Korisliigan tulevaisuus

[puhuman]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Vato...voisit vähän lukeakin niitä muiden kirjoituksia, eikä pelkästään tehdä omia päätelmiä...

Ketä suomalaista se esittämäni esimerkki Puhu-Tarmo matsissa oikein kehitti? Avauksessa oli yhdeksän tummaa pelaajaa!!! Sitäkö täällä jotkut oikeasti haluavat?

Toistan:

En ole ollut vastaan esim. kahden jenkin käyttöä ylimmällä tasolla. Divarit jätettäköön sitten puhtaasti kotimaisille.

Kait se nyt kaikkien on todettava: Missä ovat vahvat suomalaiset korinaluspelaajat? Aika harvassa. Viime aikojen Suomen maaottelupelejä on ollut joskus tämän takia suorastaan tuskallista katsoa. Pari miestä ei kesää tee.

 

[raappa]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

En puhunut pelaajien kehityksestä vaan kiinnostavuudesta... Kolme jenkkiä varmasti takaa myös sen, että Muuriset pääsee painimaan kyllä kovempia vastaan ennemmin kuin niitä tusinajenkkejä joita silloin jokunen vuosi täällä vilisteli. Kolme jenkkiä takaa myös sen että kentällä nähdään edes pari suomalaista ja niiilläkin on hyvä olla jo joku muukin rooli kuin pelkästään puolustava, jos joukkue haluaa pärjätä.

Kuten puhuman tuossa sanoo ketä se kehittää, jos kentällä viipottaa yhdeksän mustaa ja yksi suomalainen? Joo harjoitukset on harjoituksia, mutta ei harjoituksetkaan loputtomiin pelaamista korvaa. Tää on tää ikuinen vääntö kumpi vie suomi-korista eteenpäin, kiintiö vai ilman, mutta itse en ainakaan maksa hallille menemisestä, jotta voin katella pelkkien jenkkejen juoksentelua kentällä. Sä sanot että mee kattomaan divaria, mutta mä sanon että kattele ite sitä nba:ta vaan....

 

[Vatos Locos]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Vato...voisit vähän lukeakin niitä muiden kirjoituksia, eikä pelkästään tehdä omia päätelmiä...

Ketä suomalaista se esittämäni esimerkki Puhu-Tarmo matsissa oikein kehitti? Avauksessa oli yhdeksän tummaa pelaajaa!!! Sitäkö täällä jotkut oikeasti haluavat?

Toistan:

En ole ollut vastaan esim. kahden jenkin käyttöä ylimmällä tasolla. Divarit jätettäköön sitten puhtaasti kotimaisille.

Kait se nyt kaikkien on todettava: Missä ovat vahvat suomalaiset korinaluspelaajat? Aika harvassa. Viime aikojen Suomen maaottelupelejä on ollut joskus tämän takia suorastaan tuskallista katsoa. Pari miestä ei kesää tee.

Minä todellakin luen kaikkien kirjoitukset... Ei kyllä pitäisi kun vihaksi pistää..

Ketä suomalaista se kehitti? No eikait ne harjoituksissa 5 vetäneet, kyllä siellä suomalaiset pääsivät painimaan parempiaan vastaan, ja kun ei kerta sitten rahkeet riittäneet, niin eivät avaukseen päässeet. No ketä silloin sielä mahtoi pelata? Kait se Porvoosta kehitti VP Lindiä ja Mikael Holmetta ja Puhusta vaikka Majalaa ja Timo Heinosta... Mahdoitkohan laskea Nanskinkin yhdeksi tummaksi...

Kait ne isot pelaajat sitten on lentopallon parissa.. Ja suurin syy puhtaan korinalusjyrän puuttumiselle on se, että peli on muuttunut.. Nykyään niiden yli 2metristenkin pitää osata kuljettaa ja heittää kolmen sekunnin ulkopuolelta..

En puhunut pelaajien kehityksestä vaan kiinnostavuudesta... Kolme jenkkiä varmasti takaa myös sen, että Muuriset pääsee painimaan kyllä kovempia vastaan ennemmin kuin niitä tusinajenkkejä joita silloin jokunen vuosi täällä vilisteli. Kolme jenkkiä takaa myös sen että kentällä nähdään edes pari suomalaista ja niiilläkin on hyvä olla jo joku muukin rooli kuin pelkästään puolustava, jos joukkue haluaa pärjätä.

Ilmeisesti ne tusinajenkit oli kuitenkin parempia kuin suomalaiset, kun kerta kentälle pääsivät... Enkä minäkään ole tusinajenkkien kannalla, se olisi seurapomojen ja valmentajien nähtävä kenestä on hyötyä ja kenestä ei.

