Koripallo.com

Junnukoriksen tila Suomessa

Viestejä
2 626
Lisäksi lisään aikaisempaan miksi seurat eivät tästä Grahamin kanssa kilpaile vaikka tilausta ja rahaa vanhemmilta löytyisi moiseen on myös se että seurojen tehtävä ei pelkästään tai oikeastaan hyvin vähän on tuottaa ammattipelaajia sinne loppuun asti,
Taloudellinen riski on liian iso ja riittävät näytöt kuvatunlaisesta toiminnasta puuttuvat kilpailevilta seuroilta.
 
Viestejä
1 359
Taloudellinen riski on liian iso ja riittävät näytöt kuvatunlaisesta toiminnasta puuttuvat kilpailevilta seuroilta.
Näin juuri ja vielä alleviivaan sitä seurojen laajempaa vastuuta yleishyödyllisestä liikunta harrastuksen mahdollistamiseksi vs. täysin yhteen tavoitteeseen keskittävä akatemia, joka voi myös toimia seuran sisällä kuten Pantterit ensikaudella osoittaa, joten ehkä tähän perustin tuon onko millään muulla seuralla mahdollista alkaa kilpailemaan Grahamin sapluunan kanssa?
 
Viestejä
711
Ihan yleisesti pohtinut seuraavaa joten laitan tänne vaikka olisi voinut ehkä mennä sinne Graham ketjuunkin: Miksi Graham on ja ollut jo vuosia ainut Valmentaja/Seura joka niitä jenkkireissuja säännöllisesti tekee? Ja miksi hän myös muita aktiivisempi Euroopan turnauksiin samoin jo vuosia kuin muut seurat? Kerran tämä tuntuu olevan pelaajille ja myös pelaajien vanhemmille tärkeää ja ovat valmiita näitä reissuja kustantamaan, sekä seuran/valmentajan valitsemaan tällä perusteella miksi näin ei olisi muualla? Ja onko tähän nyt tulossa muutosta minkään seuran tai akatemian toimesta lähiaikoina? Muutama oma näkemys: Meillä ehkä se Amerikka vähän vieras paikka ja arkuutta lähteä sinne seikkailemaan ilman tuttuja kontakteja. Euroopassa ja varsinkin Eybl ja bbbl kyllä osa seuroista käy aktiivisesti, mutta ei tunnu oikein näyteikkunana vetävän vertoja jenkkilälle. Suurin syy varmaan kuitenkin että Grahamin joukkue on kilpailullinen akatemia ja hänellä se pelaaja materiaali sellaista jota on järkevää käydä rapakon takana näyttämässä, toisin kun seurojen ikäluokka joukkueiden osalta jossa se 1-2pelaaja jotka moisesta reissusta hyötyvät ja onkin järkevämpää pelata kotimaan sarjoja ja turnauksia ja Maju hoitaa sitten yksittäisten lahjakkuuksien yhteen keräämisen ja sen kautta saa KV näkyvyyttä. Oma näkemys siis se että Graham jatkaa tässä edelleen yksinvaltiaana ja "kilpailijaa" ei hänelle ole tulossa tuohon jenkki/NCAA polulle ohjaajana. Yksittäisiä talenttejahan myös jenkeissä käy eri seuroista turnauksia vetämässä, mutta vaikea nähdä että kokonaista joukkuetta yksikään muu kuin Graham tai Hba tulee baltiaa pidemmällä käyttämään vaikka vanhemmat reissut kustantaisikin. Muilla mitään ajatuksia tästä?
Käännänpä asian niin päin, että miksi siellä jenkeissä pitäis käydäi? Ja kenen siellä pitäisi käydä? Mitä tuolla reissulla voi saavuttaa mitä muissa peleissä ei voi saavuttaa?

