Junnukoriksen tila Suomessa

[Rudolph Myyränius]

Näillä uutisen kentillä ei toiminnasta pelimuotoista tai harjoittelua ole kuin murto-osa. Ajanviettoa, hupiheittelyä ja muuta lorvimista 99,x prosenttia ajasta.

Kunnon kentät sitten erikseen. Niillä tapahtuu merkittävää koristoimintaa. Näiden monitoimikenttien ja koulun pihojen ainoa funktio koripallon osalta on pitää nämä lönnijät pois kunnon ulkokentiltä, jotta niillä saavat korisihmiset viettää aikaa ilman häiriötä.

Ja toki tuollainen lorvailu kentillä on parempaa kuin olla jossain muualla tappelemassa ja rikkomassa paikkoja. Ei sillä suomalaisen juniorikoripallon osalta ole kuitenkaan mitään tekemistä.

 

[Rudolph Myyränius]

Suomessa on aika paljon kaupunkeja ja paikkakuntia, joissa ei ole mitään "kunnon ulkokenttiä".

Tämä on se aito ongelma. Joka kerta ottaa sydämestä, kun uusi kenttä nousee ja se on tasoltaan hobby elikkäs täyttä paskaa ja totaalisen hyödytön koripalloilullisesti.

 

[outerspacejam]

Näillä uutisen kentillä ei toiminnasta pelimuotoista tai harjoittelua ole kuin murto-osa. Ajanviettoa, hupiheittelyä ja muuta lorvimista 99,x prosenttia ajasta.

Kunnon kentät sitten erikseen. Niillä tapahtuu merkittävää koristoimintaa. Näiden monitoimikenttien ja koulun pihojen ainoa funktio koripallon osalta on pitää nämä lönnijät pois kunnon ulkokentiltä, jotta niillä saavat korisihmiset viettää aikaa ilman häiriötä.

Ja toki tuollainen lorvailu kentillä on parempaa kuin olla jossain muualla tappelemassa ja rikkomassa paikkoja. Ei sillä suomalaisen juniorikoripallon osalta ole kuitenkaan mitään tekemistä.

No nyt tulee melko sakeaa ja tietämätöntä julistusta

 

[Chaser23]

Tämä on se aito ongelma. Joka kerta ottaa sydämestä, kun uusi kenttä nousee ja se on tasoltaan hobby elikkäs täyttä paskaa ja totaalisen hyödytön koripalloilullisesti.

Tämä kyllä totta, mutta täällä totuttu olemaan tyytyväisiä että saadaan edes jotain joka parempi kuin ei mitään, siintä ei itsellä tietoa mikä hinta-ero olisi täysin koripalloon soveltuva ulkokenttä vs. tämä tekonurmi ns.monitoimi setti joka soveltuu sitten yhtä hyvin, eli huonosti koripalloon ja jalkapalloon sekä säbään jota nähnyt myös noilla pelattavan. Vielä tuohon alkuperäiseen aiheeseen, ei se möykkääminen tietenkään yöllä ok ole, mutta nyt kun koreja ei pysty käyttämään päivälläkään, poistuuko möykkäävä nuoriso sieltä koulunpihalta sen takia niihin koreihin ei voi heitellä vai poistuuko sieltä asiallinen päiväkäyttö eli ne vaahtosammuttimet vanhenpineen muualle ja illalla/yöllä mökääminen jatkuu entisellään ilman koripalloja?

 

[KooPee]

Tämä koripallokorien sitominenhan on niin naurettava homma kuin vain voi olla. Kun kuuntelin radiosta kaupungin edustajan haastattelua, niin ainakaan tällä kaupunkia edustaneella taholla ei ollut edes varmaa tietoa siitä onko valituksia tullut ilta- vai yöajan käytöstä ja tuntui tietävän että valituksia on tullut paljon, mutta ei sitä onko nämä tulleet yhdeltä vai useammalta valittajalla. Kuitenkin on päätetty sulkea nämä valituksen kohteena olleet kentät sekä päätetty ongelmien vuoksi olla rakentamatta paria muuta suunnitteilla ollutta kenttää sekä purettu kokonaan yksi kenttä. Onhan tämä suomalaisen virkamiestoiminnan helmiä, eikä valitettavasti suinkaan ainoa laatuaan.

Suomessakin on ollut ulkourheilukenttiä maailman sivu, niin miten näistä nyt tuli sellainen ongelma jota ei kyetä ratkaisemaan muutoin kuin sulkemalla kentät??? Olisin halunnut olla kärpäsenä katossa siinä kaupungin kahvipalaverissa jossa asiaa on pohdittu ja joku viisas on keksinyt ratkaisuksi että sidotaan korit pysyvästi kiinni ja seitsemän muuta ovat taputtaneet käsiään yhteen ja kiitelleet miten eivät itse tuota keksineet. Voiko meillä oikeasti olla näin yksinkertaisia ihmisiä päättävissä tahoissa? Vastaus kysymykseen: Näköjään voi.

Jos tässä olisi yhtään järkeä eri tahoilla, niin kuten ketjussakin jo aiemmin todettiin ensimmäinen toimenpide olisi lompsia kentän laidalle ja jutella kuin ihminen ihmiselle että toiminnasta aiheutuu häiriötä lähiasukkaille ja pelaaminen kentällä tulisi lopettaa klo 22 mennessä ja koska asutusta on vieressä niin muutoinkin välttää tarpeetonta meteliä kuten esim. musiikin huudattaminen. Jos tämä ei tepsi tai asianomainen ei uskalla mennä itse asiasta keskustelemaan, niin sitten soitto poliisille jonka viesti jo varmasti menee perille viimeistään muutaman kerran jälkeen. Hyvin normaalia nuorison osin mahdollisesti ajattelemattomuuttaankin harrastamaa toimintaa ja hyvin normaali järjestyshäiriötehtävä poliisille.

Mutta maalaisjärkihän tästä yhteiskunnasta tuntuu pakenevan muutoinkin vuosi vuodelta, joten ei tämän kaltainen toiminta Helsingin kaupungiltakaan taas varsinaisesti yllätä. Kumma kun Länsiväylää tai Mannerheimintietä ei suljettu lopullisesti kun Elokapina aiheutti siellä järjestyshäiriöitä. Ehkäpä juuri tämän vuoksi poliisi ei ole ennättänyt koripallokentille kun puolet poliisikunnasta kantaa meidän töitä vieroksuvaa nuorisonosaa (joka onneksi on vielä vähemmistössä) ajoradalta maijan kautta putkaan ja sama taas uudestaan.

Pahoittelut että hieman aiheen vierestä, mutta eihän tätä älyttömyyttä malttanut olla kommentoimatta ja ohuestihan tämä nyt liittyi siis koripalloonkin.

 

[Ohiheitto]

Vastaanlaisen leikkipuistokorin vieressä kaupungin vuokratalossa vuosia asuneena väitän, että ainakin se porukka, joka niillä koreilla viihtyi pitkälle kesäiltoihin, teki siitä alueesta turvallisemman, pitivät nistit ja potkulautahuligaanit poissa siltä pihalta. Ja meteli loppui klo 23 mennessä. Juttelin niiden kanssa pariin kertaan, ja jotkut niistä jopa moikkasi mua kun näkivät pihalla.

Toki oon kohtuullisen isokokoinen, lähiössä itsekin kasvanut henkilö, joka ottaa naapurinsa ihmisinä.