Kuten puhuman tuossa sanoo ketä se kehittää, jos kentällä viipottaa yhdeksän mustaa ja yksi suomalainen? Joo harjoitukset on harjoituksia, mutta ei harjoituksetkaan loputtomiin pelaamista korvaa. Tää on tää ikuinen vääntö kumpi vie suomi-korista eteenpäin, kiintiö vai ilman, mutta itse en ainakaan maksa hallille menemisestä, jotta voin katella pelkkien jenkkejen juoksentelua kentällä. Sä sanot että mee kattomaan divaria, mutta mä sanon että kattele ite sitä nba:ta vaan....

Katson pelin per kk NBA:ta kiitos vaan... Mutta pelin per vko sm-sarjaa ja pelin per vko aladivareita... Itse olit tuomassa divarien tason maan korkeimmalle sarjatasolle, se ei minua liiemmin innosta..

 

[Herkku]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

En ole nuuten ihan varma onko SM-liiga pahin kilpailija. Itse pitäisin sählyä (okei, salibandya) suurempana vaikuttimena. Lätkä ja koris ovat olleet oikeastaan aina rinnakkain ja kilpailleet keskenään. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joissa ei välttämättä koskaan ole ollut edes kunnon jäähallia - saatika lätkäjoukkuetta - sähly on tullut viemään paljon junioripotentiaalia koripallolta. Mutta näkyy se melko varmasti muuallakin.

Olisi kiva nähdä jostakin tilastoa juniorimäärien kehityksestä, vaikkapa pelkästään pääkaupunkiseudun osalta. Vertailtavina voisivat olla lätkä vs. koripallo vs. sähly. Futiksenkin voisi ottaa mukaan, mutta varsinkin nuoremmilla se on aluksi suurimmaksi osaksi kesälaji (toki kovemmissa seuroissa talvellakin sitä pelataan) eikä suoraan kilpaile koriksen kanssa vielä alkuvaiheessa.

Sponsori- ja yleisötuloissa jääkiekko on ollut ja on edelleen koripallon pahin kilpailija. Molemmat sisälajeja, pelataan samaan aikaan ja vauhtilajin maineessa, lisäksi koripallo täyttää ulkomailla sen paikan mikä jääkiekolla on suomessa. Salibandy on vielä 'saunakaverihommaa' kilpatasolla perinteisiin sisälajeihin verrattuna eikä ole kovin ammattaimaista, toki voi sellaiseksi kehittyä. Itse en kyllä jaksa katsoa sitä pätkääkään vaikka mukava (ja helppo) sitä onkin satunnaisesti pelata.

Harrastajamielessä salibandy vienee harrastajia kaikilta sisälajeilta, mutta kehitys on ollut että suomalaiset nuoret harrastavat liikuntaa seuratasolla enemmän kuin koskaan ja huolimatta pienenevistä ikäryhmistä harrastajamäärät kokonaisuutena seuroissa ovat kasvussa. Silti suomalaiset nuoret ovat huonokuntoisempi kuin koskaan koska samaan aikaan omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt. Kun itse oli tenava niin harrastettiin kaikki mahdolliset lajit vuoden ajan mukaan alkaen räpsätä, futikseen, koripallon ja kaukalopalloon ilman että kuului välttämättä mihinkään seuroihin. Nyt lapset kuskataan 2-3 viikossa seuran harrastukseen autolla ja väliajalla katsotaan DVD:ta ja pelataan konsolia.
http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/

 

[raappa]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Katson pelin per kk NBA:ta kiitos vaan... Mutta pelin per vko sm-sarjaa ja pelin per vko aladivareita... Itse olit tuomassa divarien tason maan korkeimmalle sarjatasolle, se ei minua liiemmin innosta..

Enhän ole tuomassa mitään... tämänhetkinen sm-sarjan taso riittää minulle ja on omasta mielestäni paras vaihtoehto.

 

[puhuman]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Joku päivä sitten oli Ylen sivuilla juttua, jossa päiviteltiin lajiliittojen aseman heikkenemistä. Samassa jutussa mm. Tommi Lanki voivotteli, kun koripalloliitolla ei oikein ole enää vaikutusvaltaa. Voisikin kysyä, että mikä on oikein koripalloliiton tämän hetkinen tehtävä? Järjestää sarjatoimintaa? Millaista sarjatoimintaa ja kenelle... alueiden sarjat pyörivät hyvin pitkälti aluelähtöisesti, kuten myös junioreiden sarjat. "Isojen herrojen" alle jää siis vain huippu-urheilusarjat, mutta missä jamassa ne ovatkaan? Ketä edes kiinnostaa joku naisten SM-sarja (kärjistys) ja mitkä ovat liiton (todelliset) panostukset esim. Korisliigan hyväksi?

Koris.netistä löytyy yhteystiedoista kaivamalla Miesten SM-yksikkö, jonka toimiaika on tosin loppunut jo 31.5.2008. Kukahan mahtaa siis tällä hetkellä olla vastuussa ko. yksikön toiminnasta? Ja mitä ko. yksikkö yleensä tekee ja onko se jollakin tavalla vastuussa Korisliigan toiminnasta?

