Korisliigan nykytila

[PunaValkoinen]

Kun pohditaan parasta tapaa määrittää yleisömääriä, voisi olla hyvä myös pohtia, mitä sillä mitataan? Onko hallin täyttöaste (ja tunnelma), kiinnostavuuden kehitys vai seuran lipputulot se mistä halutaan puhua?

Itse olisin kovin kiinnostunut lipputulot euroina/ottelu tai lipun keskihinta/ katsoja luvusta ja niiden vertailusta. Päästäisiin kausari kampanjoiden, ilmaislippujen ja junnujen aiheuttamista ongelmista eroon ja vertailemaan sitä, paljonko pelit tai "ottelutapahtuma" oikeasti kiinnostavat.

NIin.. kaksi vaihtoehtoahan tuohon on. Joko paikallaolijat, laskuri ovelle. Tai sitten tämä "lipputulojen laskeminen", johon siis kaikki lunastetut liput. Mukaan lukien kausikortit, sillä sehän on lunastettu lippu. Tässä mallissa jättäisin junnut pois, mutta valistunut arvio tai tieto paikalla olevista junnuista jollain keinolla. Junnujen määrittelyynhän voisi käyttää jotain kaikilla seuroilla kaiketi käytössä olevaa ilmoittautumis järjestelmää?

Ilmaisliput tietty mukaan, koska sekin on jollain tavalla "lunastettu". Joko sponsorin jakama tai sitten seuran jakama. Yleisemminhän nuo ovat sppnsoreiden jakamia, jolloinka nehän ovat myös "maksettuja" lippuja. Ja eiköhän niiden jakamisessa kuitenkin ole aika tarkka kontrolli ja tieto. Toki on niitäkin lippuja, joissa mahdollisuus käyttää kauden aikana johonkin x peliin vapaa valintaisesti. No nehän pystyisi/niistä pystyisi keräämään sisääntullessa tiedon.

Lisäys vielä: Ehdottomasti käytäntö ja ohje tähän tulisi olla jokaisella paikkakunnalla sama!

 

[Jermu]

Ensimmäisenä tulee mieleen sana, AIKA VÄHÄ. Kiinnostaisi tietää millä strategialla koripalloliitto lähtee rakentamaan loppukautta ja seuraavaa kautta, jotta yleisömäärät saataisiin jokaisella paikkakunnalla nostettua lähes 1200-2000 katsojaa?

Onko koripallo ja korisliiga riittävän kiinnostava tuotteena paikkakunnilla, missä katsojamäärät jäävät useimmiten 500 kappaleeseen, kuin esimerkiksi 800? Vai jääkö markkinointistrategiat vain yksittäisten seurojen harteille?

Tiedä sitten, onko seurankaan kannalta järkevää pelata korisliigassa, jos yksittäinen ottelu kiinnostaa 400-600 ihmistä ?
Olisiko parempi pelata I-divisioonassa?

Yksi helppo tapa markkinoida oman kylän joukkuetta on Menestyminen. Menestyminen herättää mielenkiintoa. Menestyminen kiinnostaa yrityksiä. Menestyminen koukuttaa yleisöä. Menestyminen kiinnostaa lehdistöä ja lukijoita.
Menestyminen tuo lisää harrastajia lajin pariin jne.

Seurojen vastuulle jää sitten keksiä keinot rakentaa riittävän uskottava joukkue menestykseen, riittävän hyvillä pelaajilla, valmentajilla ja ammattimaisesti toimivilla taustaihmisillä.
Myös joukkueen pelitavalla tulee "kosiskella" yleisöä.
Kaikki tämä vaatii rahaa. Rahan saaminen/kerääminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja olosuhteita, missä on mahdollisuus palvella eri tavoin katsojia ja yhteistyökumppaneita.

Uskallan väittää, että ne Korisliigan joukkueet, jotka ovat viimeiset kolme vuotta taistelleet vakavasti ja uskottavasti Korisliigan mestaruudesta ovat myös menestyneet, noissa korisliigan yleisömäärissä.

No, jokatapauksessa on jokaisen KORISLIIGA-seuran vastuulla nostaa tuota keskiarvoa korkeammaksi, tavalla tai toisella.

 

[Jelekäine]

Kun pohditaan parasta tapaa määrittää yleisömääriä, voisi olla hyvä myös pohtia, mitä sillä mitataan? Onko hallin täyttöaste (ja tunnelma), kiinnostavuuden kehitys vai seuran lipputulot se mistä halutaan puhua?

Korona-aikanahan ne seurojen ilmoittamat hupilukemat olivat yksi peruste koronatuen jakamiseen. Ei ihan menny tasan stetsonista vedettyjen lukujen kanssa.