Yksi esimerkki omatoimisesta liikunnasta .
Myllypuron Alakiventien luonnon jääkentällä harjoitteli illlat pitkät yksi kaveri, jota ei oikein koulunkäynti innostanut. Pelattiin pipolätkää Matti vastaan muut - Matti voitti. Ilmeisesti tuolta kentältä hän haki tuntumaa latkään. Oliko sitten paskajää?
Kaveri oli Matti Hagman.
Toinen esimerkki Paloheinästä. Paloheinäyhdistys vastusti aikoinaan hanketta, jossa Paloheinän pulkkamäestä olisi lohkaistu pieni osa lumilautayrittäjälle. Nuoret olisivat päässeet kaupungin bussilla aivan perille asti - mutta ei. Perusteluna vastustukselle oli että paikalle saapuvista nuorista tulee meteliä. Jäähallin parkkipaikka ei sittemmin seuraa haitannut.
Että näin nuoria on kannustettu liikkumaan.

 

[Ohiheitto]

Näillä uutisen kentillä ei toiminnasta pelimuotoista tai harjoittelua ole kuin murto-osa. Ajanviettoa, hupiheittelyä ja muuta lorvimista 99,x prosenttia ajasta.

Kunnon kentät sitten erikseen. Niillä tapahtuu merkittävää koristoimintaa. Näiden monitoimikenttien ja koulun pihojen ainoa funktio koripallon osalta on pitää nämä lönnijät pois kunnon ulkokentiltä, jotta niillä saavat korisihmiset viettää aikaa ilman häiriötä.

Ja toki tuollainen lorvailu kentillä on parempaa kuin olla jossain muualla tappelemassa ja rikkomassa paikkoja. Ei sillä suomalaisen juniorikoripallon osalta ole kuitenkaan mitään tekemistä.

Noin vahvoille väitteille on varmaan olemassa ihan faktaakin.
Oletko todella ollut kellottamassa ja laskemassa hupiheittelijät ja lorvijat noilla kentillä ja tehnyt vertailuja kunnonkenttäläisistä, .... niinpä

 

[outerspacejam]

Yksi esimerkki omatoimisesta liikunnasta .
Myllypuron Alakiventien luonnon jääkentällä harjoitteli illlat pitkät yksi kaveri, jota ei oikein koulunkäynti innostanut. Pelattiin pipolätkää Matti vastaan muut - Matti voitti. Ilmeisesti tuolta kentältä hän haki tuntumaa latkään. Oliko sitten paskajää?
Kaveri oli Matti Hagman.
Toinen esimerkki Paloheinästä. Paloheinäyhdistys vastusti aikoinaan hanketta, jossa Paloheinän pulkkamäestä olisi lohkaistu pieni osa lumilautayrittäjälle. Nuoret olisivat päässeet kaupungin bussilla aivan perille asti - mutta ei. Perusteluna vastustukselle oli että paikalle saapuvista nuorista tulee meteliä. Jäähallin parkkipaikka ei sittemmin seuraa haitannut.
Että näin nuoria on kannustettu liikkumaan.

Muistelen, että eräs jyväskyläläinen NBA:n all-stars-valintakin heitteli ja pelaili kentällä, joka ei täyttänyt kunnollisen katukoriskentän vaatimuksia. Ei sillä, toivon toki itsekin kunnollisia katukoriskenttiä - ilman nurmia yms. - mutta paremman puutteessa on mahdollista kohota ties minne noilla huonommilla kentilläkin pallotellessa. Siinähän voi jopa saada plyometristä harjoitetta, kun tuommoiset 13-v kaverit vetävät donkkikisojaan junnukoreihin.

 

[kokokenttä]

Muistelen, että eräs jyväskyläläinen NBA:n all-stars-valintakin heitteli ja pelaili kentällä, joka ei täyttänyt kunnollisen katukoriskentän vaatimuksia. Ei sillä, toivon toki itsekin kunnollisia katukoriskenttiä - ilman nurmia yms. - mutta paremman puutteessa on mahdollista kohota ties minne noilla huonommilla kentilläkin pallotellessa. Siinähän voi jopa saada plyometristä harjoitetta, kun tuommoiset 13-v kaverit vetävät donkkikisojaan junnukoreihin.

Juuri sitä siinä saa. Oikeastaan tekee mitä hyvänsä motoriikan ja kehon, suuntien, ulkoisen maailman dynamiikan vuorovaikutusta ja sen hahmottamista tukevaa fyysistä ja leikin, pelin ja toisten pyrkimysten ymmärtämistä tukevaa toimintaa, niin siitä on hyötyä. Erityisesti tämä korostuu ennen teini-ikää, mutta muodossa tai toisessa se on läsnä geriatriikoksi asti.

Se voi olla vaikka perinteistä keinupersistä eli keinupolttopalloa mutta mikäs sen parempaa jos siinä on vielä kori mukana. Myönnän, että oma teini-ikäinen korikseni oli sunnuntaipalloilua, mutta kesät joka päivä oli sunnuntai, ja siinä sivussa oppi kyllä hahmottamaan myös esim. sen, missä korirengas on itseen nähden vaikka oma suunta/asento koriin nähden on mikä hyvänsä, on siinä lähellä tai kontaktissa keitä hyvänsä, ja tekee sen sitten kummalla kädellä hyvänsä. Oli kivempi sitten palloilla kunnon koreilla kun oli jotain oppinut, vaikka hassusta heittotekniikasta poisoppiminen osoittautuikin haastavaksi.

En pidä itseäni minään esimerkkinä koripallossa, se ei ole tämän jutustelun pointti. Sen sijaan tiedän yhtä ja toista motoriikan ja mielen harjoittelusta musiikin opiskelun, opettamisen ja näiden tutkimisen kautta, ja olen toisaalta tutustunut jonkin verran psykomotorisiin haasteisiin ja niiden ratkomiseen. Erityisesti huipputaitojen hiomisessa on poikkeuksetta avuksi se, että haasteita lähestytään useammasta suunnasta mekaanisen toiston sijaan. Toistoakin tarvitaan, mutta ei mekaanisena toimintona (jossa tosin voi oppia yhden tavan tehdä asia) vaan tilannetta, rytmiä ja suuntia hieman vaihdellen ja ”siitä ympäriltä”, mieluummin leikinomaisesti.

Hieman yksinkertaistaen ja yleistäen, klassisilla muusikoilla on enemmän (ja erilaisia) harjoittelusta aiheutuvia rasitusvammoja kuin jazz-muusikoilla. Jazzin opiskeluun kuuluu mekaanisen toiston sijaan (tai sen lisäksi) harjoitteita, jotka tehdään enemmän kuulonvaraisesti kuin klassisessa musiikissa, jossa perinteisesti toistetaan uupumukseen asti prikulleen sitä mitä ope sanoi. Lisäksi improvisointi yhdistää mieltä ja motoriikkaa tehokkaammin kuin mikään, ja sitähän lapsen leikki on, sillä lapsi oppii käytännössä kaikki taitonsa. Jäljittelemällä improvisoiden, ei mekaanisesti toistaen.

Mistä ne luovat ja vastustajaa hassuttavat taidot tulevat koriskentällä? Tuskin siitä, että on tiettyjä rajattuja liikkeitä ja toimintoja veivattu väsymiseen asti, vaan siitä, että näitä pystyy tilannekohtaisesti muuntelemaan ja keksimään lennosta jazz-muusikon tapaan. Koripalloilijan instrumentteja ovat etenkin hänen oma kehonsa ja sitten se pallo - ja yhteispeli tehdään bändin kanssa, peli ja vastustajan kahville vieminen on se musiikki. Näiden kaikkien yhteistoimintaa täytyy kehittää jotta lopputulos kelpaa Pariisissa tai Losissa.