Eli kuka oikeastaan pyörittää / vastaa korisliigan toiminnasta, onko se "suuri ja mahtava liitto" (mikä se on?) vai joku SM-yksikkö tms.

BTW / offtopic... Koris.netin mukaan talousyksikkö koostuu kolmesta jäsenestä: Rauno Segersvärd, Markku Salmikivi ja Katja Mäntylä. Ei ihme jos talousasiat on monella tapaa kuralla

Selkeitä mietinnän paikkoja...

Joskus tuntuu siltä, että seuroja pyöritetään muutamaan miehen ehdoin...ilman, että muilta kysytään yhtään mitään...Huomioitavaa on, että kait Suomessa ei kukaan varsinaisesti omista seuroja. Suurin osa korisseuroista on varmasti yhdistyspohjaisia.

Kyllä monella fanilla, kuten minullakin, on paljon ihmeteltävää ja mietittävää...

Ja on erittäin hyvä, että asioista keskustellaan...sitä varten varmaan tämäkin foorumi on...

 

[No-pass-look]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Sponsori- ja yleisötuloissa jääkiekko on ollut ja on edelleen koripallon pahin kilpailija. Molemmat sisälajeja, pelataan samaan aikaan ja vauhtilajin maineessa, lisäksi koripallo täyttää ulkomailla sen paikan mikä jääkiekolla on suomessa. Salibandy on vielä 'saunakaverihommaa' kilpatasolla perinteisiin sisälajeihin verrattuna eikä ole kovin ammattaimaista, toki voi sellaiseksi kehittyä. Itse en kyllä jaksa katsoa sitä pätkääkään vaikka mukava (ja helppo) sitä onkin satunnaisesti pelata.

Harrastajamielessä salibandy vienee harrastajia kaikilta sisälajeilta, mutta kehitys on ollut että suomalaiset nuoret harrastavat liikuntaa seuratasolla enemmän kuin koskaan ja huolimatta pienenevistä ikäryhmistä harrastajamäärät kokonaisuutena seuroissa ovat kasvussa. Silti suomalaiset nuoret ovat huonokuntoisempi kuin koskaan koska samaan aikaan omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt. Kun itse oli tenava niin harrastettiin kaikki mahdolliset lajit vuoden ajan mukaan alkaen räpsätä, futikseen, koripallon ja kaukalopalloon ilman että kuului välttämättä mihinkään seuroihin. Nyt lapset kuskataan 2-3 viikossa seuran harrastukseen autolla ja väliajalla katsotaan DVD:ta ja pelataan konsolia.
http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/

Kiitos hyvästä linkistä.

Muutama huomio:
Koripallo, seuroissa yhteensä 2001 - 2002 25.000 jäsentä; 2005 - 2006 26.000 jäsentä. Kasvu 4 %.
Harrastajamäärät: 2001 - 2002 65.500; 2005 - 2006 63.500. Kasvu -3 %.

Jääkiekko, seuroissa yhteensä 2001 - 2002 76.000; 2005 - 2006 80.500. Kasvu ~ 6 %.
Harrastajamäärät: 2001 - 2002 193.000; 2005 - 2006 195.000. Kasvu ~ 1 %.

Salibandy, seuroissa yhteensä 2001 - 2002 63.000; 2005 - 2006 77.000. Kasvu 22 %.
Harrastajamäärät: 2001 - 2002 335.000; 2005 - 2006 354.000. Kasvu vajaat 6 %.

Ja sitten lisää mielenkiintoista asiaa. Kuten jo Herkku totesikin, seuratasolla harrastetaan enemmän kuin koskaan. Pitää paikkansa. 2001 - 2002 vs. 2005 - 2006 ero on huimat 76.000 jäsentä, eli n. 8,8 %. Tämä tarkoittaa sitä, että koripallo on häviävien lajien keskuudessa, kun mietiään lajien keskinäisiä "markkinaosuuksia". Sitä on myöskin jääkiekko, mutta vähän vähemmän. Salibandy taas valtaa suhteellisesti alaa huomattavasti enemmän.

Vaikka harrastajamäärien mittaaminen onkin hieman kyseenalaista / hankalaa, on silti hieman huolestuttavaa että koripallo kuuluu samaan kategoriaan kuin jääpallo, kaukalopallo ja painonnosto. Kaikki ovat menettäneet harrastajia (toki niin on tehnyt lentopallokin, mutta vain vähän).

Kysymys kuuuluukin: missä Koripalloliitto ja seurat ovat olleet, kun uusia harrastajia on pukannut seuroihin oikein olan takaa?