 

[Juzball]

Lähtökohtaisesti ei kannata "huijata" ainakaan enempää kuin muissa lajeissa tehdään. Jääkiekossa esim. käsittääkseni aina ollut varsin luovia käytäntöjä yleisömäärän ilmoittamiseen ja tyytyväistä nyökyttelyä taitaa vaan yleisesti tulla, että "kylläpä meillä on kansaa kiinnostava ja iso sarja Suomessa". Lisäksi tietysti laskentatavan voisi mielellään kuitenkin pitää vakiona, että verrattavuus säilyy vuosien välillä.

 

[Penna]

Loppujen lopuksi katsojamäärä on vain yksi tapa mitata suosiota. Ja se on helppo näyttää satunnaisille seuraajille.
Pienellä korisliigapaikkakunnalla tulee tietyssä vaiheessa rajat vastaan enkä oikein usko, että Kauhajoki, Vilpas tai Joensuu tästä enään hirveästi kasvaisi.

Paljon puhutaan Korisliigan nykytilasta, mutta kiinnostaisi kovasti tietää, että mikä on se tulevaisuus?
Nokian myötä ensi kaudelle hieman parempi yleisö ka. Uudenkaupunking hallia saadaan kai odottaa vielä hetki.
Lahti vie oman osansa ja vanhat merkit pitää paikkansa, niin Honka sitä ei paljoa nosta.

Missä menee seurat ja näiden pitkäjänteisyys pelaajamarkkinoilla? Kovista kotimaisista on aina pulaa. Eiköhän Mäntynen ja Sajantila pelaa ensi kaudella ulkomailla.
Pystyykö Suokas ja Vaara tästä parantamaan? Kuinka paljon Kovistolla, Nenosella, Allolla ja Sarcevicilla on hyviä pelivuosia jäljellä. Kuka tulee tilalle tekemään sen 15p/o?

Vaikka oman seuran kausi jäi lyhyeksi, niin aikapaljon näen kysymysmerkkejä ilmassa siitä, että minkä näköinen on tuleva korisliiga esim kaudella 2025-2026.

 

[Jarppi666]

Ensimmäisenä tulee mieleen sana, AIKA VÄHÄ. Kiinnostaisi tietää millä strategialla koripalloliitto lähtee rakentamaan loppukautta ja seuraavaa kautta, jotta yleisömäärät saataisiin jokaisella paikkakunnalla nostettua lähes 1200-2000 katsojaa?

Tässä on semmosia "rakenteellisia" haasteita.

 

[outerspacejam]

Loppujen lopuksi katsojamäärä on vain yksi tapa mitata suosiota. Ja se on helppo näyttää satunnaisille seuraajille.
Pienellä korisliigapaikkakunnalla tulee tietyssä vaiheessa rajat vastaan enkä oikein usko, että Kauhajoki, Vilpas tai Joensuu tästä enään hirveästi kasvaisi.

Kauhajoki ehkä ei, mutta Salo tai Joensuu eivät ole mitään pikkukaupunkeja. Lisäksi kaupungeissa ei ole futiksen tai kendon miesten pääsarjajoukkueita. Koriksen ja futiksen yleisömäärien vertailu ei ole ihan suoraviivaista, mutta esimerkiksi Seinäjoella oli viime kaudella yleisöka. 3000 ja Valkeakoskella 2600, niin ei Vilpuralla ja Katajalla 90% täyttöaste hallissa keskiarvona pitäisi olla mikään mahdottomuus. Toki ei siihen varmaan nykymenolla ylletä, mutta noin niinku periaatteessa.

 

[Stone]

Kauhajoki ehkä ei, mutta Salo tai Joensuu eivät ole mitään pikkukaupunkeja. Lisäksi kaupungeissa ei ole futiksen tai kendon miesten pääsarjajoukkueita. Koriksen ja futiksen yleisömäärien vertailu ei ole ihan suoraviivaista, mutta esimerkiksi Seinäjoella oli viime kaudella yleisöka. 3000 ja Valkeakoskella 2600, niin ei Vilpuralla ja Katajalla 90% täyttöaste hallissa keskiarvona pitäisi olla mikään mahdottomuus. Toki ei siihen varmaan nykymenolla ylletä, mutta noin niinku periaatteessa.

Nykymenolla ei varmaan ylletä huippuvuosien lukemiin Salossa eikä Joensuussa. Kumpikin joukkue elää mestaruusvuosien jälkeistä aikaa, myös Rannikon jälkeistä aikaa. Budjetit ovat kutistuneet parhaimmistaan, eikä kallista joukkuetta saada enää kasaan.