Kaikenlaisen liikkeen harjoittelu pallon kanssa tai ilman on eduksi, jos haluaa huipulle. Lisäksi vaihtelua tarvitaan siinä, että eri yksilöille sopii vähän erilainen harjoittelu. Yksi viihtyy yksin pallon kanssa, toinen viihtyy muiden pallopelien parissa, kolmas yleisurheilukentällä ja neljäs salilla. Viides oppii treenaamaan soittoharrastuksensa kautta ja ymmärtää rytmin ja tilan yhteispeliä: sanotaan nyt vaikkapa niin, että groove on groovea, ajoitus on ajoittamista ja flow on flow’ta.

Tämä lähti kieltämättä polveilemaan eikä liity enää kuin pienesti ja ohkaisesti yöllisiin meluongelmiin. Sen sijaan tämä liittyy hyvin paljon siihen, a) onko paikkoja liikkua ja liikkuvatko lapset omaehtoisesti ja kavereiden kanssa ylipäätään, b) onko koriskenttiä, c) onko koristelineet kunnossa tai onko niiden sukat esim. sidottu kiinni.

 

[Mikkovaan]

Harjoittelua ei kuitenkaan saa tehdä yöaikaan, koska sehän on liian äänekästä ja ei sovi kaupunkiympäristöön:

Asukkaat valittivat yöllisestä metelistä â kaupunki päätti estää koripallon pelaamisen kaikilta

Pohjois-Haagassa, Puotilassa ja Malmilla on otettu koripallotelineitä pois käytöstä, koska yöaikaan tapahtuvan pelaamisen äänet ovat poikineet valituksia.

yle.fi

 

[Mikko Pitkänen]

Suomessa on aika paljon kaupunkeja ja paikkakuntia, joissa ei ole mitään "kunnon ulkokenttiä". On vain vanhoja kenttiä, jotka ovat vaihtelevassa kunnossa. Onneksi noilla kentillä käy kesäisin myös ihan tavoitteellisesti harrastavia junnujakin, jotka pelaavat esim. vanhempia ja kokeneempia pelimiehiä vastaan tuntitolkulla. Oman kokemuksen mukaan nuo ihan fiksujen pelimiesten sekalaiset porukat voivat hyvinkin pelata vaikka puolenyön yli. Ja niille voi käydä hyvin sanomassa, jos poppikoneen tai äänenkäyton volyymit on turhan suuret. Kaikkialla pelaajat eivät ole nistejä tai ryyppyporukoita. Ihan hyviä kokemuksia tällaisista tilanteista.

Jep. Ei siitä ole pitkäkään aika, kun pelasin ulkokoreilla taidoiltaan ja koristaustoiltaan varsin kirjavassa 4v4-porukassa mm. tämänhetkistä maajoukkuejunnua vastaan. Donkkasi mun yli, minkä jälkeen aloinkin pakkailla kamoja.
Ihan tarkalleen siitä on kaksi tuntia ja kolmekymmentäkuusi minuuttia.

 

[Rudolph Myyränius]

Jep. Ei siitä ole pitkäkään aika, kun pelasin ulkokoreilla taidoiltaan ja koristaustoiltaan varsin kirjavassa 4v4-porukassa mm. tämänhetkistä maajoukkuejunnua vastaan. Donkkasi mun yli, minkä jälkeen aloinkin pakkailla kamoja.
Ihan tarkalleen siitä on kaksi tuntia ja kolmekymmentäkuusi minuuttia.

Ironista kyllä, tässäkin tapauksessa pelit pelattiin mitä todennäköisimmin joko Sorsapuiston tai Koulukadun upeissa fasiliteeteissa eikä esim. Annalan koulun pihalla. Ja näin sen pitääkin olla. Nostamalla koripalloon tarkoitettujen olosuhteiden taso keskusteluun päästään kiinni siihen varsinaiseen asiaan eli juniorikoripalloilun tilaan Suomessa.

Mutta ei... Korisväki todistaa kerta toisensa jälkeen oman kykenemättömyytensä nähdä varsinaista ongelmaa. Epäuskoisesti on taas tätäkin keskustelua joutunut seuraamaan. Romantisoidaan surkeita ulkokorisolosuhteita, hyväksytään vallitseva koripallotilojen rakentamisstrategia sellaisenaan ja höpötetään jostain jazzmusiikista täysin aiheen ulkopuolelta.

Tämän Ylen uutisen pohjalta olisi riittänyt yksinkertainen toteamus varsinaisesta ongelmasta, jotka ovat siis käyttäjät joiden oman käytöksen takia korit joudutaan poistamaan käytöstä. Kyse ei ole herkkähipiäisistä asukkaista, laiskoista virkamiehistä eikä nyky-yhteiskunnan vuorovaikutushaasteista vaan mulkuista, jotka eivät osaa pelata yhteisten sääntöjen mukaan. Tämä sama tilanne toistuu ja toistuu, mutta korisväki näkee vain koripallonvihaajia kaikkialla ympärillään. Näissä tapauksissa melkeinpä aina on yritetty asialla jotain tehdä ennen "lopullisia ratkaisuja". Esimerkkinä vaikkapa Tampereelta nämä keissit:

Miniareenat kiinni kello 20 ja valot sammuksiin – Konsteja möykän hillitsemiseksi Tampereen liikuntapaikoilla pitää keksiä yhdessä asukkaiden kanssa

Liikuntapaikkojen käytön kieltäminen nykyistä aikaisemmin ja valojen sammuttaminen ajoissa voisivat parantaa ongelmaa, sanoo apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

www.aamulehti.fi

Kaupunki poistatti korit Tahmelassa ja ainakaan toistaiseksi niitä ei ole asennettu takaisin: ”Meluhäiriö on hävinnyt”

Matti Helimo: ”Positiiviset asiat nykytilanteesta ovat – nykytrendin mukaisesti – jääneet negatiivisen palautteen alle. Hienoa, että korien poistamisen jälkeen kentän käyttö on lisääntynyt! Se on mielestäni kaikkein tärkein asia.”

www.aamulehti.fi

Muutama lainaus jutuista:

Tällaisissa tilanteissa ei saa syyllistää yksittäisiä asukkaita, sillä melun ja häiriön kokeminen on yksilöllistä ja päivittäin jatkuva äänekäs metalliaitaan pompottelu ja potkiminen ja samaan aikaan tapahtuva musiikin soittaminen on asukkaille kohtuuton haitta.

On selvää, että pelaaminen metallisissa miniareenoissa aiheuttaa asukkaille ikävää häiriötä iltaisin, öisin ja erityisesti kesällä. Keskustelu on syytä siirtää itse ongelmaan: Miksi käyttäjät eivät noudata miniareenoiden järjestyssääntöjä? Mitä tälle on tehtävissä?

Hänestä on hienoa, että korien poistamisen jälkeen on tapahtunut seuraavia myönteisiä muutoksia. Niistä on tässä nyt tiivistetty listaus:

1) Kentän käyttö on lisääntynyt! Se on mielestäni kaikkein tärkein asia.

2) Myös pienet pääsevät nyt helpommin pelaamaan.

3) Kentän käyttö eri-ikäisten lähialueen asukkaiden höntsypaikkana on lisääntynyt. Nyt peleihin mahtuu enemmän ja eri-ikäisiä ja kokoisia.

4) Asukkaat, jotka kärsivät yöllisestä häiriökäyttäytymisestä, ovat saaneet nukkua öisin.

5) Lajivalikoima on laajentunut.