Yksi suurin seuratoiminnan haasteista on yleinen kustannusten nousu. Atlantin tuolle puolen reissaaminen lisäisi pelaajien epätasa-arvoa mahdollisuudesta osallistua kaikkeen toimintaan entisestään. Baltian ja kotimaan reissaaminenkin on haaste osalle perheistä. Junnumaajoukkueessa on ikäluokasta prosentin murto-osa ja ammattilaisura realistinen ehkä alle prosentille koko ikäluokasta.
 
Viestejä
1 359
Käännänpä asian niin päin, että miksi siellä jenkeissä pitäis käydäi? Ja kenen siellä pitäisi käydä? Mitä tuolla reissulla voi saavuttaa mitä muissa peleissä ei voi saavuttaa?

Yksi suurin seuratoiminnan haasteista on yleinen kustannusten nousu. Atlantin tuolle puolen reissaaminen lisäisi pelaajien epätasa-arvoa mahdollisuudesta osallistua kaikkeen toimintaan entisestään. Baltian ja kotimaan reissaaminenkin on haaste osalle perheistä. Junnumaajoukkueessa on ikäluokasta prosentin murto-osa ja ammattilaisura realistinen ehkä alle prosentille koko ikäluokasta.
Olen sen jo kääntänyt ja mielestäni seura tasolla ei kenenkään ikäluokka joukkueen tarvis siellä käydä vaan ne Adlerit,Muuriset jne jotka siellä käyvät ilman koko salonvilppaan U19porukan sinne roudaamista. Kuitenkin kohonneista maksuista ja paineesta kustantaa seuratoiminta huolimatta Graham siellä usealla joukkueella käy ja vanhemmat nämä pystyvät maksamaan joten taas tähän miksi ei muut käy? Ja mitä sillä voi saavuttaa oli ne muutama pelaaja jotka saaneet offereita jenkeissä jota ei ilman käyntiä olisi varmaan tullut ja muutamalle ehkä parempi offer mitä olisi tullut ilman käyntiä. Toinen mitä sillä saavuttaa on tuo vetovoima junnuihin jotka näkevät nämä 1% menestystarinat ja menevät sen perässä vaikka kuuhun. En itse usko että mikään seura tämän konseptin kanssa lähtisi kilpailemaan, pohdin vaan että aikamoinen monopoli tästä muodostuu kun vain yksi toimija ja ostajia riittää jonoksi..
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
696
Itse näen muutama haasteen kansainvälisille peleille.
Pienet (ja laadukkaat) ikäryhmät suurimassa osassa joukkueista, etäisyydet ja matkustamisesta syntyvät kustannukset (kotimaassakin) sekä nykyinen sarjajärjestelmä.
Mutta tämän saman ongelman kanssa painii esim suomalainen junnujalkapallo. Muualla Euroopassa kansainväliset pelit ovat huomattavasti yleisempiä kuin Suomessa.
Sinivalkoisi lasein meillä on kova luotto siihen, että suomalainen valmennus pärjää ja osaaminen on rautaista, mutta onko se ihan näin enään.
Riittääkö enään pelkkä hyvin hiottu pelitapa? Pitäisikö keskittyä enemmän yksilöihin myös seuroissa?
 
Viestejä
6 276
Itse näen muutama haasteen kansainvälisille peleille.
Pienet (ja laadukkaat) ikäryhmät suurimassa osassa joukkueista, etäisyydet ja matkustamisesta syntyvät kustannukset (kotimaassakin) sekä nykyinen sarjajärjestelmä.
Mutta tämän saman ongelman kanssa painii esim suomalainen junnujalkapallo. Muualla Euroopassa kansainväliset pelit ovat huomattavasti yleisempiä kuin Suomessa.
Sinivalkoisi lasein meillä on kova luotto siihen, että suomalainen valmennus pärjää ja osaaminen on rautaista, mutta onko se ihan näin enään.
Riittääkö enään pelkkä hyvin hiottu pelitapa? Pitäisikö keskittyä enemmän yksilöihin myös seuroissa?

Näinhän se menee, mutta ei se yksilötaidon opettaminenkaan ihan kaikilta valmentajilta onnistu. Kaikille junnuvalmentajille paljon tsemppiä päivittäiseen työhönsä!