Mitä tulee medianäkyvyyteen, niin hommahan toimii ihan samassa suhteessa. Uusia harrastajia houkuttelevat, nousevat lajit kiinnostavat. Hiipuvat lajit eivät saa näkyvyyttä. Ongelmanahan tuossa on tietynlainen oravanpyörä: ei medianäkyvyyttä, ei uusia harrastajia. Ei uusia harrastajia, ei medianäkyvyyttä. Jompi kumpi pitäisi saada kunnolla ensin.
Jos ajatellaan miten kaupallinen markkina toimii, saa sieltä monta hyvää esimerkkiä. Vaikkapa kännykkämarkkinat. Markkinaosuuksia valtaava yritys, vaikka se ei olisi vielä edes suurin, saa suhteessa enemmän mediahuomiota kuin se suurin joka menettää asemiaan.

Ja vielä lopuksi: Ei kannata sortua salibandyn (sählyn) aliarviointiin. Se mitä itse olen pääkaupunkiseudulla nähnyt, on ollut jotain ihan muuta kuin saunaporukkapuuhastelua. Siellä on käsitykseni mukaan paljon lätkätaustaista porukkaa mukana ja sieltä ammenetaan oppia myös valmennukseen.
Itse en lajista perusta pätkääkään, mutta voisi olla hyödyksi ottaa selvää mikä laji koripallolta oikeasti syö harrastajia ja miksi.

 

[Pip]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Ja vielä lopuksi: Ei kannata sortua salibandyn (sählyn) aliarviointiin. Se mitä itse olen pääkaupunkiseudulla nähnyt, on ollut jotain ihan muuta kuin saunaporukkapuuhastelua. Siellä on käsitykseni mukaan paljon lätkätaustaista porukkaa mukana ja sieltä ammenetaan oppia myös valmennukseen.
Itse en lajista perusta pätkääkään, mutta voisi olla hyödyksi ottaa selvää mikä laji koripallolta oikeasti syö harrastajia ja miksi.

Harrastajia kyllä riittää, mutta katsojia ei. Pk-seudun joukkueiden keskiarvot taitavat olla sadan-muutaman sadan luokkaa. Eli se, että sitä on kiva käydä pelailemassa ei tarkoita sitä että käy myös katsomassa pelejä. Toki Korisliiton pitäisi tehdä jotain lajin tekemiseksi houkuttelevaksi harrastajille, mutta siitä ei kannata odottaa suoraa nousua yleisömääriin.

 

[Vatos Locos]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Harrastajia kyllä riittää, mutta katsojia ei. Pk-seudun joukkueiden keskiarvot taitavat olla sadan-muutaman sadan luokkaa. Eli se, että sitä on kiva käydä pelailemassa ei tarkoita sitä että käy myös katsomassa pelejä.

Vai ilmoitetaankohan siellä OIKEA yleisömäärä, toisin kuin pääkaupunkiseudun osassa koripallojoukkueista..

 

[No-pass-look]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Harrastajia kyllä riittää, mutta katsojia ei. Pk-seudun joukkueiden keskiarvot taitavat olla sadan-muutaman sadan luokkaa. Eli se, että sitä on kiva käydä pelailemassa ei tarkoita sitä että käy myös katsomassa pelejä. Toki Korisliiton pitäisi tehdä jotain lajin tekemiseksi houkuttelevaksi harrastajille, mutta siitä ei kannata odottaa suoraa nousua yleisömääriin.

Hyvä huomio. Tosin: yleisömäärien nostaminen on mielestäni vain toinen osa siitä mikä vaikuttaa taas suoraan liiton / seurojen talouteen.

Toinen ovat sponsorit, jotka ovat liitoksissa toki yleisömääriin ja medianäkyvyyteen, mutta myös harrastajamääriin.
Moni sponsori laskee kylmän viileästi investointinsa tuoman hyödyn. Mitä enemmän kontakteja, sen enemmän ollaan valmiita maksamaan. Tässä tulevat seurajäsenten määrätkin kyseeseen.

Sponsoreissa toinen näkökulma on itse harrastajien kautta tulevat sponsorit. Varsin moni firma edelleen sponsoroi jotakin lajia / seuraa vain sen vuoksi, että sopiva pomo sattuu olemaan itse lajirakas / tarpeeksi läheinen ihminen on sitä (lapsi, puoliso, sukulainen, ystävä, työtoveri...). Honka lienee koripallossa siitä hyvä esimerkki (Vanjoki / Nokia).
Mitä enemmän harrastajia ja lajiaktiiveja, sen enemmän kontaktipintaa yrityselämään.

Kun talous saadaan kohdalleen, alkaa olla nappulaa tehdä investointeja itse ottelutapahtumienkin parantamiseksi.

 

[A sian tuntija]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Kysymys kuuuluukin: missä Koripalloliitto ja seurat ovat olleet, kun uusia harrastajia on pukannut seuroihin oikein olan takaa?