Helppoa ja hauskaa. Aihe on sillä kuitattu ja sen jälkeen vielä kerran se tärkein asia ulkokorikseen liittyen, johon korisväen kannattaisi tarmonsa keskittää oli kyse sitten suurkaupungista tai jostain pikkupitäjästä. Ulkokoriksen olosuhteet ja se oikea kysymys esitettäväksi - MIKSI RAKENNETAAN PELKKÄÄ PASKAA?

Ja ymmärrän, että edustan tässä kaupunkia, jossa asiat on hoidettu viime vuosina hyvin ja minulla ei ole täyttä ymmärrystä pienempien paikkakuntien ongelmista. Tietenkin teillä päin voidaan olla kiitollisia paskemmastakin kokonaisratkaisusta koripallon osalta, kun olette tottuneet teille aivan liian läheisen enon rakentamaan alumiinikattilaviritykseen, joka roikkuu puolivelttona ladon seinässä ja siihen pelaa koko kylän kaikki korisentustiaatikot. Toki silloin paskempikin kori tuntuu taivaan lahjalta. Mutta sen ei tarvitsisi olla niin.

Koritelineitä rakennettaessa hankinnat tehdään aina jostain ja suunnitelmat tehdään aina jossain. Mitä jos näiden osalta olisi valtakunnallinen momentum koripalloväen puolelta vaikuttaa lopputulokseen? Tällä hetkellä ylös nousee voittopuolisesti lähinnä viritelmiä, joissa on
A) liian pienet korilevyt
B) huonot rimat
C) usein liian pieni tila pelaamiseen
D) usein puuttuvat maalaukset kentän pinnasta
E) joskus jopa sopimaton pinta kentälle
F) korit saattavat olla niputettu yhteen osoittaen "jokaiseen ilmansuuntaan"
G) ei kahden päädyn kenttiä
H) korit asennetaan monitoimikenttien yhteyteen (jalkapallon ylivoima keinotekonurmialustalla vie mielenkiinnon)
I) Korkeus joko aikuiset tai minit, mutta pienille lapsille (alle 6-vuotiaat) ei tarjota heittelymahdollisuuksia


Näiden lisäksi koreja huolletaan liian satunnaisesti eli sukkien hajoamisen jälkeen niitä ei vaihdeta tarpeeksi usein uusiin. Koripallotilojen ympärillä ei myöskään ole aidoitusta tarpeeksi usein, jolloin pallot karkailevat minne sattuu.

Tämä on se ongelma, johon pitäisi päästä vaikuttamaan. Tämä on se kysymys, joka pitäisi esittää. Miksi koripallotiloja rakennettaessa tehdään sekundaa? Ja se ei todellakaan ole aivan sama, kunhan jotain nousee ylös. Todistettavasti laadukkaat ulkokoripallotilat nostavat käyttäjämääriä kautta linjan. Niin heittely- kuin pelitarkoituksessa. Niin junioreiden kuin aikuisten osallistumisen osalta. Ja se on koripalloilevan Suomen etu. Ei nykytilanne eikä kunnan osoittaminen sormella, kun mulkut eivät osaa yhteisiä pelisääntöjä koripallon pelaamisen osalta.

Hyvästä meiningistä esimerkkinä voi antaa juurikin Tampereen. Täällä on panostettu ulkokoripalloon kunnostamalla Koulukatu erittäin hyvälle tasolle viimeisen kymmenen vuoden aikana, jonka lisäksi Sorsapuistoon on noussut 3 kokonaista laadukasta kenttää. Näissä paikoissa on tänäkin kesänä useina päivinä käyttäjämäärät koripallon osalta useissa kymmenissä, jopa lähempänä 200 parhaimmillaan! Se on koripallokulttuuria ja se on saatu aikaiseksi ei laurimarkkashuumalla, vaan panostamalla olosuhteisiin.

Lisäksi Sammon uuden koulun pihalla on koulupihaksi tehty järkeviä valintoja. Täysimittaista koriskenttää ei ole saatu, eikä edes aivan nappiin valittuja telineitä+rautoja, mutta sentään heittelyyn järkevä tila aidoituksilla ja asianmukaisilla maalauksilla. Lisäksi päiväkodin pihalta löytyy paikkakunnan ja ehkä koko valtakunnan ainoa pikkulapsille tarkoitettu peliareena (korit jossain 120-140cm tietämillä), jossa alta 6-vuotiaat voivat heittelyä sekä pelaamista harrastaa.

Nyt pitäisi korispuolella panostaa poliittiseen vaikuttamiseen valtakunnallisesti kautta linjan liikuntapaikkatoiminnan osalta seuraaviin asioihin:

1) hyvät koristelineet
2) hyvät korisraudat
3) huolto säännönmukaisesti (sukkien kuntoa seurataan ja ne vaihdetaan ripeästi tai ainakin vaihdon voi tilata jostain numerosta/internetsivulta - toimii Tampereella)
4) maalaukset kuntoon eli vähintään aikuisten vaparialue, tilaa riittäessä myös kolmosviiva jollekin etäisyydellä vaparin kaaresta. Joko kiinni kaareen tai sitten fiban etäisyydelle. Jos kenttä rakennetaan pienempien lapsien käyttöön, niin voi tehdä minivaparialueen (Johanneksen koulutalo Tampereelta hyvä esimerkki).
5) mahdollisuuksien mukaan kahden päädyn kenttä, jos tila ei anna periksi niin laadukas yhden pään kenttä riittää.
6) aidoitukset jälleen mahdollisuuksien mukaan kentälle
7) kentän pinta asvaltti, muovi/kumimatto, joka soveltuu koriksen pelaamiseen. Ei saa olla liukas ja samoin maalaukset minimiiin. Kentän pintaa ei maalata kauttaaltaan (vrt. Santalahti Tampereella), koska tekee kentästä liukkaan.
8) Tasainen keskittymä eri korkeudella olevia koreja, adults-minit-superminit

Nämä asiat nyt nopeasti ajateltuna, muutakin hifisteltävää toki keksitään hyvälle kentälle. Yksi innovaatio voisi olla kenttä, jossa on katos. Tällöin pidennettäisiin kautta molemmista päistä kesää se 1-2 kk ainakin. Toki suomalaisen mentaliteetin tuntien näistä tulisi huumeidenkäyttöhuoneiden korvaajia, mutta kokeilla voisi ainakin.

Mielestäni tämä ei ole mahdoton tehtävä, koska kaikki nämä ratkaisut olisivat helposti toteutettavissa nykymallin paskan kenttäsuunnittelun sijaan. Kysymys on vain päätöksistä ja tekemisestä. Mitkään taloudelliset, fyysiset tai muunkaltaiset reunaehdot eivät tätä estä. Ja joku ylimielinen kirjoittelija ylempänä naureskeli kenttien tilanteen seuraamiselle. Siihen vastauksena kyllä, seuraan näiden kenttien tilannetta paljon tarkemmin kuin sinä tai kukaan keskimääräinen koripalloväen edustaja. Ja kiistaton fakta on se, että olosuhteet vetävät puoleensa porukkaa. Kasvava määrä porukka muodostaa yhteisöjä. Ja yhteisöt luovat kulttuuria. Kaikki se voisi sataa koripallon laariin Suomessa, mutta jostain syystä tällä hetkellä tietoisesti kieltäydytään näkemästä asiaa riittävän merkityksellisenä muutoksen luomiseksi. Meille riittävät paskat olosuhteet, joissa koripalloilua harrastavat eivät kehity ja sitä aloittelevat eivät innostu.

Ja se on se todellinen ongelma. Ei ongelmaporukoiden takia sinetöitävät korit monitoimikentiltä.