Ja myös lahjakkuus, motivaatio ja harjoitusympäristö ym. vaikuttavat yksilön kehittymiseen. Itsestään selvyyksiä tässä latelen toki... :)
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
265
Tämän päivän printtihesarissa oli mielenkiintoinen juttu Hongan futispuolen junnuvalmentajasta. Siinä oli useita huomioita, jotka osuvat naulan kantaan myös korispuolella.

Esimerkiksi erikoistuminen/jumiutuminen johonkin tiettyyn pelipaikkaan liian varhain ja onnettoman vähäinen treenin määrä omalla ajalla, joka pakottaa tekemään niitä asioita yhteisellä ajalla.

Olen seurannut läheltä erään seuran 06-08 syntyneiden poikien treenaamista ja pelaamista noin kymmenen vuotta. Tältä ajalta tiedän kaksi pelaajaa, jotka ovat säännöllisesti treenanneet omalla ajalla pallonkäsittelyä ja heittoa. Kaikki muut pojat, joita on vuosien varrella ollut ehkä noin 50-60, ovat hyvillä mielin tyytyneet ohjattuihin treeneihin. Jokunen sentään on juossut lenkkiä tai tehnyt punttia, mutta se on eri asia kuin lajiharjoittelu.

Olen katsomossa ja kentän laidalla jutellut myös paljon muiden seurojen vanhempien ja valkkujen kanssa ja kuullut melko samanlaisia huomioita.

Heiton tai ajon treenaaminen vaatii jonkunlaisen kentän, joten niitä ei joka paikassa harjoitella. Pallonkäsittelyä voi sen sijaan tehdä lähes missä vain. Eräs tuntemani pointti teki/tekee omalla ajallaan nopeatempoista driblausta pienessä 2-3 neliön tilassa. Hänellä onkin erinomaiset pallonkäsittelytaidot, hän pystyy vaikka vetämään sitä hämäkkiä edes taas tanssien samalla tangoa ja samalla pitämään katseen ylhäällä. Syöttö tai oma ohitus lähtee luontevasti ja oikea-aikaisesti. Taidon hankkiminen ei ole vaatinut mitään muuta kuin pallon, aikaa ja motivaatiota.

Taitaa olla niin, että motivaatiota ei kaikilta löydy, tai sitä aikaa. Sen sijaan Wilsonin Evo taitaa pölyyntyä useammankin huoneen nurkassa.
 
Viestejä
6 276
Tämän päivän printtihesarissa oli mielenkiintoinen juttu Hongan futispuolen junnuvalmentajasta. Siinä oli useita huomioita, jotka osuvat naulan kantaan myös korispuolella.

Esimerkiksi erikoistuminen/jumiutuminen johonkin tiettyyn pelipaikkaan liian varhain ja onnettoman vähäinen treenin määrä omalla ajalla, joka pakottaa tekemään niitä asioita yhteisellä ajalla.

Olen seurannut läheltä erään seuran 06-08 syntyneiden poikien treenaamista ja pelaamista noin kymmenen vuotta. Tältä ajalta tiedän kaksi pelaajaa, jotka ovat säännöllisesti treenanneet omalla ajalla pallonkäsittelyä ja heittoa. Kaikki muut pojat, joita on vuosien varrella ollut ehkä noin 50-60, ovat hyvillä mielin tyytyneet ohjattuihin treeneihin. Jokunen sentään on juossut lenkkiä tai tehnyt punttia, mutta se on eri asia kuin lajiharjoittelu.

Olen katsomossa ja kentän laidalla jutellut myös paljon muiden seurojen vanhempien ja valkkujen kanssa ja kuullut melko samanlaisia huomioita.