Koripalloliitto on pähkäillyt, että nostetaan vähän lisenssin hintaa, niin saadaan enemmän rahaa. Näin toimivat ne, joiden talousasioiden äly on rajoittunut. Kysynnän ja tarjonnan laki, sekä varsinkin kysynnän hintajousto jätetään huomiotta. Ja eihän Koripalloliittoa tosiaan kiinnosta kuin se, että Helsingistä on seura koripalloliittoa. Näin ainakin, mikäli liiton puheenjohtajaa on uskominen. Ja täytyy puheenjohtajaa uskoa, hänellähän on kompetenssia. ;D ;D ;D ;D

 

[Herkku]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Kysymys kuuuluukin: missä Koripalloliitto ja seurat ovat olleet, kun uusia harrastajia on pukannut seuroihin oikein olan takaa?

Koripallon huono puoli (yksi harvoista ) on se että laji on vaikea ja pelaaminen edellyttää monia motorisia taitoja joita ei opi ihan sormia napsauttamalla. Alkuun pystyy pelaamaan vaan viitepelejä koska pitäisi osata pompottaa, heittää, syöttää, kuljettaa jne. Nämä ei onnistu pikkujunnulta ja pelaamaan ei pääse kunnolla kuin vasta ehkä 8-9 vuotiaana. Vrt. jossain sählyssä pääsee heti palaamaan suunnilleen heti ja vaikkei taitoa hirveästi ole niin pallon perässä voi juosta ja huitoa siihen välillä osuen jo 5-vuotiaasta alkaen. Mikä lääkkeeksi? No, ihan saakelin hyvä ja tasokas juniorityö ihan pikkujunnusta. Laadukkaat pallokoulut joissa hyvät vetäjät ovat yllättävän suosittuja ja vetävät pikkunaperoita mukaan ihmeesti ja iso osa siirtyy aikanaan mikrojoukkueisiin kun tottuvat siellä käymään. Lisäksi kannattaa järjestää koulukorista esim. 1-2 luokkalaisille niin että jotkut pelaajat/valmentajat käyvät kiertämässä ala-asteita ja järjestävät esim. viikon ajan iltapäiväkorista 2h/päivä. Iltapäivätoiminnasta on yleensä huutava pula kouluilla ja rehtorit ovat erittäin myötämielisiä tälläisille hankkeille. Ja sitten mikroille kannattaa järjestää riittävät aikaisin harjoituspelejä koska yleensä jonkin sortin pelit (olkoon vaikka seuran tyttöjunioreja vastaan) ovat jo mikroille asia josta pitävät kuin hullu puurosta ja kipinä lajiin syttyy kunnolla.

 

[puhuman]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Koripallon huono puoli (yksi harvoista ) on se että laji on vaikea ja pelaaminen edellyttää monia motorisia taitoja joita ei opi ihan sormia napsauttamalla. Alkuun pystyy pelaamaan vaan viitepelejä koska pitäisi osata pompottaa, heittää, syöttää, kuljettaa jne. Nämä ei onnistu pikkujunnulta ja pelaamaan ei pääse kunnolla kuin vasta ehkä 8-9 vuotiaana. Vrt. jossain sählyssä pääsee heti palaamaan suunnilleen heti ja vaikkei taitoa hirveästi ole niin pallon perässä voi juosta ja huitoa siihen välillä osuen jo 5-vuotiaasta alkaen. Mikä lääkkeeksi? No, ihan saakelin hyvä ja tasokas juniorityö ihan pikkujunnusta. Laadukkaat pallokoulut joissa hyvät vetäjät ovat yllättävän suosittuja ja vetävät pikkunaperoita mukaan ihmeesti ja iso osa siirtyy aikanaan mikrojoukkueisiin kun tottuvat siellä käymään. Lisäksi kannattaa järjestää koulukorista esim. 1-2 luokkalaisille niin että jotkut pelaajat/valmentajat käyvät kiertämässä ala-asteita ja järjestävät esim. viikon ajan iltapäiväkorista 2h/päivä. Iltapäivätoiminnasta on yleensä huutava pula kouluilla ja rehtorit ovat erittäin myötämielisiä tälläisille hankkeille. Ja sitten mikroille kannattaa järjestää riittävät aikaisin harjoituspelejä koska yleensä jonkin sortin pelit (olkoon vaikka seuran tyttöjunioreja vastaan) ovat jo mikroille asia josta pitävät kuin hullu puurosta ja kipinä lajiin syttyy kunnolla.

Aivan...koulukoris on se lääke. Kerhoja kaipaavat sekä koulut että oppilaat ja heidän vanhempansa.

1. koulukerhot ja niiden tiivis yhteys seuroihin, vetäjät mielellään seuroista
2. koulujen väliset sarjat innostavat oppilaita kovasti, vrt. Vantaa ja Lahti
3. pitäisi saada lisää urheiluluokkia yläasteille ja lukioihin, joissa edistyneemmät pelaajat saavat kehittyneempää korisopetusta

Jotenkin näin olen sen ajatellut. Olisi kiva, jos joku kertoisi lisää siitä Lahden koulukorismallista. Vantaalla sarja on lyhyt, ja siihen osallistuu vain muutamia kouluja. Olen käsittänyt, että myös Kotkan suunnalla olisi jotain vastaavaa.

