Vs: Korisliigan nykytila
Ajatuksia Korisliigan kehittämisestä
Korisliigaa johdetaan SKL:n säännöiillä ja määräyksillä ja ottelumanuaalilla. Resurssina liiitolla on viestinnän ammattilainen ja Korisliigan kehittämisestä vastuussa oleva henkilö. Näiden työkalujen avulla pyritään varmistamaan minimitaso toimintaan jokaisessa Korisligan joukkueessa.
Näiden tahojen lisäksi ainakin ennen isoa roolia on näytellyt Korisliigan joukkueiden yhteiset kokoukset, jonka päätökset ovat ohjanneet paitsi Korisliigan , myös osittain liiton toimintaa. Agendalla päällimäisenä on ollut mm. herrasmiessopimus ulkomaalaispelaajien tulkinnasta ja enimmäismäärästä.
En tiedä miten paljon Korisliiga seurojen ja joukkueiden kesken tapahtuu tietojen vaihtoa koordinoidusti? Esimerkiksi toiminnan tasoa ja suuntaa mittaavien avainlukujen osalta? Myös ajatusten vaihto parhaista käytännöistä olisi tuottavaa arvoa luovaa toimintaa. Erityisesti kannattaisi puhua keskenään kokemuksista, miten parhaiten voidaan markkinoida ottelutapahtumia ennen ja jälkeenpäin. Esimerkiksi digimarkkinointi konseptin keinoinj, mikä on tätä päivää. Myös parhaat käytännöt yritysyhteistyökumppaneiden aikaan saamiseksi on keskiössä Ottelutapahtuman sisällön kehittäminen suuntaan, joka loisi urheiluviihteen kuluttajalle mieluisan , tunteisiin vetoavan ja koukuttavan vierailukokemuksen, on oleellista. Tuloksena voisi ola uusitavierailun varmistaminen, parhaassa tapauksessa kaverin kanssa. Nythän Korisliigan joukkueiden keskimääräiset yleisömäärät raapaisevat vain pintaa potentiaalista. Esimerkiksi Espoon 265 000 asukkaasta tarvittaisiin vain 0,5 % ottelutaphtumaan, niin Tapiolan UH pullistelisi 1300 yleisöllä liitoksistaan. Kuitenkin 99.5% espoolaisista jäisi siis vielä ulkopuolelle. Kyse on lajikuvasta ja seuraidentieteetistä brandin rakentamisineen. Kumpikin niistä vaatii pitkäjänteistä työtä, myös yhteistyökykyä. 8]
