4.1.3 Koripallon kehittymistä rajoittavat tekijät
Isoimpana yksittäisenä kehityksen esteenä haastattelut toivat ilmi sen, että lähes kaikki seurajohtajat olivat sitä mieltä, että heillä menee omassa toiminnassaan todella hyvin. Jokaisella oli siihen oma kulmansa, oli se sitten riittävä urheilullinen menestys viimeisten pelikausien aikana tai selviytyminen vaikeiden aikojen yli tai hyvien junioripelaajien kehittäminen omaan korisliigajoukkueeseen. Ainoastaan kolme seurajohtajaa kritisoi avoimesti omaa toimintaa ja sen tämän hetkistä tasoa, sekä oli huolissaan korisliigan tulevaisuudesta tai oman seuransa tulevaisuudesta.
103
Kuitenkin taloudellinen realiteetti seuroissa on se, että toimintaa suunnitellaan pelikausi kerrallaan ja siitä yritetään selviytyä velattomana maaliin. Pitkän tähtäimen suunnittelu on mahdotonta, koska taloudellista puskuria ei ole laisinkaan ja suurin osa koko korisliigan kaikkien seurojen yhteenlasketusta liikevaihdosta tulee yhteistyökumppaneilta, jotka sponsoroivat joukkuetta pelikaudeksi kerrallaan. Lipunmyynnin osuus kokonaisuudesta on monissa seuroissa hälyttävän pieni, vaikka poikkeuksia toki löytyy.
”Korisliiga ei täytä ammattilaisurheilun tunnusmerkkejä muuta, kun vaan poikkeuksien kautta. Se lähtee niin monesta asiasta, mut olosuhteet ja seurojen talous ja lajin suosio ei luo sellasia puitteita, et vois noin monen joukkueen voimin pyörittää ammattilaiskoripallosarjaa. Kyllähän se on monessa mielessä aikalainen kompromissi. Se, että monet luulee pyörittävänsä ammattilaisjengiä, ni se on tavallaan vähän surullista, koska sillon lyödään tulppa siihen pulloon et sit ei niinku oikein haeta tai osatakaan hakea siihen muutosta. Jos halutaan olla ammattilaisii, ni luodaan siihen olosuhteet tai sitten niinku myönnetään se et ei meistä tuu ammattilaissarjaa koskaan, mut pyritään sit edes jotenki järkevästi kehittää suomalaista koripalloo.” (Eero Lehtinen, Kouvot)
Myös tietojohtamisen puolesta tilanne on heikko ja monet seurat eivät tee yhteistyötä toisten kanssa, vaikka se olisi isossa kuvassa erittäin järkevää. Vaikka joukkueet ovat keskenään kilpailijoita kentällä, niin kentän ulkopuolella asia on päinvastoin. Yksi koripallon seuraaja lisää Helsingissä tuo saman seuraajan myös esimerkiksi Tampereelle, koska hän mahdollisesti kannattaa joukkuettaan myös vieraspelimatkoilla. Katsoo Elisa Viihteestä korisliigalähetystä tai aktivoituu korisliigan sosiaalisen median seuraajaksi ja sitä kautta kiinnittää huomiota myös muihin joukkueisiin. Kyse on erittäin harvinaisissa tilanteissa joukkueiden kesken nollasummapelistä, missä yhden joukkueen uusi kannattaja on toiselta joukkueelta pois.