Maajoukkueleiri kesä -09

[elkooe]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Virheettömän fyysisyyden mielestäni kyllä oivaltaa hyvin, kun katselee jonkin verran kansainvälisiä pelejä. Junnuissa pitää pelata periaatteessa samalla tavalla kuin aikuisissa, puolustustaktiikoita vaihdellen ja fyysisesti rynnien. Se vaatii mahtavaa kuntoa ja rohkeuita taitojen lisäksi.

Botevgradissa nimenomaan 14 - 16-vuotiaat tytöt sekä suomalainen katsojakuntansa sai nähdä, mitä kansainvälinen peli on - nopeaa, fyysistä ja syöttötaitoista. Onneksi Suomen tytöt pystyivät vastaamaan, sanoisin: miehiinkin verrattuna erinomaisen älykkäälllä pelillä. Puolustuksen merkitys oivallettiin viimeistään Botevgradissa.

Pelaaminen kotimaisissa sarjoissa seuraavan talven ei kehittänyt heidän taitojaan juurikaan, jopa päin vastoin, oikeanlaisia haasteita ei ollut. YKSILÖIDEN erinomainen peruskunto ja kehittymistahto sekä peliäly ja talven viisipäiväiset treenit olivat hyvä perustus, kun Jokela lähti valmentamaan joukkuetta säilyttämään A-divisioonapaikka niin hyvin tuloksin kuin mahdollista. EM-sijoitus oli 9., A-divioonassa suunnilleen sama kuin muilla joukkueilla B-divisioonassa.

Kysykää Jokelalta ja Italian A-divisioonajoukkueen tytöiltä, miten he ovat tuloksensa rakentaneet!

Eli vaikka seuroissa ei osattu tehdä asioita oikein niin tuli Jokela ja pelasti.

 

[ratkaisu]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Niin kauan kun meillä on koripallon pelaajia ja tuomareita, jotka argumentoivat "aina kun tulee kontakti se on jomman kumman virhe" niin meillä ei pelata fyysistä koripalloa. Fyysinen koripallo on sitä, että keskivartalon voimaa saa käyttää hyödykseen. Jos katsoo youtubesta Suomi - Venäjä pelin vuodelta 1995 ja sitten perään nykykoripalloa ymmärtää mistä puhun. Rymistelemistä hillitään ja junnuja opetetaan heittelemään kolmosia sen sijaan ja sitten ihmetellään täällä palstoilla miksi maajoukkuematsissa on taas heitelty niin paljon kolmosia ja niin huonolla prosentilla. MJ-leireille tulee kahdenlaisia pelaajia:
1) Sellaisia jotka ovat taitavia mutta ei kovin urheilullisia
2) Sellaisia jotka ovat urheilijoita mutta eivät kovin taitavia

kun pitäisi tulla vain yhdenlaisia,
3) Taitavia urhelijoita

Sitten pidetään ne urheilijat mukana "Ei se osaa ***tuakaan pelata mut kato näitä fysiikkatuloksia!" ja parin vuoden kuluttua tiputetaan kun ei ne oppineetkaan taitoja. Ja samaan aikaan taitopelaajat jatkavat samaa taitorataa ilman kunnon fysiikkavalmennusta. Tämän vuoden WU16 oli poikkeus, siellä oli paljon taitoa ja urheilullisuutta. Tulokset näkyivät välittömästi (Ottamatta mitenkään Jokelalta mitään pois; paras ikäluokka vähään aikaan).

Lyhyt analyysi mitä pitäisi tehdä:
-koripallo on taitolaji missä pituudella on merkitystä-hyvä joukkue tarvitsee voimaa ja pituutta menestyäkseen
-koripalloliiton testeillä ei mitään tekemistä itse lajin kanssa
-jos tarvitaan voimaa-sitä saadaan aina
-jos tarvitaan kestävyyttä-sitä saadaan aina
-jos tarvitaan nopeutta/ponnistusvoimaa-sitäkin saadaan ainakin jossain määrin
-jos tarvitaan pelisilmää-se on syntymälahja kuten pituuskin
-jos tarvitaan taitoa-sekin osittai syntymälahja jota toki nuoressa iässä aloitetulla harjoittelulla voidaan parantaa

Summasummarum.Etsikää lahjakkaita ,pitkiä (jonkin verran), ja taitavia pelaajia joille sitten kehitetään muita ominaisuuksia eikä päinvastoin kuten nyt tehdään.Murrosiät tulevat niin eri aikaan että turha vertailla nopeutta ja voimaa liikaa näissä ikäluokissa-hakekaa taitoa-sen kyllä hyvä coach näkee kenellä potentiaalia muutaman vuoden päästä.