Koripalloliiton, ja myös seurojen, pitäisi lähestyä suoremmin kouluja. Seurojen kouluvierailut, jossa lajia esitellään oppilaille, ovat tärkeitä. Olisi kiva, jos opettajat saisivat selkeitä ja helppotajuisia oppaita ja dvd:tä koriksen opetuksen avuksi. Voisipa se liitto tehdä jonkinlaisen kerho-opaskirjasenkin.

Kyllä edelleen penään liiton vastuuta suomalaisen koriksen kehittymisestä. Mikä muukaan instanssi tälläista Suomessa sitten voisi tehdä? Tosi on, mitä muutamat ovat jo todenneet: koris on jäämässä alakynteen futiksen ja salibandyn kanssa. Harrastajamäärät niillä ovat aivan toista luokkaa.

Kyllä liiton ON herättävä vihdoinkin!

 

[puhuman]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Iltapäiväkerhoista vielä...

Länsi-Vantaalla Vantaan Jalkapalloseura piti monta vuotta iltiksiä. Seura tavoitti toiminnallaan näin lähes kaikki alueen eka- ja tokaluokkalaiset. Iltisten toiminta ei ollut tietenkään pelkkää futista, mutta se oli mieletön haavi futiksen pariin.

Vantaalla pyörii nyt todella suuri määrä pikkufutaajia. Missä ovat korisseurojen iltikset?

Koris on sentään sisälaji, ja salit ovat iltisten käytössä yleensä kello kahdesta viiteen, joka arkipäivä.

 

[Blomberg]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Puutun hieman aiempien viestin sisältöön. Uskooko joku todella, että Korisliiga ja NBA ovat jonkunlaisessa kilpailuasetelmassa keskenään? Jos uskoo, niin uskooko oikein todella, että 3+ jenkkiä voisivat nostaa Korisliigan tasoa niin, ettei se jäisi NBA:n jalkoihin? Tälläistä on todella vaikea ymmärtää. Mikäli tahtoo seurata taitavien ja fyysisten miljonäärien peliä maailman huipulla, katsoo NBA:ta. Mikäli taas tahtoo seurata paikallista puoliammattimaista korista, jossa ei yli-inhimillisyydestä (tai dopingista pääosin) ole tietoakaan, seuraa Korisliigaa. Toisekseen en näe, että nämä kaksi asiaa sulkevat toisiaan pois. Itse ainakin seuraan molempia sarjoja mielenkiinnolla, ja Korisliigan (kaikella hyvällä) "kotikutoisuus" on vain kelpo kontrasti jenkkien rahapallolle.

Itse olen jo pidempään kannattanut kahden jenkin sarjaa. Sarjan taso todennäköisesti kärsisi välillisesti, mutta pelatakseen edes Korisliigassa, täytyy joukkueilla olla peluutettavanaan ainakin viitisen omaa peluria + jenkit. Tässä siis komppaan joitain edellisiä kirjoittajia.

 

[4884844]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Helsinki 573 178 as.
Espoo 240 635 as.
Tampere 209 127 as.
Vantaa 194 796 as.
Turku 175 616 as.
Oulu 133 053 as.
Lahti 99 920 as.
Kuopio 91 903 as.
Jyväskylä 86 244 as.
Pori 76 382 as.
Lappeenranta 59 654 as.
Rovaniemi 59 211 as.
Vaasa 58 515 as.
Joensuu 57 987 as.
Kotka 54 695 as


Mielenkiintoista, että suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista vain neljällä on joukkue korisliigassa. Vantaa (Puhu...), Turku (Ura tosin naapurissa), Kuopio, Pori ja Oulu ovat kaikki suuria kaupunkeja, joilla ei ole edustusta edes ykkösdivarissa. Mielestäni liiton tulisi tehdä asialle jotain, jotta koripallotoiminta nousisi paremmalle tasolle kyseisissä suurkaupungeissa ( ;D Suomen mittakaavassa).

Ei ole ihme, että seurat eivät saa tarpeeksi katsojia, kuten esimerkiksi Karkkilassa jossa on alle 10 000 asukasta.

 

[Laku Pedersen]

Vs: Korisliigan tulevaisuus

Helsinki 573 178 as.
Espoo 240 635 as.
Tampere 209 127 as.
Vantaa 194 796 as.
Turku 175 616 as.
Oulu 133 053 as.
Lahti 99 920 as.
Kuopio 91 903 as.
Jyväskylä 86 244 as.
Pori 76 382 as.
Lappeenranta 59 654 as.
Rovaniemi 59 211 as.
Vaasa 58 515 as.
Joensuu 57 987 as.
Kotka 54 695 as


Mielenkiintoista, että suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista vain neljällä on joukkue korisliigassa. Vantaa (Puhu...), Turku (Ura tosin naapurissa), Kuopio, Pori ja Oulu ovat kaikki suuria kaupunkeja, joilla ei ole edustusta edes ykkösdivarissa. Mielestäni liiton tulisi tehdä asialle jotain, jotta koripallotoiminta nousisi paremmalle tasolle kyseisissä suurkaupungeissa ( ;D Suomen mittakaavassa).

