökkäyksessä. Varmasti johtuu siitä että Lauri pelaa kaaren takana joka avaa sitten muille peliä paljon enemmän. Mobley on taas enemmän iso/matchup korin alle mitä haetaan.No näin on tietysti ja supertähtipotentiaali. Oheinen tilasto kuitenkin kertoo yksittäisen pelaajan vaikutuksesta joukkueen tekemiseen kuin ihan omasta esim.skoraamisesta. Pysähtyiskö pallo enemmän Mobleyhin kun on kentällä? En osaa eritellä asiaa, mistä johtuu.
Missä kohtaa Markkasen heittoa se heitto menee rikki? Heittovalmentajat sanovat, että mikäli pelaaja on penkitetty niin heiton korjaamisen voi aloittaa heti. Toisaalta vaikka pelaaja saisi paljon peliaikaa, mutta heitto on riittävän pahasti rikki niin sen korjaamisen voi aloittaa heti.Mahtaneeko korjaus mennä kuitenkin ensi kesään? Reggie Millerin heittokouluun ja sieltä taas rentous heittoon ja ylimääräiset levytangot vaan puhtaasti nurkkaan. Toki Akeemilta voi hakea pari liikettä korin alla, siellä on moni tuon mittainen ukko (ja lyhyempikin) pärjännyt ilman suuria muskeleitakin.
En ole nähnyt Markkasen heittävän pitkän aikaa, mutta olisi kiva kuulla teorioita missä se Markkasen heiton ongelma on? Kuulostaa hauskalta pulmalta, koska kyseessä on hyvä ja osaava heittäjä.
En ole nähnyt näitä Markkasen ohiheittoja, joten luotan sanomaasi. Viestisi sisältö kertoo kaiken oleellisen. Markkasen heittotekniikka tai mikään tekniikkapuolen asia ei ilmeisesti ole rikki.Ei Laurin heitossa mitään vikaa ole. Ongelma on siellä pääkopassa. Lauri, kun joutuu nyt ajattelemaan liikaa kentällä ja se ei ole ollut koskaan Markkasen vahvuus. Uusi pelipaikka pistää ihan erilaista painetta pelaajaan ja pääkopassa puristaa. Nyt valmennus on selvästi halunnut Laurilta enemmän muita juttuja, kun kolmoset eivät uppoa. Lauri, kun ei ole muissa jutuissa erityisen hyvä, niin väkisin alkaa se heitto puristamaan vieläkin enemmän. Heitto on pitkälti itseluottamuksesta kiinni. Lauri oli viime kaudella 40% heittäjä. Ehkä osasyy oli se, että ei ollut katsojia, ehkä toinen syy se , että pystyi pelaamaan paineettomassa tilassa penkiltä. Uudet haasteet ovat vieneet itseluottamuksen selvästi nollaan. Menetysten jälkeen sättii itseään ja viime pelissä oli suu mutrulla penkityksen jälkeen. Mielestäni paras lääke itseluottamuksen takaisin nostamiseen olisi tulla penkiltä 4 paikalle ja rakentaa sieltä uutta alkua.
Näyttäisi rytmistä putoavan ihan yhtä hyvin kuin ennen vanhaan. Noissa ohiheitoissa olen näkevinäni kummallisen ylimääräisen "vaihtoaskeleen". En tiedä onko Markkasella ollut nuorempana tapana mennä heiton alle tuolla tavalla vai onko tuo joku uusi Clevelandin juttu ....
Tuosta voi tutustua niin voi itse päätellä.
Olennaista kai on meneekö heitto koko ajan samalla tavalla ohi esimerkiksi "jää koko ajan lyhyeksi"? Se pieni määrä mitä näin Markkasen joulukuun ohiheittoja niin ne tuntuivat menevän ohi kuin "haulikolla ammuttaessa" eli myös meni heittoja pitkäksi ja sivuilta ohi. Mikäli heitossa on paljon satunnaisuutta eli heitot eivät mene samalla tavalla ohi niin se voisi olla merkki "heiton tasapainon" ongelmista."Tekniikka rikki" vai ei on semantiikkaa. Se on selvää että heitto ei ole kerrasta toiseen samanlainen. Mitä matalampi kaari, sitä enemmän pitää olla lähtönopeutta eli voimantuottoa. Epäilisin myös että se pienentää "paketin" virhetoleranssia. Nyt osa heitoista tulee kiskaistua vaan käsillä (aika paljon eturautaan paukkuu). Yleensä pulma on ollut tietenkin vaan pituudessa, mutta nyt aika paljon on tullut myös heittoja joissa pallo lähtee väärään linjaan. Liekö sitten vaan sitä että itseluottamus on kadonnut tyystin. Toinen asia sitten on että epäröi jättää heiton ottamatta jos joku vähänkin tulossa häiritsemään. Vertailun vuoksi se ekan kauden 100-heittoa video, jossa ei käsi paljon häirinnyt. Heitto oli hyvin samasta muotista joka kerta, toki nuo on onnistuneita heittoja kaikki. Laurilla on kaiketi tämä "yips", ja toivon mukaan löytää keinot sen selättämiseen. Ei kai se vaati muuta kuin että lähtee sujumaan. Se varmaan vaan on turhauttavaa kun harjoituksissa heitto kulkee ja pelissä tulee se epävarmuus.
