Vs: JOEN SUU
Täällä ollaan taas ja henkikin pihisee vielä jotenkin. Viikon työt tehty tai ainakin tarvittavat tunnit työpaikalla lorvailtu ja alaisia komenneltu.
Vaan on se maailman meno aika kiivasta nykyisin ja eipä tässä tiedä, näkeekö meikäläinen enää kuuskymppisiäkään. Meinaan, jos alkaa kolmas maailmansota sen Puuttini-Hirmun vallanhimon takia.
Se on Puuttini lisännyt sotajoukkoja tänne Susirajankin korkeudelle. Onneksi vielä rajan toiselle puolen. Enitenhän tässä harmittaa, että mahdollisen kionfliktin tai jopa ydinsodan tullessa, miten käy meidän kpcomin? Ja meidän aktiivijäsenien? Mulla ainakaan ei ole pommisuojaa. Ainakaan ydinsotaa vastaan. Eikä ole köyhällä ollut varaa varautua muutenkaan. Hyvä kun päivän ruuat saa hankittua. Ei jää ylimääräistä rahaa hamstraukseen pahojen päivien varalle.
Haadeshan tietenkin selviää kaikesta, kun on siellä maan alla ja ei ole oikeasti olemassakaan, kun on vain taruolento. Mutta entä wimi ja minä? Ja Veke ja Iso-Kaima? Sorsapilli voidaan unohtaa, kun kerran ei täällä enää käykään....
Sitten iloisempiin asioihin. Iloisempiin ja illoisempiin, sillä näillä huonoilla polvilla on huomenillalla lähdettävä eukon kanssa tansimaan Pajarinhoviin. Onneksi on kuskina ja yksi tuttavaperhekin lähtee mukaan. Se tuttavaperheen isäntä ei lasiin sylje, joten rattoisasti matka ainakin menee. Ja onhan siellä perilläkin tarjoilua. Tai eihän ne mitään tarjoa, vaan itse pitää ostaa. Pitää kai sitä muutama peli kuppien kaadon välillä yrittää tanssia linkuttaakin....
Pittää mennessä käydä vissiin Kassan-Baarissakin. Jos meinaan auto pysähtyy....
Näillä mennään. Sihhautin yhden. Sandellssii mieki. Tiedoksi Kaimalle. Ja nyt jo toisenkin.
Ai niin. Kävin töiden jälkeen metsässä pilkkomassa koivupöllejäkin tunnin verran, mutta pois piti lähteä, kun alkoi vettä ja räntää tulla laik kats änd tooks.