Heiton tai ajon treenaaminen vaatii jonkunlaisen kentän, joten niitä ei joka paikassa harjoitella. Pallonkäsittelyä voi sen sijaan tehdä lähes missä vain. Eräs tuntemani pointti teki/tekee omalla ajallaan nopeatempoista driblausta pienessä 2-3 neliön tilassa. Hänellä onkin erinomaiset pallonkäsittelytaidot, hän pystyy vaikka vetämään sitä hämäkkiä edes taas tanssien samalla tangoa ja samalla pitämään katseen ylhäällä. Syöttö tai oma ohitus lähtee luontevasti ja oikea-aikaisesti. Taidon hankkiminen ei ole vaatinut mitään muuta kuin pallon, aikaa ja motivaatiota.

Taitaa olla niin, että motivaatiota ei kaikilta löydy, tai sitä aikaa. Sen sijaan Wilsonin Evo taitaa pölyyntyä useammankin huoneen nurkassa.

Tämä, esim. Litmasen Jarilta voi kysyä myös vinkkejä asiaan.
 
Viestejä
1 359
Tämä, esim. Litmasen Jarilta voi kysyä myös vinkkejä asiaan.
Juuri näin, edes talvi pakkanen ja kenttä täynnä lunta oli vain tekosyy olla treenaamatta, no ajat ovat muuttuneet ja niin paljon muutakin tekemistä kun potkia/pomputtaa palloa.. Onneksi näitä omalla ajalla itseään kehittäviä urheilijoita kuitenkin löytyy pleikkareist ja älypuhelimista huolimatta.
 
Viestejä
6 276
Juuri näin, edes talvi pakkanen ja kenttä täynnä lunta oli vain tekosyy olla treenaamatta, no ajat ovat muuttuneet ja niin paljon muutakin tekemistä kun potkia/pomputtaa palloa.. Onneksi näitä omalla ajalla itseään kehittäviä urheilijoita kuitenkin löytyy pleikkareist ja älypuhelimista huolimatta.

Kyllä, Litti olikin ääriesimerkki, ei sillä tavalla varmaan joukkuelajeissa juuri kukaan enää toimi. :)
 
Viestejä
990
Aloin itsekseni jo osaselittämään tätä ongelmaa suomalaisten nuorten korkealla ruutuajalla, mutta ne tilastot, jotka onnistuin löytämään eivät tätä tue.

Tämä on muutaman vuoden vanha ja huono taulukointi, mutta ainakaan sen perusteella suomalaiset teinit eivät ruutuile sen enempää kuin muukaan eurooppalainen nuoriso, jopa päinvastoin. Tilanne voi olla toki muuttunut ja muuttunee edelleen nyt kun peruskoululaisiamme kännykkäkielloilla ankeutetaan.

 
Viestejä
6 276
Aloin itsekseni jo osaselittämään tätä ongelmaa suomalaisten nuorten korkealla ruutuajalla, mutta ne tilastot, jotka onnistuin löytämään eivät tätä tue.

Tämä on muutaman vuoden vanha ja huono taulukointi, mutta ainakaan sen perusteella suomalaiset teinit eivät ruutuile sen enempää kuin muukaan eurooppalainen nuoriso, jopa päinvastoin. Tilanne voi olla toki muuttunut ja muuttunee edelleen nyt kun peruskoululaisiamme kännykkäkielloilla ankeutetaan.


Joo, itse olen joskus tuumaillut, että ehkä suomalaisten suuri halu "omaan tilaan" lisäisi ruutuaikaa verrokkimaihin nähden, mutta ilmeisesti näin ei olekaan.
 
Viestejä
265
Toivottavasti en tule väärinymmärretyksi, mutta voisiko pelaajien sosioekonomiset taustat yhä edelleen, ja Suomessakin, näkyä harjoittelumäärissä?

Tarkoitan sitä, että keskiluokkaisissa (tai varakkaissa) perheissä kasvavilla lapsilla on aika paljon "menoja" aikuisten toimesta. Perhe tekee sitä ja perhe tekee tätä, eikä harrastuksen kannalta tärkeässä kehitysvaiheessa oleva lapsi tai nuori pääse osallistumaan aina kun haluaisi / pitäisi.

