Vs: Korisliigan nykytila
Lothar sanoi:
Ajatuksia Korisliigan kehittämisestä
Korisliigaa johdetaan SKL:n säännöiillä ja määräyksillä ja ottelumanuaalilla. Resurssina liiitolla on viestinnän ammattilainen ja Korisliigan kehittämisestä vastuussa oleva henkilö. Näiden työkalujen avulla pyritään varmistamaan minimitaso toimintaan jokaisessa Korisligan joukkueessa.
Näiden tahojen lisäksi ainakin ennen isoa roolia on näytellyt Korisliigan joukkueiden yhteiset kokoukset, jonka päätökset ovat ohjanneet paitsi Korisliigan , myös osittain liiton toimintaa. Agendalla päällimäisenä on ollut mm. herrasmiessopimus ulkomaalaispelaajien tulkinnasta ja enimmäismäärästä.
En tiedä miten paljon Korisliiga seurojen ja joukkueiden kesken tapahtuu tietojen vaihtoa koordinoidusti? Esimerkiksi toiminnan tasoa ja suuntaa mittaavien avainlukujen osalta? Myös ajatusten vaihto parhaista käytännöistä olisi tuottavaa arvoa luovaa toimintaa. Erityisesti kannattaisi puhua keskenään kokemuksista, miten parhaiten voidaan markkinoida ottelutapahtumia ennen ja jälkeenpäin. Esimerkiksi digimarkkinointi konseptin keinoinj, mikä on tätä päivää. Myös parhaat käytännöt yritysyhteistyökumppaneiden aikaan saamiseksi on keskiössä Ottelutapahtuman sisällön kehittäminen suuntaan, joka loisi urheiluviihteen kuluttajalle mieluisan , tunteisiin vetoavan ja koukuttavan vierailukokemuksen, on oleellista. Tuloksena voisi ola uusitavierailun varmistaminen, parhaassa tapauksessa kaverin kanssa. Nythän Korisliigan joukkueiden keskimääräiset yleisömäärät raapaisevat vain pintaa potentiaalista. Esimerkiksi Espoon 265 000 asukkaasta tarvittaisiin vain 0,5 % ottelutaphtumaan, niin Tapiolan UH pullistelisi 1300 yleisöllä liitoksistaan. Kuitenkin 99.5% espoolaisista jäisi siis vielä ulkopuolelle. Kyse on lajikuvasta ja seuraidentieteetistä brandin rakentamisineen. Kumpikin niistä vaatii pitkäjänteistä työtä, myös yhteistyökykyä. 8]
Tuossa alussa on varmaan kerrottuna juuri korisliigan kehittämisen suurin este. Liigajoukkueet kantavat taloudellisen vastuun, mutta toimintaympäristön määrittelee tästä huolimatta itsenäisesti SKL. Joukkueet voivat esittää ajatuksiaan, mutta Koripalloliiton hallitus tekee kuitenkin päätökset, eikä sillä ole mitään velvoitetta seuroja kuulla. Lisäksi olen voimakkaasti eri mieltä siitä, että liitossa hommaa johtaisivat ammattilaiset, paitsi, jos määritelmäksi riittää se, että saa kokopäiväisestä duunista palkkaa. Viestintä on ollut kohtuullisella tasolla, mutta muu johtaminen ei.
Seuroille lyödään koko ajan enemmän ja enemmän velvoitteita ja niiden noudattamista valvotaan sakkojen uhalla. Mikäli pitää paikkansa, että tämä nk. vahtimestarisäännön rikkominen maksaa jatkossa 1.500,- (aiemmin 250,-/puuttuva pelaaja), niin esim. tässä kehittämisen sijasta kustaan omiin muroihin. Liitto määrää ja sakottaa lillukanvarsiasioista, mutta ei saa esim. otteluohjelmia tehtyä niin, että joukkueet voisivat osallistua kv-sarjoihin ja silti liiga pyörisi myös ilman jatkuvaa ottelusiirtorumbaa. Pitäisikö tuota vahtimestarisääntöä uudistaa niin, että kv-sarjoja pelaavilla joukkueilla olisi pakko olla 18 pelaajaa rosterissa, niin, että voisivat pelata liigaa normaalirytmillä. Tästä saisi muuten mahdollisesti lisää sakotettavaa tuloa liiton kassaan.
Korisliigassa pitäisi nopeasti päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa taloudellisen vastuun kantavat joukkueet pääsisivät itse määrittelemään toimintaympäristönsä ja luomaan siitä sellaisen, että olisi mahdollista jopa joskus tehdä korisbisneksellä voittoa. Eli varmaan joku yhtiöittäminen olisi se ratkaisu. Muuten edessä voi olla tilanne, jossa korisliigaseuroja on enää kourallinen. Toki en itse usko, esim. Kouvolan ilmoituksen olleen muuta kuin mediahuoraustemppu, jolla yritettiin kerätä lisää rahaa. Uusikaupunki näyttäisi olevan tippumassa ja LPR on heikoilla matkassa. Liigajoukkueet esim. vastustavat ajatusta, jossa liiga täydennetään 12 joukkueen suuruiseksi, mikäli joku luopuu, mutta päätöksen tässä asiassa tekee täysin itsenäisesti SKL:n hallitus. Viimeksi tällaisessa tilanteessa liigajoukkueiden ajatukset olivat samanlaiset, mutta hallitus päätti nostaa joukkueen siitä huolimatta. Paikkaa tarjottiin Lapualle, ehkä ajatuksena oli, että Lapua kieltäytyy, jolloin olisi voitu nostaa Honka liigaan. No Lapua ei kieltäytynyt ja niin saatiin Korisliigaan joukkue, joka vetää jopa 300 katsojaa kotiotteluihinsa.
Eräs Biisonien taustavaikuttaja ja kummisetä on äänekkäästi vaatinut suomalaiseen urheilujohtamiseen ammattimaisuutta. Ehkä Koripalloliitosta olisi hyvä aloittaa tämä projekti. Eikös siellä ole vuoden sisällä vapautumassa toiminnanjohtajan paikka, jolle pitäisi ehdottomasti istuttaa joku todellinen urheilujohtaja. Nimi olisi kyllä ehdottaa, mutta jätetään nyt vielä mainitsematta. Kehityskohteita olisi paljon ja niistä eniten tietävät kentällä toimivat. Koripalloliitolla ei ole kentällä toimijoita, vaan aika moni liiton virka täyttää määritelmän suojatyöpaikka -kriteerit.