 

[Muuten vaan...]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Eli vaikka seuroissa ei osattu tehdä asioita oikein niin tuli Jokela ja pelasti.

Tarkoitin mitä, kirjoitin:
YKSILÖIDEN erinomainen peruskunto ja kehittymistahto sekä peliäly ja talven viisipäiväiset treenit olivat hyvä perustus, kun Jokela lähti valmentamaan joukkuetta. Jokelalla oli helmiä, ja ne piti vain saada pyörimään törmäyksiä pelkäämättä niin, että vastustajat menivät sekaisin.

Ne treenit on tietysti järjestänyt oma seura - jo vuosien ajan.

 

[veni vidi vikise]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Mitähän tai minkälaista tuo mainittu kova , fyysinen puhdas pelaaminen on.

Vaikkapa sulkemista, levypalloja, leikkausten puolustamista, irtopalloja jne... Mietippä "ihan itekses" mitä korispelissä vois tapahtua.

 

[Veni vidi vici]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Vaikkapa sulkemista, levypalloja, leikkausten puolustamista, irtopalloja jne... Mietippä "ihan itekses" mitä korispelissä vois tapahtua.

Ensinnäkin Viitsitkö olla käyttämättä rekisteröityä nimeä lähellä olevaa tunnusta ?
Toiseksi eroita asiayhteydestä tummennettu toteava kysymykseni kova, fyysinen puhdas pelaaminen. Uskompa että allekirjoittaneen mielipidettä ennen olevat mielipiteet ovat tarkoittaneet lähinnä kovempien fyysisien kontaktin sallimista on sitten kyseessä puolustaja tai hyökkääjä.
Todennäköisesti ajetaan takaa, että blokkitilanteissa sylinteriperiaatetta ei kontatkitilanteessa tulkittaisi ja tilanteessa vois olla ainakin jonkinlainen kontakti tai kovemmmat SM-liigamaiset screenit sallittaisiin. Painia vartalolla low-postissa (saa periaatteessa tehdä nytkin ilman käsiä tai työntämistä eli asemasta saa taistella) jne.
Mainitsemasi sulku- ja levypallopeli ok ne todellakin kuuluvat luontaisena peliin. Ei kait oikeasta sulkemisesta kukaan vihellä virhettä. Leikkauksiakin saa puolustaa tietyllä tavalla. Mutta ei kenenkään leikkausta voi pysäyttää kaksin käsin tai ottamalla esim. paidasta kiinni
Mitä ihmeen normaalia fyysisempää on irtopallotaistelussa. Nythän tuomarit ovat ainakin nuoremmissa ikäluokissa palanneet vanhaan sallien kierimisen, liukumisen , koska se on urheilullista ja kuuluu lajiin. (Minun mielestäni)
Meneekö nyt termi fyysisyys osaltasi koripallossa ihan normaalisti eteen tuleviin asioihin, joiden säännöt on kirjoitettu FIBA:n sääntöihin ja niiden tulkintoihin.
Olennaista tässä on nyt ne olemassa olevat säännöt ja niiden tulkinta.