Isossa maailmassa sosioekonominen tausta näkyy toki niin, että esim. vähemmistöjen tai maahanmuuttajataustaisten lapsien "nälkä" treenata on vaan kovempi, sillä urheilumenestys nähdään mahdollisuutena yhteiskunnalliseen nousuun, siis varakkuuden osalta. En tiedä näkyykö tämä Suomessakin, tai onko sitä edes tutkittu.
 
Viestejä
1 359
Toivottavasti en tule väärinymmärretyksi, mutta voisiko pelaajien sosioekonomiset taustat yhä edelleen, ja Suomessakin, näkyä harjoittelumäärissä?

Tarkoitan sitä, että keskiluokkaisissa (tai varakkaissa) perheissä kasvavilla lapsilla on aika paljon "menoja" aikuisten toimesta. Perhe tekee sitä ja perhe tekee tätä, eikä harrastuksen kannalta tärkeässä kehitysvaiheessa oleva lapsi tai nuori pääse osallistumaan aina kun haluaisi / pitäisi.

Isossa maailmassa sosioekonominen tausta näkyy toki niin, että esim. vähemmistöjen tai maahanmuuttajataustaisten lapsien "nälkä" treenata on vaan kovempi, sillä urheilumenestys nähdään mahdollisuutena yhteiskunnalliseen nousuun, siis varakkuuden osalta. En tiedä näkyykö tämä Suomessakin, tai onko sitä edes tutkittu.
Itse näin tuon taas toisinpäin eli mitä varakkaampi sitä enemmän mahdollisuuksia, kausimaksut kilparyhmässä,pelimatkat, leirit mm. maju ja turnaukset alkavat jo olla keskituloisellekin haaste, joten vähävaraisilla ei varmaan toivoakaan tuollaisesta haaveilla? Toki rahalla ei sitä motivaatiota voi ostaa ja ehkä sosioekonomisesti alempana olevilla tosiaan se motivaatio ja nälkä korkeampi yleisesti mutta poikkeuksia on molempiin suuntiin tottakai. Sitä en usko että urheilua nähtäisiin minään ponnistuslautana pois kurjuudesta, kun se ei enää ole sitä siellä jenkeissäkään vaan käytännössä pitää olla melko varakas perhe jos tähtää huipulle. Siellä tosin tuo stipendi ja Nil joka vielä motivoi sitä rags to riches haavetta, mutta NBA:han asti ei enää pahemmin "kadulta" siirrytä.
 
Viestejä
696
Mikäs suomalaisessa junnukoripallossa on nyt vikana?
Poika puoli kyntää vähän syvemmissä vesissä ja tyttöpulella (omasta mielestäni) pärjätään lähinnä rautaisen joukkuepuolustuksen ansiosta.
 
Viestejä
1 781
Mikäs suomalaisessa junnukoripallossa on nyt vikana?
Poika puoli kyntää vähän syvemmissä vesissä ja tyttöpulella (omasta mielestäni) pärjätään lähinnä rautaisen joukkuepuolustuksen ansiosta.
Ei ehkä kannata tyttöjen joukkueita ottaa tähän keskusteluun ollenkaan mukaan, kun ovat juuri tehneet kahtena kesänä putkeen kaikkien aikojan juniorikoripallosuoritukset ja lisää on hyvin todennäköisesti tulossa tuolta ryhmältä.
 
Viestejä
102
Mikäs suomalaisessa junnukoripallossa on nyt vikana?
Poika puoli kyntää vähän syvemmissä vesissä ja tyttöpulella (omasta mielestäni) pärjätään lähinnä rautaisen joukkuepuolustuksen ansiosta.
Miten niissä peleissä pitäisi pärjätä että se herralle sopisi? Kaikki pelit 40 pinnan blow-outteja? Jos rautaisella puolustuksella päästään finaaleihin, niin kai se on parempi kuin räiskiä kolmosia seinälle ja pudota b-sarjaan. Se "vika" löytyy vain sieltä poikapuolelta.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös