Vs: Korisliigan nykytila
Raid sanoi:
Helposti väsyvät nykynuoret :-[ Eikös Haukka teidän -45 syntynyt ikäluokkanne sentään mennyt kesät ja talvet hiihtämällä kouluun vähintään 10 kilometrin matkan ja koulupäivän päätteeksi vielä kitkenyt naurismaan ja tehnyt motin halkoja että pysyy koto lämpimänä? Kukaan mistään levosta sillon mitään puhunut...
Vai vertailet.
Totta, polkupyörällä ja hiihtäen, joskus kävellen tai potkukelkalla, kuljin kansakoulumatkat (ensin 2,5, sitten 4 km), ensimmäiset neljä vuotta, kuutena päivänä viikossa. Kesäsunnuntaisin ajeltiin pyhäkouluun, ja iltaisin ja sunnuntaisin myös kavereiden luokse. Leikittiin hippaa, laskettiin mäkeä ym. minkä jaksettiin iltapimeään, autettiin äitiä viikkosiivouksissa, hoidettiin kasvimaata ja poimittiin marjoja. 8-vuotiaana opin lypsämään lehmät käsin, halkometsässä pohrasin noin 10-vuotiaana. Heinänteko seivästyksineen, haravoimisineen sekä kuorma- ja latojumppineen oli pakollinen urakka niin kauan kuin muistan, siihen asti kun maailmalle läksin.
Paljon siinä oppi tekemisiä ja vastuuta, ja kehittynyt peruskunto kesti hyvin työiän jatkuvat istumiset ja liikkumattomuudet yli viisikymppiseksi. Sitten tuli pyssäytys, jota seurasi oivallus, jota totelleena olen edelleen terve.
Silti, useamman lapsenlasten aktiiviurheilutreenejä seuranneena olen ollut melkein kauhuissani treenien vaativuudesta, jatkuvista kuljetuksista ja suurista maksuista.
Meillä ei elämä koulua lukuun ottamatta ollut sillä tavalla aikataulutettua kolmeen menemiseen päivässä, eikä koskaan tehty mitään läheskään fyysisillä rajoilla stressaavassa ympäristössä, niin kuin aktiiviurheilijat nyt. Lihas-, ranka- ja nivelhuoltoa ei tarvittu, eikä olisi saatukaan.
Vaan eiväthän kaikki korisjunioritkaan ole aktiiviharrastajia. Treenejä on vain kahdesti viikossa ja pelit päälle. Eli onhan siellä lajirakkaan yleisön potentiaalia, jos valmentajat ja vanhemmat oikein osaavat ohjata.