 

[:)]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Ensinnäkin Viitsitkö olla käyttämättä rekisteröityä nimeä lähellä olevaa tunnusta ?
Toiseksi eroita asiayhteydestä tummennettu toteava kysymykseni kova, fyysinen puhdas pelaaminen. Uskompa että allekirjoittaneen mielipidettä ennen olevat mielipiteet ovat tarkoittaneet lähinnä kovempien fyysisien kontaktin sallimista on sitten kyseessä puolustaja tai hyökkääjä.
Todennäköisesti ajetaan takaa, että blokkitilanteissa sylinteriperiaatetta ei kontatkitilanteessa tulkittaisi ja tilanteessa vois olla ainakin jonkinlainen kontakti tai kovemmmat SM-liigamaiset screenit sallittaisiin. Painia vartalolla low-postissa (saa periaatteessa tehdä nytkin ilman käsiä tai työntämistä eli asemasta saa taistella) jne.
Mainitsemasi sulku- ja levypallopeli ok ne todellakin kuuluvat luontaisena peliin. Ei kait oikeasta sulkemisesta kukaan vihellä virhettä. Leikkauksiakin saa puolustaa tietyllä tavalla. Mutta ei kenenkään leikkausta voi pysäyttää kaksin käsin tai ottamalla esim. paidasta kiinni
Mitä ihmeen normaalia fyysisempää on irtopallotaistelussa. Nythän tuomarit ovat ainakin nuoremmissa ikäluokissa palanneet vanhaan sallien kierimisen, liukumisen , koska se on urheilullista ja kuuluu lajiin. (Minun mielestäni)
Meneekö nyt termi fyysisyys osaltasi koripallossa ihan normaalisti eteen tuleviin asioihin, joiden säännöt on kirjoitettu FIBA:n sääntöihin ja niiden tulkintoihin.
Olennaista tässä on nyt ne olemassa olevat säännöt ja niiden tulkinta.

Lakimies on lakimies

 

[kovaa pelaaminen]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Eilinen EM-finaali oli erittäin hieno esimerkki siitä millaista euro-koris on. Kropalla otettiin todella kovaa, mutta kun käsillä hakattiin niin heti soi pilli. Toivottavasti matsia katsoi mahdollisimman moni: juniorit jotta näkivät mihin tähdätä, valmentajat jotta näkisivät mikä on taso jolle pelaajat tulee kasvattaa, liiton edustajat jotta osaisivat ohjeistaa pillin viheltäjiä oikeaan suuntaan ja pelaajien vanhemmat jotta ymmärtäisivät olla hiljaa siellä yleisössä kun sillä rakkaalla jälkikasvulla pyyhitäänkin lattiaa ja peliä pelataan oikein.

Ainakin tässä seikassa on asennekasvun paikka koko koripalloväellä ja jos sitä ei tehdä niin voidaan siirtyä vapaaehtoisesti sinne ö-divariin pelaamaan joka maajoukkueen kanssa.

 

[Muuten vaan...]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Eilinen EM-finaali oli erittäin hieno esimerkki siitä millaista euro-koris on. Kropalla otettiin todella kovaa, mutta kun käsillä hakattiin niin heti soi pilli. Toivottavasti matsia katsoi mahdollisimman moni: juniorit jotta näkivät mihin tähdätä, valmentajat jotta näkisivät mikä on taso jolle pelaajat tulee kasvattaa, liiton edustajat jotta osaisivat ohjeistaa pillin viheltäjiä oikeaan suuntaan ja pelaajien vanhemmat jotta ymmärtäisivät olla hiljaa siellä yleisössä kun sillä rakkaalla jälkikasvulla pyyhitäänkin lattiaa ja peliä pelataan oikein.

Ainakin tässä seikassa on asennekasvun paikka koko koripalloväellä ja jos sitä ei tehdä niin voidaan siirtyä vapaaehtoisesti sinne ö-divariin pelaamaan joka maajoukkueen kanssa.

Tasan näin on.

 

[muumaajoukkue]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Niin kauan kun meillä on koripallon pelaajia ja tuomareita, jotka argumentoivat "aina kun tulee kontakti se on jomman kumman virhe" niin meillä ei pelata fyysistä koripalloa. Fyysinen koripallo on sitä, että keskivartalon voimaa saa käyttää hyödykseen. Jos katsoo youtubesta Suomi - Venäjä pelin vuodelta 1995 ja sitten perään nykykoripalloa ymmärtää mistä puhun. Rymistelemistä hillitään ja junnuja opetetaan heittelemään kolmosia sen sijaan ja sitten ihmetellään täällä palstoilla miksi maajoukkuematsissa on taas heitelty niin paljon kolmosia ja niin huonolla prosentilla. MJ-leireille tulee kahdenlaisia pelaajia:
1) Sellaisia jotka ovat taitavia mutta ei kovin urheilullisia
2) Sellaisia jotka ovat urheilijoita mutta eivät kovin taitavia

