Vs: Finaali: Pyrintö - ToPo
Pakko nyt kommentoida tähän topiciin, että tämän vuoden finaalisarja oli tasoltaan ja viihdearvoltaan täysin ylivertainen koko 2000-luvulla. Hienoa, että liigan taso on ainakin kahden parhaan jengin osalta selvästi noussut.
Vaikuttaa siltä, että finaalisarjan lopullinen ratkaisu oli kuitenkin Pieti Poikolan parempi taktinen kyky sopeutua muuttuviin tilanteisiin pelien aikana kuin vastustajan päävalmentajalla.
Poikola pystyy tekemään taktisia muutoksia pelin aikana siten, että vastustajat joutuvat muuttamaan pelityyliään. Finaalisarjassa se näkyi esimerkiksi ison viisikon peluuttamisella sekä miespuolustuksen muuttamisella, niin että Hanno Möttölä pidettäisiin enemmän kokonaan irti pallosta.
Poikola on vielä nuori valmentaja, joka rakentaa pelifilosofiansa olemassa olevan materiaalin mukaan. Mielestäni se on tapa, jolla koriksessa tulisikin valmentaa.
Esimerkiksi viime kaudella Pyrintö pelasi yllättävän tehokkaasti käyttäen jatkuvasti 2-2-1-prässiä ja 2-3-paikkaa. Tämä oli erittäin hyvä ratkaisu, koska Pyrinnöllä oli tuolloin käytössään Antti Nikkilä, joka on tunnetusti jopa Tapio Suomisen mielestä "poikkeuksellisen iso mies".
Pronssi oli sillä joukkueella ihan kelpo tulos, eikä kirkkaammatkaan mitalit jääneet älyttömän kauaksi.
Tällä kaudella Pyrintö pelasi "hallittua katukorista", joka perustui pitkälti jenkkikolmikon taitoihin 1-vastaan-1-tilanteissa. Kuten mestaruuteen päättyneestä kaudesta voidaan ilmiselvästi havaita... varsin toimiva strategia!
Näillä kommenteilla en halua missään nimessä vähätellä Damon Williamsin merkitystä Pyrinnölle. Williams on mielestäni peliälykkyydeltään korkeatasoisin amerikkaispelaaja Suomessa koskaan.
Harmillista kyllä, DW:n voitontahto on ilmeisesti niin suuri, että hän käyttäytyy kentällä aika ajoin provosoivasti, mistä johtuen hän joutuu monesti vierasotteluissa yleisön silmätikuksi.
Pakko myös myöntää, etten itse pidä lainkaan jenkkien poikkeuksellisen dominoivasta roolista mestarijoukkueessa. Vaikea kuvitella, että esimerkiksi Namika Lahdessa rakennettaisiin joukkuetta samalla tavalla, mutta säännöthän ovat luonnollisesti samat kaikille.
Sympatiapisteitä tuskin tarvitsee, jos voi juhlia viikkotolkulla mestaruutta niin, että juhlakassassa on viidennen finaalin lipputulot.
Enkä todellakaan ihmettele tamperelaiset, jos mestaruutta pitää juhlia ulkomailla tai jossain muussa kaupungissa.
Joka tapauksessa viestini pääsanoma on, että päättyneellä kaudella pelkästään pelaajamateriaalin perusteella ToPon olisi pitänyt voittaa mestaruus.