 

[Ohiheitto]

Ironista kyllä, tässäkin tapauksessa pelit pelattiin mitä todennäköisimmin joko Sorsapuiston tai Koulukadun upeissa fasiliteeteissa eikä esim. Annalan koulun pihalla. Ja näin sen pitääkin olla. Nostamalla koripalloon tarkoitettujen olosuhteiden taso keskusteluun päästään kiinni siihen varsinaiseen asiaan eli juniorikoripalloilun tilaan Suomessa.

Mutta ei... Korisväki todistaa kerta toisensa jälkeen oman kykenemättömyytensä nähdä varsinaista ongelmaa. Epäuskoisesti on taas tätäkin keskustelua joutunut seuraamaan. Romantisoidaan surkeita ulkokorisolosuhteita, hyväksytään vallitseva koripallotilojen rakentamisstrategia sellaisenaan ja höpötetään jostain jazzmusiikista täysin aiheen ulkopuolelta.

Tämän Ylen uutisen pohjalta olisi riittänyt yksinkertainen toteamus varsinaisesta ongelmasta, jotka ovat siis käyttäjät joiden oman käytöksen takia korit joudutaan poistamaan käytöstä. Kyse ei ole herkkähipiäisistä asukkaista, laiskoista virkamiehistä eikä nyky-yhteiskunnan vuorovaikutushaasteista vaan mulkuista, jotka eivät osaa pelata yhteisten sääntöjen mukaan. Tämä sama tilanne toistuu ja toistuu, mutta korisväki näkee vain koripallonvihaajia kaikkialla ympärillään. Näissä tapauksissa melkeinpä aina on yritetty asialla jotain tehdä ennen "lopullisia ratkaisuja". Esimerkkinä vaikkapa Tampereelta nämä keissit:

Miniareenat kiinni kello 20 ja valot sammuksiin – Konsteja möykän hillitsemiseksi Tampereen liikuntapaikoilla pitää keksiä yhdessä asukkaiden kanssa

Liikuntapaikkojen käytön kieltäminen nykyistä aikaisemmin ja valojen sammuttaminen ajoissa voisivat parantaa ongelmaa, sanoo apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

www.aamulehti.fi

Kaupunki poistatti korit Tahmelassa ja ainakaan toistaiseksi niitä ei ole asennettu takaisin: ”Meluhäiriö on hävinnyt”

Matti Helimo: ”Positiiviset asiat nykytilanteesta ovat – nykytrendin mukaisesti – jääneet negatiivisen palautteen alle. Hienoa, että korien poistamisen jälkeen kentän käyttö on lisääntynyt! Se on mielestäni kaikkein tärkein asia.”

www.aamulehti.fi

Muutama lainaus jutuista:



Helppoa ja hauskaa. Aihe on sillä kuitattu ja sen jälkeen vielä kerran se tärkein asia ulkokorikseen liittyen, johon korisväen kannattaisi tarmonsa keskittää oli kyse sitten suurkaupungista tai jostain pikkupitäjästä. Ulkokoriksen olosuhteet ja se oikea kysymys esitettäväksi - MIKSI RAKENNETAAN PELKKÄÄ PASKAA?

Ja ymmärrän, että edustan tässä kaupunkia, jossa asiat on hoidettu viime vuosina hyvin ja minulla ei ole täyttä ymmärrystä pienempien paikkakuntien ongelmista. Tietenkin teillä päin voidaan olla kiitollisia paskemmastakin kokonaisratkaisusta koripallon osalta, kun olette tottuneet teille aivan liian läheisen enon rakentamaan alumiinikattilaviritykseen, joka roikkuu puolivelttona ladon seinässä ja siihen pelaa koko kylän kaikki korisentustiaatikot. Toki silloin paskempikin kori tuntuu taivaan lahjalta. Mutta sen ei tarvitsisi olla niin.

Koritelineitä rakennettaessa hankinnat tehdään aina jostain ja suunnitelmat tehdään aina jossain. Mitä jos näiden osalta olisi valtakunnallinen momentum koripalloväen puolelta vaikuttaa lopputulokseen? Tällä hetkellä ylös nousee voittopuolisesti lähinnä viritelmiä, joissa on
A) liian pienet korilevyt
B) huonot rimat
C) usein liian pieni tila pelaamiseen
D) usein puuttuvat maalaukset kentän pinnasta
E) joskus jopa sopimaton pinta kentälle
F) korit saattavat olla niputettu yhteen osoittaen "jokaiseen ilmansuuntaan"
G) ei kahden päädyn kenttiä
H) korit asennetaan monitoimikenttien yhteyteen (jalkapallon ylivoima keinotekonurmialustalla vie mielenkiinnon)
I) Korkeus joko aikuiset tai minit, mutta pienille lapsille (alle 6-vuotiaat) ei tarjota heittelymahdollisuuksia


Näiden lisäksi koreja huolletaan liian satunnaisesti eli sukkien hajoamisen jälkeen niitä ei vaihdeta tarpeeksi usein uusiin. Koripallotilojen ympärillä ei myöskään ole aidoitusta tarpeeksi usein, jolloin pallot karkailevat minne sattuu.

Tämä on se ongelma, johon pitäisi päästä vaikuttamaan. Tämä on se kysymys, joka pitäisi esittää. Miksi koripallotiloja rakennettaessa tehdään sekundaa? Ja se ei todellakaan ole aivan sama, kunhan jotain nousee ylös. Todistettavasti laadukkaat ulkokoripallotilat nostavat käyttäjämääriä kautta linjan. Niin heittely- kuin pelitarkoituksessa. Niin junioreiden kuin aikuisten osallistumisen osalta. Ja se on koripalloilevan Suomen etu. Ei nykytilanne eikä kunnan osoittaminen sormella, kun mulkut eivät osaa yhteisiä pelisääntöjä koripallon pelaamisen osalta.

Hyvästä meiningistä esimerkkinä voi antaa juurikin Tampereen. Täällä on panostettu ulkokoripalloon kunnostamalla Koulukatu erittäin hyvälle tasolle viimeisen kymmenen vuoden aikana, jonka lisäksi Sorsapuistoon on noussut 3 kokonaista laadukasta kenttää. Näissä paikoissa on tänäkin kesänä useina päivinä käyttäjämäärät koripallon osalta useissa kymmenissä, jopa lähempänä 200 parhaimmillaan! Se on koripallokulttuuria ja se on saatu aikaiseksi ei laurimarkkashuumalla, vaan panostamalla olosuhteisiin.

Lisäksi Sammon uuden koulun pihalla on koulupihaksi tehty järkeviä valintoja. Täysimittaista koriskenttää ei ole saatu, eikä edes aivan nappiin valittuja telineitä+rautoja, mutta sentään heittelyyn järkevä tila aidoituksilla ja asianmukaisilla maalauksilla. Lisäksi päiväkodin pihalta löytyy paikkakunnan ja ehkä koko valtakunnan ainoa pikkulapsille tarkoitettu peliareena (korit jossain 120-140cm tietämillä), jossa alta 6-vuotiaat voivat heittelyä sekä pelaamista harrastaa.