Ei ole ihme, että seurat eivät saa tarpeeksi katsojia, kuten esimerkiksi Karkkilassa jossa on alle 10 000 asukasta.

Onhan tuo suurten kaupunkien puuttuminen koriskartalta ongelma, etenkin valtakunnallisen medianäkyvyyden kannalta. Ei välttämättä suoranaisesti katsojakeskiarvoissa, sillä eihän tälläkään hetkellä suurkaupunkien yleisöluvut poikkea juurikaan pienempien vastaavista. Suuremman kasvupotentiaalin takia näitä kaupunkeja olisi kuitenkin saatava nousemaan "estradille", jotta koripallo saataisiin tässä maassa ansaitsemaansa asemaan.

Tärkeämpää kuin se, kuinka monta ihmistä kaupungin rajojen sisällä asuu, on tietenkin talousalueen koko, joka esimerkiksi Kouvolalla on suurempi kuin "naapureilla" Kotkalla ja Lappeenrannalla.

 

[Hannon nilkkatuki]

Keskustelun avaus....

Jatkan täällä keskustelua osittain BB-blogin jo aloittamasta aiheesta. Eli kysymys on tämän päivän urheilulehden artikkelista, jossa koripallo esiintyy jälleen muissa kuin pelillisissä asioissa.

Korisliigassa on tällä hetkellä neljä seuraa vaikeissa talousvaikeuksissa. Topo, Tarmo, Compo ja Lprnmky ovat heikoissa kantimissa, vaikka sarjaa on pelattu reilu neljännes. Ykkösdivarissa meni jo yksi seura konkkurssiin. Sen sijaan, että käydään miettimään jaksaako seurat taistella kauden loppuun asti, haluaisin kysyä missä on todelliset ongelmat?

Onko koripallo Suomessa oikeasti niin suuri laji, että sitä pitää pelata 12 joukkueen voimin 44 peliä kaudessa?

Onko Suomessa tasokkaita pelaajia kahteentoista joukkueeseen, jos vastaus on kyllä, miksi sitten melkein joka joukkueessa onkolme ulkomaalaisvahvistusta?

Onko parempi, että joukkue pelaa 22 kotiottelua vajaamiehisenä puolityhjälle katsomolle, vai vaikka vain esimerkiksi 18 kotiottelua täysimiehisenä, täydelle katsomolle?
(tiedetään kolminkertaisessa sarjassa ei mene koti- ja vierasottelut tasan...)

Jäisikö joukkueille ja organisaatioille enemmän aikaa valmentautumiseen ja taustojen hoitoon jos otteluita olisi vähemmän?

Mielestäni koripallon on Suomessa pieni laji ja sen pitäisi myös käyttää resurssejaan pienen lajin tavoin. Uskon että ottelutapahtumista tulisi paljon mielenkiintoisempia ja yleisö sekä yhteistyökumppanit löytäisivät lajin paremmin jos tapahtumat olisivat laadukkaampia kuin tällä hetkellä. Tiedän myös sen, että vähemmän kotiotteluita toisi yksinkertaisella matematiikalla vähemmän rahaa, mutta laadukkaampi tapahtuma toisi myös enemmän (uskoakseni) lipputuloja ja mahdollistaisi yhteistyökumppaneiden palveluiden käyttämisen ottelun aikana (otteluisännyydet, VIP-vieraat, tuote-esittelyt, kilpailut yms). Suuremmilla ottelumäärillä tehdään myös enemmän vieraspeli reissuja= -€.

Ottelumäärän ja sarjassa pelaavien joukkuiden mahdollisella vähentämisellä saataisiin laatua otteluihin. Itse menen ainakin mielummin uudestaan otteluun hyvän pelin jälkeen kuin keskinkertaisen kahden väsyneen porukan mittelön jälkeen. Joku saattaa innostua, että työkseen ne sitä tekevät, mutta kylmä fakta on ettei moni sitä tee työkseen, vaan opiskelee/työskentelee ohessa. Samalla ottelupäivän merkitys kasvaisi niin fanienkin kun median keskuudessa.

Tapahtuman laadukkuuden avulla varmasti pystyttäisiin myymään otteluita liike-elämälle, koska vain pitkät ja hyvät suhteet paikalliseen liike-elämään mahdollistavat joukkueiden/seurojen pitkäaikaisen kehittämisen. Tämän hetken menestyvät seurat ovat kaikki tehneet pitkäjänteistä työtä menestyksensä eteen ja muutamilla seuroilla on jopa toimivaa junioritoimintaa.