Vaikka molemmissa kaupungeissa mestaruus lienee tavoitteena, se ei ole enää samalla tavalla realistinen tavoite kuin Rannikon aikoina. Eiköhän tämä näy myös yleisömäärissä. Näkisin, että nyt on palattu normaalille tasolle lihavampien vuosien jälkeen. Mielenkiintoista nähdä käykö Kauhajoellakin sama muutaman vuoden kuluessa, toivottavasti ei.

 

[Penna]

Mielenkiintoista nähdä käykö Kauhajoellakin sama muutaman vuoden kuluessa, toivottavasti ei.

Tähän toki vaikuttaa se, että mitä kilpailevaa toimintaa alueelle tulee. Kenen kanssa Karhu kilpailee asiakkaista.

Kataja on vasta hetki sitten siirtynyt uuteen halliin eli tarvitsee vielä vähän aikaa.
Vilpas on jo tovin ollut omassa. Vaikka huippuvuosista on jäänyt, niin nyt on pari vuotta nostettu yleisömäärää.
Tähän nousuun oma veikkaus on Suokas ja Vaara -> tarvitaan aina mielenkiintoisia kotimaisia.

Kataja voisi saada tällaisen kaksikon Hirvosesta ja Pöllästä. Korihailla on Aalto ja Sarcevic (kuinka kauan?)
Vaikka jenkit ovatkin isossa osassa joukkueen menestystä, niin kyllä todella paljon kulminoituu siihen, että minkälainen kotimainen top2 tai top3 joukkueessa on.
Satunnaiskatsojien kiinnittymisen, markkinoinnin ja menestyksen kannalta.

 

[Johtaja Hanhi]

Kysyisin tähän väliin, että kuinkas Korisliiga-seurat ovat julkaisseet kausijulkaisujaan?

Pirkanmaan ylpeys Tampereen Pyrintö laittoi omansa digiversiona pihalle nohevasti 31.3.2024, mikä tuntuu mahtavalta ajankohdalta julkaista kauden 2023-2024 kausijulkaisu. Printtiversiota ei taidettu edustusjoukkueen peleihin saada siis ollenkaan jakoon tällä kertaa.

 

[kokokenttä]

Tähän toki vaikuttaa se, että mitä kilpailevaa toimintaa alueelle tulee. Kenen kanssa Karhu kilpailee asiakkaista.

Kataja on vasta hetki sitten siirtynyt uuteen halliin eli tarvitsee vielä vähän aikaa.
Vilpas on jo tovin ollut omassa. Vaikka huippuvuosista on jäänyt, niin nyt on pari vuotta nostettu yleisömäärää.
Tähän nousuun oma veikkaus on Suokas ja Vaara -> tarvitaan aina mielenkiintoisia kotimaisia.

Kataja voisi saada tällaisen kaksikon Hirvosesta ja Pöllästä. Korihailla on Aalto ja Sarcevic (kuinka kauan?)
Vaikka jenkit ovatkin isossa osassa joukkueen menestystä, niin kyllä todella paljon kulminoituu siihen, että minkälainen kotimainen top2 tai top3 joukkueessa on.
Satunnaiskatsojien kiinnittymisen, markkinoinnin ja menestyksen kannalta.

Tämä on aivan totta, mutta korvamikkiini on kantautunut tieto, että niihin jenkkeihinkin kiinnytään, ertyisesti jos pelaavat samassa seurassa (tai Suomessa ylipäätään) useamman kauden.

 

[Penna]

Tämä on aivan totta, mutta korvamikkiini on kantautunut tieto, että niihin jenkkeihinkin kiinnytään, ertyisesti jos pelaavat samassa seurassa (tai Suomessa ylipäätään) useamman kauden.

Aivan varmasti yleisö ja varsinkin junnut saa joka kausi jenkeistä ne omat suosikkinsa. Osittain varmasti sen takia, että ovat urheilulloisempia ja näyttävämpiä (tämä on kotimaisten suuri ongelma).
Kuka kotimainen pelaaja osaa ottaa yleisön parhaiten ja osaa vielä pelata?

 

[Hermanni Hessund]

Surullisen vähän on näkyvyyttä ja kiinnostusta pudotuspeleihin.

Tänne tulee kaksi viestiä päivässä, twitterissä #korisliiga muutama viesti päivässä ja niistäkin puolet joukkueelta.

Helsingissä pudotuspeleissä 800 katsojaa.

Ei lehtijuttuja, ei mitään.

Mutta hei Tomppa ei hätää, sait laskukaavaa muuttamalla katsojaluvut nousemaan 0,01% eli mitään tarvetta muutokselle ei ole.

 

[tolppa]

Surullisen vähän on näkyvyyttä ja kiinnostusta pudotuspeleihin.

Tänne tulee kaksi viestiä päivässä, twitterissä #korisliiga muutama viesti päivässä ja niistäkin puolet joukkueelta.

Helsingissä pudotuspeleissä 800 katsojaa.