Nyt pitäisi korispuolella panostaa poliittiseen vaikuttamiseen valtakunnallisesti kautta linjan liikuntapaikkatoiminnan osalta seuraaviin asioihin:

1) hyvät koristelineet
2) hyvät korisraudat
3) huolto säännönmukaisesti (sukkien kuntoa seurataan ja ne vaihdetaan ripeästi tai ainakin vaihdon voi tilata jostain numerosta/internetsivulta - toimii Tampereella)
4) maalaukset kuntoon eli vähintään aikuisten vaparialue, tilaa riittäessä myös kolmosviiva jollekin etäisyydellä vaparin kaaresta. Joko kiinni kaareen tai sitten fiban etäisyydelle. Jos kenttä rakennetaan pienempien lapsien käyttöön, niin voi tehdä minivaparialueen (Johanneksen koulutalo Tampereelta hyvä esimerkki).
5) mahdollisuuksien mukaan kahden päädyn kenttä, jos tila ei anna periksi niin laadukas yhden pään kenttä riittää.
6) aidoitukset jälleen mahdollisuuksien mukaan kentälle
7) kentän pinta asvaltti, muovi/kumimatto, joka soveltuu koriksen pelaamiseen. Ei saa olla liukas ja samoin maalaukset minimiiin. Kentän pintaa ei maalata kauttaaltaan (vrt. Santalahti Tampereella), koska tekee kentästä liukkaan.
8) Tasainen keskittymä eri korkeudella olevia koreja, adults-minit-superminit

Nämä asiat nyt nopeasti ajateltuna, muutakin hifisteltävää toki keksitään hyvälle kentälle. Yksi innovaatio voisi olla kenttä, jossa on katos. Tällöin pidennettäisiin kautta molemmista päistä kesää se 1-2 kk ainakin. Toki suomalaisen mentaliteetin tuntien näistä tulisi huumeidenkäyttöhuoneiden korvaajia, mutta kokeilla voisi ainakin.

Mielestäni tämä ei ole mahdoton tehtävä, koska kaikki nämä ratkaisut olisivat helposti toteutettavissa nykymallin paskan kenttäsuunnittelun sijaan. Kysymys on vain päätöksistä ja tekemisestä. Mitkään taloudelliset, fyysiset tai muunkaltaiset reunaehdot eivät tätä estä. Ja joku ylimielinen kirjoittelija ylempänä naureskeli kenttien tilanteen seuraamiselle. Siihen vastauksena kyllä, seuraan näiden kenttien tilannetta paljon tarkemmin kuin sinä tai kukaan keskimääräinen koripalloväen edustaja. Ja kiistaton fakta on se, että olosuhteet vetävät puoleensa porukkaa. Kasvava määrä porukka muodostaa yhteisöjä. Ja yhteisöt luovat kulttuuria. Kaikki se voisi sataa koripallon laariin Suomessa, mutta jostain syystä tällä hetkellä tietoisesti kieltäydytään näkemästä asiaa riittävän merkityksellisenä muutoksen luomiseksi. Meille riittävät paskat olosuhteet, joissa koripalloilua harrastavat eivät kehity ja sitä aloittelevat eivät innostu.

Ja se on se todellinen ongelma. Ei ongelmaporukoiden takia sinetöitävät korit monitoimikentiltä.

En väitä vastaan etteikö mainitsemasi hienot olosuhteet 1-8 olisi hyvästä mutta mistä ajettelit rahat niihin?
Onko siis parempi että paskakenttikään ei olisi ja niillä paskakentillä joita on sinetöidään korit tai poistetaan kokonaan ja ollaan sitten ilman hyviä ja paskakenttiä. Kannattaa siis pyrkiä täydellisyyteen tai ei sitten mitään.
Miten ajattelit tämän vievän nuorten koripalloa eteenpäin?

 

[KooPee]

Ironista kyllä, tässäkin tapauksessa pelit pelattiin mitä todennäköisimmin joko Sorsapuiston tai Koulukadun upeissa fasiliteeteissa eikä esim. Annalan koulun pihalla. Ja näin sen pitääkin olla. Nostamalla koripalloon tarkoitettujen olosuhteiden taso keskusteluun päästään kiinni siihen varsinaiseen asiaan eli juniorikoripalloilun tilaan Suomessa.

Mutta ei... Korisväki todistaa kerta toisensa jälkeen oman kykenemättömyytensä nähdä varsinaista ongelmaa. Epäuskoisesti on taas tätäkin keskustelua joutunut seuraamaan. Romantisoidaan surkeita ulkokorisolosuhteita, hyväksytään vallitseva koripallotilojen rakentamisstrategia sellaisenaan ja höpötetään jostain jazzmusiikista täysin aiheen ulkopuolelta.

Tämän Ylen uutisen pohjalta olisi riittänyt yksinkertainen toteamus varsinaisesta ongelmasta, jotka ovat siis käyttäjät joiden oman käytöksen takia korit joudutaan poistamaan käytöstä. Kyse ei ole herkkähipiäisistä asukkaista, laiskoista virkamiehistä eikä nyky-yhteiskunnan vuorovaikutushaasteista vaan mulkuista, jotka eivät osaa pelata yhteisten sääntöjen mukaan. Tämä sama tilanne toistuu ja toistuu, mutta korisväki näkee vain koripallonvihaajia kaikkialla ympärillään. Näissä tapauksissa melkeinpä aina on yritetty asialla jotain tehdä ennen "lopullisia ratkaisuja". Esimerkkinä vaikkapa Tampereelta nämä keissit:

Miniareenat kiinni kello 20 ja valot sammuksiin – Konsteja möykän hillitsemiseksi Tampereen liikuntapaikoilla pitää keksiä yhdessä asukkaiden kanssa

Liikuntapaikkojen käytön kieltäminen nykyistä aikaisemmin ja valojen sammuttaminen ajoissa voisivat parantaa ongelmaa, sanoo apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

www.aamulehti.fi

Kaupunki poistatti korit Tahmelassa ja ainakaan toistaiseksi niitä ei ole asennettu takaisin: ”Meluhäiriö on hävinnyt”

Matti Helimo: ”Positiiviset asiat nykytilanteesta ovat – nykytrendin mukaisesti – jääneet negatiivisen palautteen alle. Hienoa, että korien poistamisen jälkeen kentän käyttö on lisääntynyt! Se on mielestäni kaikkein tärkein asia.”

www.aamulehti.fi

Muutama lainaus jutuista:



Helppoa ja hauskaa. Aihe on sillä kuitattu ja sen jälkeen vielä kerran se tärkein asia ulkokorikseen liittyen, johon korisväen kannattaisi tarmonsa keskittää oli kyse sitten suurkaupungista tai jostain pikkupitäjästä. Ulkokoriksen olosuhteet ja se oikea kysymys esitettäväksi - MIKSI RAKENNETAAN PELKKÄÄ PASKAA?

Ja ymmärrän, että edustan tässä kaupunkia, jossa asiat on hoidettu viime vuosina hyvin ja minulla ei ole täyttä ymmärrystä pienempien paikkakuntien ongelmista. Tietenkin teillä päin voidaan olla kiitollisia paskemmastakin kokonaisratkaisusta koripallon osalta, kun olette tottuneet teille aivan liian läheisen enon rakentamaan alumiinikattilaviritykseen, joka roikkuu puolivelttona ladon seinässä ja siihen pelaa koko kylän kaikki korisentustiaatikot. Toki silloin paskempikin kori tuntuu taivaan lahjalta. Mutta sen ei tarvitsisi olla niin.

Koritelineitä rakennettaessa hankinnat tehdään aina jostain ja suunnitelmat tehdään aina jossain. Mitä jos näiden osalta olisi valtakunnallinen momentum koripalloväen puolelta vaikuttaa lopputulokseen? Tällä hetkellä ylös nousee voittopuolisesti lähinnä viritelmiä, joissa on
A) liian pienet korilevyt
B) huonot rimat
C) usein liian pieni tila pelaamiseen
D) usein puuttuvat maalaukset kentän pinnasta
E) joskus jopa sopimaton pinta kentälle
F) korit saattavat olla niputettu yhteen osoittaen "jokaiseen ilmansuuntaan"
G) ei kahden päädyn kenttiä
H) korit asennetaan monitoimikenttien yhteyteen (jalkapallon ylivoima keinotekonurmialustalla vie mielenkiinnon)
I) Korkeus joko aikuiset tai minit, mutta pienille lapsille (alle 6-vuotiaat) ei tarjota heittelymahdollisuuksia


Näiden lisäksi koreja huolletaan liian satunnaisesti eli sukkien hajoamisen jälkeen niitä ei vaihdeta tarpeeksi usein uusiin. Koripallotilojen ympärillä ei myöskään ole aidoitusta tarpeeksi usein, jolloin pallot karkailevat minne sattuu.