Pienellä lajilla ei ole varaa käyttäytyä ison lajin tavoin. Tämän takia ei mielestäni olisi ollenkaan huonoa, että seurojen ulkomaalaiskiintiötä vähennettäisiin vaikka kahteen. Tiedän että monille on kova paikka kun "suomikoriksen taso laskee ihan surkeaksi" ,mutta mielestäni ei se hirveästi kehitä pelaajia kun vahvistukset tekevät 70% joukkueen pisteistä ja suomalaiset pelaajat odottavat kulmassa ensimmäistä niistä tänään heitettävästä kahdesta kolmosesta.

Viimeiseksi olisi hienoa nähdä Koripalloliiton ottavan oppia vaikka Veikkausliigasta. Veikkausliigassa on rakennettu yhtenäistä brändiä liigalle ja samalla jaettu liike-elämän tietoja liigan puolesta myös seuroille. Pekka Valpolan UL:ssä mainitseman "taloudellinen työryhmä" voisi olla ensimmäinen askel kohti yhtenäisempiä toimia. Sen jälkeen olisi mukava nähdä liigaseurat yhdessä rakentamassa yhteistä visiota liigalle. Valitettava tosiasia on se, ettei pelillisiä asioita saada kuntoon, ennenkuin taloudelliset asiat ovat kunnossa koko liigassa.

Tiedän, että tämä on vahvasti lajin tuotteistamista. Mielestäni kuitenkin koripallo-ottelu kilpailee ihmisten a) vapaa-ajasta b) ajasta seurata muita lajeja ja c) rahan käytön kanssa verrattuna muihin tarkoituksiin. Siksi meidän on LAJINA ja tapahtumana tarjottava jotain vastiketta. Myös uskon, että jos "mennään pienemmällä liekillä ja pidempään" kasvetaan myös uusiin pelillisiin mittoihin niin joukkue kuin seuratasolla.

Joten toivokaamme, että seuraavalla kaudella kaikissa sarjoissa pelaa oikea määrä joukkueita ja jokainen näistä joukkueista myös päättä sarjakautensa pelillisten taitojen loppuessa eikä Visan näyttäessä punaista. Ja toivokaamme, että työtä tehdään 5-10 vuoden horisontilla, eikä 5-10 kuukauden.

Tsemppiä jokaiselle seuralle tasapuolisesti, tilinsaldosta riippumatta.

 

[Pastori Pete]

Vs: Keskustelun avaus....

Hyvä kirjoitus enimmiltään. Oma ehdotukseni on 10 joukkuetta liigassa ja 10 joukkuetta divarissa. Ulkomaisten pelaajien määrää ei pidä rajoittaa lainkaan. Tämä vain sen vuoksi, että saadaan panos-tuotos kohdalleen ja estetään penkkikallepelaajien ylihinnoittelu. Kymmenelle joukkueelle riittää laadukkaita kotimaisia pelaajia tarpeeksi ja rajoittamaton ulkolaissääntö pitää huolen siitä, että osaaja saa kunnon palkkaa ja jos homma ei luista, niin palkka on pienempi. Ei suomalainen koripallo kehity sillä, että rajoitetaan ulkolaisia. Tämä saa vain aikaan sen, että suomalainen pääsee helpommalla. Urheilijan pitää tehdä töitä ja haluta pärjäämistä. Säännöillä tätä asiaa ei pidä säännellä, sillä silloin pääsee liian helpolla ja taso laskee. Tämähän on nyt jo näkyvissä pitkään aikaan heikkotasoisimmassa liigassamme. Talousvaikeudet johtunevat osaltaan suomalaisten tasoon nähden liian kovista palkoista. Herätkää päättäjät.

 

[MC Horst]

Vs: Keskustelun avaus....

Näkökanta se on tuokin.

Jos taas ulkomaalaisia saa olla rajoittamaton määrä, niin seurat/seurajohtajat/valmentajat eivät keskity pelaajien pitkäkestoiseen kehittämiseen vaan tuovat maahan xx kpl ulkomaalaisia ja rakentavat siitä muutamassa kuukaudessa menestykseen pyrkivän joukkueen.

Jos ko. kautena joku seuran satsaa nuoriin lahjakkuuksiin ja pariin hyvään jenkkiin. Saman aikaisesti 9 muuta joukkuetta (sarjassa siis 10 joukkuetta) tuo viisi jenkkiä + joitakin kotimaisia, niin arvaa kuka siitä ennakkoon veikattuna putoaa??? Ja kun alkaa näyttämään huonolta, niin ei muuta kuin lisää ulkkiksia sarjaan/joukkueisiin. Kehittyykö siinä pelaajat pitkällä tähtäimellä??

Tämän vuoksi rajoitukset ovat päällä, että seurojen olisi pakko myös kehittää pelaajia eikä vain ostaa sitä.

PS. Oletko Pastori peräti itse Henkka Semies?