Ei lehtijuttuja, ei mitään.

Mutta hei Tomppa ei hätää, sait laskukaavaa muuttamalla katsojaluvut nousemaan 0,01% eli mitään tarvetta muutokselle ei ole.

Pitää paikkaansa. Omaan somekuplaan, joka on erittäin korispainotteinen ei ole yhtään pudotuspeli sisältöä tullut pl. muutaman seuran somemainonta joka on verrattavissa runkosarja postauksiin.

Joskus toivoisi seuroilta ja etenkin liitolta hieman yrittelijäisyyttä ja kekseliäisyyttä mainontaan, mallia voisi ottaa ihan Suomen rajojen sisältä

 

[Penna]

Sanoisin, että liiton vastuulla pitäisi olla markkinoinnin tehostaminen kauden alussa ja varsinkin näin pudotuspelien aikaan. Pitäisi tulla joka päivä jotain tarinoita. Runkosarjan aikana sitten vastuuta enemmän seuroille (toki seurojen pitää tehdä töitä vuoden ympäri).
Jotta koripallo saisi lisää näkyvyyttä, niin olisi kyllä hyvä jos tulisi edes yksi peli viikossa ihan perinteiseltä TV-kanavalta.

 

[Yksinäinen Susi]

Jotta koripallo saisi lisää näkyvyyttä, niin olisi kyllä hyvä jos tulisi edes yksi peli viikossa ihan perinteiseltä TV-kanavalta.

Kuka sen näyttäisi ja miksi?

 

[Jelekäine]

Pitää paikkaansa. Omaan somekuplaan, joka on erittäin korispainotteinen ei ole yhtään pudotuspeli sisältöä tullut pl. muutaman seuran somemainonta joka on verrattavissa runkosarja postauksiin.

Joskus toivoisi seuroilta ja etenkin liitolta hieman yrittelijäisyyttä ja kekseliäisyyttä mainontaan, mallia voisi ottaa ihan Suomen rajojen sisältä

Tässä täytyy antaa propsit sinne minne ne kuuluu, eli Korihaiden ja BC Nokian somet. Ottakaa seurantaan, sillä näiden molempien seurojen somevastaavat tekee kyllä hyvää duunia!

 

[outerspacejam]

Surullisen vähän on näkyvyyttä ja kiinnostusta pudotuspeleihin.

Tänne tulee kaksi viestiä päivässä, twitterissä #korisliiga muutama viesti päivässä ja niistäkin puolet joukkueelta.

Helsingissä pudotuspeleissä 800 katsojaa.

Ei lehtijuttuja, ei mitään.

Mutta hei Tomppa ei hätää, sait laskukaavaa muuttamalla katsojaluvut nousemaan 0,01% eli mitään tarvetta muutokselle ei ole.

Pudotuspelejä pelataan kolmessa oikeassa kaupungissa - joista niistäkin Kouvola on taantuva - niin liekö nyt ihme jos valtakunnallinen näkyvyys on heikko. Lahden tippuminen saattaa heikentää näkyvyyttä entisestään ellei paikalle nouse JBA tai ToPo. Niin kauan kun Espoon, Jyväskylän, Turun, Lahden, Tampereen, Lappeenrannan ja Oulun kaltaiset kaupungit kyntävät Korisliigan pohjamudissa tai divarissa, niin ei kiinnostus ja näkyvyys kohoa. 2-4 joukkuetta lisää Korisliigaan niin ongelma ainakin helpottaisi.

 

[Carloss]

Tässä täytyy antaa propsit sinne minne ne kuuluu, eli Korihaiden ja BC Nokian somet. Ottakaa seurantaan, sillä näiden molempien seurojen somevastaavat tekee kyllä hyvää duunia!

Juurikin näin. Somesisältö on helppoa ja halpaa tuottaa, ja oikeanlaisella viestinnällä tavoitettavuus on suuri. Jotenkin tuntuu että etenkin liitto on omalta puoleltaan unohtanut koko somen olemassaolon, ja sisältöä sinne tuotetaan vähän ja "pakonomaisesti". Koskee toki myös osaa seuroista.

 

[Insider]

Niin kauan kun Espoon, Jyväskylän, Turun, Lahden, Tampereen, Lappeenrannan ja Oulun kaltaiset kaupungit kyntävät Korisliigan pohjamudissa tai divarissa, niin ei kiinnostus ja näkyvyys kohoa. 2-4 joukkuetta lisää Korisliigaan niin ongelma ainakin helpottaisi.

JOS noista joku edes haluaisi korisliigaan, niin korisliiga olisi otsikoissa sen takia kun puolet peleistä päättyy 40 pisteen erolla.
Tai vaihtoehtoisesti kun jollain alkaa taas keulimaan, niin kupru tulee