Tämä on se ongelma, johon pitäisi päästä vaikuttamaan. Tämä on se kysymys, joka pitäisi esittää. Miksi koripallotiloja rakennettaessa tehdään sekundaa? Ja se ei todellakaan ole aivan sama, kunhan jotain nousee ylös. Todistettavasti laadukkaat ulkokoripallotilat nostavat käyttäjämääriä kautta linjan. Niin heittely- kuin pelitarkoituksessa. Niin junioreiden kuin aikuisten osallistumisen osalta. Ja se on koripalloilevan Suomen etu. Ei nykytilanne eikä kunnan osoittaminen sormella, kun mulkut eivät osaa yhteisiä pelisääntöjä koripallon pelaamisen osalta.

Hyvästä meiningistä esimerkkinä voi antaa juurikin Tampereen. Täällä on panostettu ulkokoripalloon kunnostamalla Koulukatu erittäin hyvälle tasolle viimeisen kymmenen vuoden aikana, jonka lisäksi Sorsapuistoon on noussut 3 kokonaista laadukasta kenttää. Näissä paikoissa on tänäkin kesänä useina päivinä käyttäjämäärät koripallon osalta useissa kymmenissä, jopa lähempänä 200 parhaimmillaan! Se on koripallokulttuuria ja se on saatu aikaiseksi ei laurimarkkashuumalla, vaan panostamalla olosuhteisiin.

Lisäksi Sammon uuden koulun pihalla on koulupihaksi tehty järkeviä valintoja. Täysimittaista koriskenttää ei ole saatu, eikä edes aivan nappiin valittuja telineitä+rautoja, mutta sentään heittelyyn järkevä tila aidoituksilla ja asianmukaisilla maalauksilla. Lisäksi päiväkodin pihalta löytyy paikkakunnan ja ehkä koko valtakunnan ainoa pikkulapsille tarkoitettu peliareena (korit jossain 120-140cm tietämillä), jossa alta 6-vuotiaat voivat heittelyä sekä pelaamista harrastaa.

Nyt pitäisi korispuolella panostaa poliittiseen vaikuttamiseen valtakunnallisesti kautta linjan liikuntapaikkatoiminnan osalta seuraaviin asioihin:

1) hyvät koristelineet
2) hyvät korisraudat
3) huolto säännönmukaisesti (sukkien kuntoa seurataan ja ne vaihdetaan ripeästi tai ainakin vaihdon voi tilata jostain numerosta/internetsivulta - toimii Tampereella)
4) maalaukset kuntoon eli vähintään aikuisten vaparialue, tilaa riittäessä myös kolmosviiva jollekin etäisyydellä vaparin kaaresta. Joko kiinni kaareen tai sitten fiban etäisyydelle. Jos kenttä rakennetaan pienempien lapsien käyttöön, niin voi tehdä minivaparialueen (Johanneksen koulutalo Tampereelta hyvä esimerkki).
5) mahdollisuuksien mukaan kahden päädyn kenttä, jos tila ei anna periksi niin laadukas yhden pään kenttä riittää.
6) aidoitukset jälleen mahdollisuuksien mukaan kentälle
7) kentän pinta asvaltti, muovi/kumimatto, joka soveltuu koriksen pelaamiseen. Ei saa olla liukas ja samoin maalaukset minimiiin. Kentän pintaa ei maalata kauttaaltaan (vrt. Santalahti Tampereella), koska tekee kentästä liukkaan.
8) Tasainen keskittymä eri korkeudella olevia koreja, adults-minit-superminit

Nämä asiat nyt nopeasti ajateltuna, muutakin hifisteltävää toki keksitään hyvälle kentälle. Yksi innovaatio voisi olla kenttä, jossa on katos. Tällöin pidennettäisiin kautta molemmista päistä kesää se 1-2 kk ainakin. Toki suomalaisen mentaliteetin tuntien näistä tulisi huumeidenkäyttöhuoneiden korvaajia, mutta kokeilla voisi ainakin.

Mielestäni tämä ei ole mahdoton tehtävä, koska kaikki nämä ratkaisut olisivat helposti toteutettavissa nykymallin paskan kenttäsuunnittelun sijaan. Kysymys on vain päätöksistä ja tekemisestä. Mitkään taloudelliset, fyysiset tai muunkaltaiset reunaehdot eivät tätä estä. Ja joku ylimielinen kirjoittelija ylempänä naureskeli kenttien tilanteen seuraamiselle. Siihen vastauksena kyllä, seuraan näiden kenttien tilannetta paljon tarkemmin kuin sinä tai kukaan keskimääräinen koripalloväen edustaja. Ja kiistaton fakta on se, että olosuhteet vetävät puoleensa porukkaa. Kasvava määrä porukka muodostaa yhteisöjä. Ja yhteisöt luovat kulttuuria. Kaikki se voisi sataa koripallon laariin Suomessa, mutta jostain syystä tällä hetkellä tietoisesti kieltäydytään näkemästä asiaa riittävän merkityksellisenä muutoksen luomiseksi. Meille riittävät paskat olosuhteet, joissa koripalloilua harrastavat eivät kehity ja sitä aloittelevat eivät innostu.

Ja se on se todellinen ongelma. Ei ongelmaporukoiden takia sinetöitävät korit monitoimikentiltä.

Kyllä, kenttien suunnittelussa ja toteutuksessa on varmasti toivomisen varaa paljonkin. Näissä ei kuunnella lajiväkeä riittävästi jos lainkaan ja kenttien rakentamisessa käytettävät materiaalit ja komponentit valitaan usein hinta edellä.

Mutta tässä iloisesti sekoittuu kaksi asiaa - miten parempien kenttien rakentaminen vaikuttaa näiden ”mulkkujen” käytökseen, sääntöjen ja ohjeiden noudattamatta jättämiseen ja paikkojen rikkomiseen?

 

[Rudolph Myyränius]

Se ei ole lähtökohtaisesti suomalaisen junnukoriksen ongelma eli asiasta ei tässä topicissa ole sen enempää tarvetta keskustella.

Aiemmissa linkeissä kuitenkin niihinkin ratkaisuja, jonka lisäksi kenttien sijoittamiseen panostamisella voidaan myös ongelmaa ehkäistä.

 

[Rudolph Myyränius]

En väitä vastaan etteikö mainitsemasi hienot olosuhteet 1-8 olisi hyvästä mutta mistä ajettelit rahat niihin?
Onko siis parempi että paskakenttikään ei olisi ja niillä paskakentillä joita on sinetöidään korit tai poistetaan kokonaan ja ollaan sitten ilman hyviä ja paskakenttiä. Kannattaa siis pyrkiä täydellisyyteen tai ei sitten mitään.
Miten ajattelit tämän vievän nuorten koripalloa eteenpäin?

Mieluummin keskitetty määrä hyviä kenttiä kuin iso kasa paskoja, joita ei edes käytetä kovin paljoa niiden paskuuden johdosta. Rahaa menee varmaan jopa vähemmän silloin.

En myöskään usko, että hyvin toteutettu kenttä on paljoa kalliimpi kuin tuollainen huonompi.