Mitä matalampi kaari, sitä enemmän pitää olla lähtönopeutta eli voimantuottoa.
Vertailun vuoksi se ekan kauden 100-heittoa video, jossa ei käsi paljon häirinnyt. Heitto oli hyvin samasta muotista joka kerta, toki nuo on onnistuneita heittoja kaikki.
Cavsin pelityyli (oikeasti puolustetaan puolustuspäässä) on todella kuluttava. Arvelinkin että se juna ei jaksa puksuttaa kovin kauaa….
Näinpä kaiketi. Mut jos voimaa haluaa heittoon jaloista eikä halua hypätä paljonkaan eteenpäin, heittoon tulee jaloilla ennemmin kaarta kuin suoraan eteenpäin ohjaavaa voimaa. Sitä saa ennemminkin käsivarsista ja ranteesta. Tämä siis jälleen amatöörin mutulla.Eikös tuo ole juuri päinvastoin. Korkeammassa kaaressa pallo lentää pidemmän lentoradan, joten vaaditaan kovempi lähtönopeus samaan pituuteen. En mistään mitään tiedä, mutta keihäänheiton kommentaattoreita olen joskus kuunnellut.![]()
Nopea heittäminen on kuin laittaisi kranaatin sellaiseen "kranaatin heittimeen". Hitaassa heittämisessä pitää heitto "virittää". Esimerkiksi laitetaan se kranaatti lentoradalle sellaisella "katapultilla". Tästä syystä väittäisin, että laakaheitto on hidas.....
Onko siinä sit jotain sellaista että nopean heiton tekniikassa laaka on helpompi saada ilmaan nopeasti ja tarkasti ainakin koria kohti? Jotenkin intuitiivisesti tuntuis siltä.
Ei se kyllä ole. Korkeakaarisessa heitossa pallolla on enemmän aikaa edetä horisontaalisen komponentin (kohti koria) suunnassa koska joka tapauksessa painovoima tuo palloa alaspäin vakiokiihtyvyydellä. Niinpä matalakaarisessa heitossa kun tuo korkeusero kaaren huippukohdan ja korin välillä on pienempi, pallo pitää saada matkaan suuremmalla nopeudella ettei painovoima ehtisi vaikuttaa siihen ja putoamiseen liian kauan. Tämä on ihan puhdasta fysiikkaa (mekaniikkaa). Toki tuossa muitakin voimia vaikuttaa mm. ilmanvastuksen takia, mutta yksinkertaistaenkin saa pääteltyä tuon asian. Tai toisin päin ajatellen vakiovoimalla 45 asteen kaari vie pallon/luodin vaakasuunnassa pisimmälle.Eikös tuo ole juuri päinvastoin. Korkeammassa kaaressa pallo lentää pidemmän lentoradan, joten vaaditaan kovempi lähtönopeus samaan pituuteen. En mistään mitään tiedä, mutta keihäänheiton kommentaattoreita olen joskus kuunnellut.
Puhuinkin että heitto näytti hyvin samanlaiselle joka kerta. Nyt jokainen on hieman erilainen ja Lauri arempi ottamaan vähänkään haastettua kolmosta. Enkä puhu yleisesti kauden tilastosta vaan miltä homma on näyttänyt nyt pari kolme viikkoa. Onhan se "uuden tyylin heittokin" uponnut luotettavasti melko pitkiäkin jaksoja esim viime kauden lopulla.Näissä on aika paljon sitä "aikaa kultaa muistot" -juttua mukana. Laurilla oli ensimmäisellä kaudella joulukuun jälkeen kolkki-% 33,6%. Nyt kolkki-% tällä kaudella 30,7%.. Laurilla on tällä kaudella 163 kolkkiyritystä. Eli jos tällä kaudella olisi mennyt viisi heittoa enemmän sisään, oltaisiin samassa prosentissa kuin ekalla kaudella tässä vaiheessa.
Ei se kyllä ole. Korkeakaarisessa heitossa pallolla on enemmän aikaa edetä horisontaalisen komponentin (kohti koria) suunnassa koska joka tapauksessa painovoima tuo palloa alaspäin vakiokiihtyvyydellä. Niinpä matalakaarisessa heitossa kun tuo korkeusero kaaren huippukohdan ja korin välillä on pienempi, pallo pitää saada matkaan suuremmalla nopeudella ettei painovoima ehtisi vaikuttaa siihen ja putoamiseen liian kauan. Tämä on ihan puhdasta fysiikkaa (mekaniikkaa). Toki tuossa muitakin voimia vaikuttaa mm. ilmanvastuksen takia, mutta yksinkertaistaenkin saa pääteltyä tuon asian. Tai toisin päin ajatellen vakiovoimalla 45 asteen kaari vie pallon/luodin vaakasuunnassa pisimmälle.
The release height of the basketball shot is largely determined by the height of the player shooting. According to Professor John Fontanella, the ideal angles from the free throw line are as follows:
These angles produce the slowest moving ball as it approaches the rim, which gives you a shooter’s touch.
- 5’4″ player should launch the ball at a 52.2 degree angle
- 5’8″ player should launch the ball at a 51.5 degree angle
- 6’0″ player should launch the ball at a 50.8 degree angle
- 6’4″ player should launch the ball at a 50.1 degree angle
- 6’8″ player should launch the ball at a 49.4 degree angle
- 7’0″ player should launch the ball at a 48.7 degree angle