 

[KooPee]

Se ei ole lähtökohtaisesti suomalaisen junnukoriksen ongelma eli asiasta ei tässä topicissa ole sen enempää tarvetta keskustella.

Aiemmissa linkeissä kuitenkin niihinkin ratkaisuja, jonka lisäksi kenttien sijoittamiseen panostamisella voidaan myös ongelmaa ehkäistä.

Aika isosti se on junnukoriksenkin ongelma jos ratkaisu on sinetöidä koreja, purkaa kenttiä ja jättää kenttiä rakentamatta tämän ”ongelman” vuoksi.

Kenttien laatu on täysin merkityksetön siinä vaiheessa kun häiriökäyttäytymiseen puuttumisen sijaan suljetaan kentät. Tämä ”ratkaisu” on aivan vailla järkeä ja sama järjen puute vaivaa myös tuossa kenttien suunnittelun ja rakentamisen laatua koskevassa dilemmassa.

Laittakaa palautetta asiasta päättäville tahoille laajalla rintamalla ja pyytäkää päätösten tekijöitä omalla nimellään esille ja perustelemaan päätöksensä niin kenttien sulkemisen kuin kenttien suunnittelun ja rakentamisen osaltakin. Vain näin toimimalla asioihin voidaan vaikuttaa.

Liian usein näistä napistaan näissä omissa pienissä piireissä keskenämme eikä vaadita vastauksia ja perusteluja niiltä tahoilta jotka asioista päättävät ja ovat niistä vastuussa. Suomalainen virkamies on taitava piiloutumaan koneiston ja liirumlaarumin taakse ja todellisia vastuunkantajia on vaikea saada esille millään keinoin, mutta täytyy pitää ääntä asioista ja vaatia niin ehkä se kulttuuri joskus muuttuu. Joku sen lopullisen päätöksen kuitenkin aina tekee ja siunaa, liikuntavirasto tai mikään muukaan kasvoton organisaatio ei allekirjoita yhtään päätöstä vaan sen tekee ihminen tai ihmiset ja kyllä näiden pitää tarvittaessa pystyä julkisesti perustelemaan päätöksensä loppujaan heidänkin palkkansa kustantaville veroja maksaville kansalaisille. Suomalaiset ovat vähän lampaita tämän tyyppisissä asioissa.

 

[Rudolph Myyränius]

Edelleen ongelma ovat nämä porukat. Kunnallinen virkakoneisto toimii kyllä hyvin ja asianmukaisia toimia suoritetaan. Varmaankin jonkun toimintamallin tuohon voisi suunnitella, jotta varmasti otetaan aina ne vaadittavat stepit prikulleen ennen korien poistamista. Suurimman osan ajasta ne varmasti myös otetaan.

Jälleen kerran katse pois sieltä paskat jo housussa suunnasta eli korjaavasta työstä, joka on hyödytöntä ja tehotonta. Paukut sinne ehkäisevään päätyyn eli siihen mitä suunnitellaan ja toteutetaan.

Ehdottomasti "nappi otsaan" paskakoreille mieluummin kuin väsyttävä taistelu huonosti käyttäytyviä häirintäjengejä vastaan tai tarpeeton kunnan miesten syyllistäminen. Yhteistyö päättävien elimien kanssa kohti paremmin suunniteltuja ja rakennettuja koriskenttiä kohtaan sen sijaan voisi lämpimässä offiisissa vuodet pitkät piereskelevien seuratoimijoiden osalta tehdä eetwarttia.

 

[KooPee]

Edelleen ongelma ovat nämä porukat. Kunnallinen virkakoneisto toimii kyllä hyvin ja asianmukaisia toimia suoritetaan. Varmaankin jonkun toimintamallin tuohon voisi suunnitella, jotta varmasti otetaan aina ne vaadittavat stepit prikulleen ennen korien poistamista. Suurimman osan ajasta ne varmasti myös otetaan.

Jälleen kerran katse pois sieltä paskat jo housussa suunnasta eli korjaavasta työstä, joka on hyödytöntä ja tehotonta. Paukut sinne ehkäisevään päätyyn eli siihen mitä suunnitellaan ja toteutetaan.

Ehdottomasti "nappi otsaan" paskakoreille mieluummin kuin väsyttävä taistelu huonosti käyttäytyviä häirintäjengejä vastaan tai tarpeeton kunnan miesten syyllistäminen. Yhteistyö päättävien elimien kanssa kohti paremmin suunniteltuja ja rakennettuja koriskenttiä kohtaan sen sijaan voisi lämpimässä offiisissa vuodet pitkät piereskelevien seuratoimijoiden osalta tehdä eetwarttia.

Olisi mahtavaa kuulla jankkaamisen sijaan perustelua sille miten ihmeessä kenttien suunnittelun ja rakentamisen laadun nostaminen vaikuttaa häiriökäyttäytymiseen kuten annat ymmärtää?

Ja suurimman osan ajasta ne varmasti myös otetaan ??? Selvästikään et todellisuudessa tiedä yhtään mitään, vaan heität omia oletuksia stetsonista. Kaupungin edustaja kertoi asiaa koskevassa haastattelussa että joillekin kentille on jotain kieltokylttejä asetettu. Kuulostaa todelliselle yrittämiselle ja noiden tarvittavien steppien ottamiselle. Kuka nyt ihan oikeasti uskoo pelkkien kieltokylttien poistavan häiriökäyttäytymisen kokonaan? Tottakai nuo kyltit pitää kentälle asentaa koska osaan porukasta sekin jo tehoaa ja tämä on ensimmäinen askel, mutta seuraavaa askelta varten meillä ainakin pitäisi olla virkavalta joka ensin jututtaa ja sen jälkeen tarvittaessa sakottaa. Kenttien sulkeminen ei koskaan saisi olla edes vaihtoehto.

Häiriökäyttäytymistä on aina ja tulee aina olemaan. Paikkojen sulkeminen ja poistaminen on luovuttamista ja silmien sulkemista ongelmilta. Mutta mitkään ongelmat eivät poistu silmät sulkemalla. Se vain valitettavasti tuntuu kuitenkin olevan ajan kuva. Mihinkään epäkohtiin ei viitsitä oikeasti puuttua kun se on työlästä ja vaikeaa ja ei siitä kuitenkaan mitään tule. Mieluummin mennään sieltä mistä aita on matalin ja käännetään selkä sekä siirretään katse vastakkaiselle seinälle. Näinhän tässä korit ja kentät sulkemalla on taas kerran toimittu ja arvon herra Rudolf Myyränius komppaa ja ratkaisisi ongelman rakentamalla lisää parempia kenttiä… Voi hyvää päivää.

 

[Rudolph Myyränius]

Esson baarin kulmapöydässä nämä vääräleukaiset puheenvuorot sitten jatkossa. Nolla-arvo.

Seuraavaksi jos sitten sitä empiiristä tietoa ja antropologiaa niiden häirikköporukoiden syvimmästä olemuksesta. Itse en niissä vietä aikaa, joten en lähde heidän sielunmaisemaansa tässä sen enempää arvailemaan. Sen verran voin arvailla, että juniorikoriksen kanssa näillä sakeilla ei ole tekemistä. Kaupungin edustajien piikkiin heidän mulkkuuttaan ei kuitenkaan kannata laittaa.

Koulukadulla ja Sorsapuistossa, loistavien fasiliteettien keskellä, tämä homma ainakin toimii oikein moitteetta. Ei ole tarvinnut koreja vielä tähän päivään mennessä laittaa säppiin vaikka pelit välillä klo 22 jälkeen jatkuvatkin.