kun pitäisi tulla vain yhdenlaisia,
3) Taitavia urhelijoita

Sitten pidetään ne urheilijat mukana "Ei se osaa ***tuakaan pelata mut kato näitä fysiikkatuloksia!" ja parin vuoden kuluttua tiputetaan kun ei ne oppineetkaan taitoja. Ja samaan aikaan taitopelaajat jatkavat samaa taitorataa ilman kunnon fysiikkavalmennusta. Tämän vuoden WU16 oli poikkeus, siellä oli paljon taitoa ja urheilullisuutta. Tulokset näkyivät välittömästi (Ottamatta mitenkään Jokelalta mitään pois; paras ikäluokka vähään aikaan).

Mistä me saadaan maajoukkueeseen taitavia urheilijoita (nopeita ja pitkiä) jos niitä ei kerran ole. Aina puhutaan miksi tuo ja tuo on mukana maajoukkueessa ja tämä ja tämä taas ei ole. Nuorten maajoukkueista saattaa jäädä pois joku taitava tai joku urheilullinen, mutta ei koskaan taitava urheilija, siis sellainen pelaaja jolla on mahdollisuudet kansainväliselle huipulle.
Heitän kommenttina edellisen kirjoittajan "Ei se osaa ***tuakaan pelata mut kato näitä fysiikkatuloksia!" pelaajana Huffin joka tullessaan nuorten maajoukkueeseen oli lahjakkain urheilija (ok, liian lyhyt mutta silti) mutta ei osannut edes pompottaa saati syöttää tai heittää. Silti kaveria kannatti raahata mukana enemmän kuin jotan "taitavaa" mutta eri geeneillä varustettua saman ikäistä kaveria.
Pidetään seuratasolla kiinni kaikista lahjakkaista, urheilullisista, motivoituneista sekä innokkaista pelaajista ja yritetään kehittää heitä. Etsitään kaduilta ja kouluista niitä lahjakkuuksia, kehitetään valmennusta ja puitteita niin eiköhän jossakin vaiheessa myös maajoukkueemme ala menestyä kv. tasolla.

 

[Puskajussi]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Mistä me saadaan maajoukkueeseen taitavia urheilijoita (nopeita ja pitkiä) jos niitä ei kerran ole. Aina puhutaan miksi tuo ja tuo on mukana maajoukkueessa ja tämä ja tämä taas ei ole. Nuorten maajoukkueista saattaa jäädä pois joku taitava tai joku urheilullinen, mutta ei koskaan taitava urheilija, siis sellainen pelaaja jolla on mahdollisuudet kansainväliselle huipulle.

Muutetaan päivittäisharjoittelua. Pyritään opettamaan juniorit monipuolisemmiksi eikä vain urautumaan tiettyihin perussuorituksiin. Nostetaan lahjakkaita junioreita harjoittelemaan vanhempia vastaan.

Heitän kommenttina edellisen kirjoittajan "Ei se osaa ***tuakaan pelata mut kato näitä fysiikkatuloksia!" pelaajana Huffin joka tullessaan nuorten maajoukkueeseen oli lahjakkain urheilija (ok, liian lyhyt mutta silti) mutta ei osannut edes pompottaa saati syöttää tai heittää. Silti kaveria kannatti raahata mukana enemmän kuin jotan "taitavaa" mutta eri geeneillä varustettua saman ikäistä kaveria.
Pidetään seuratasolla kiinni kaikista lahjakkaista, urheilullisista, motivoituneista sekä innokkaista pelaajista ja yritetään kehittää heitä. Etsitään kaduilta ja kouluista niitä lahjakkuuksia, kehitetään valmennusta ja puitteita niin eiköhän jossakin vaiheessa myös maajoukkueemme ala menestyä kv. tasolla.

En tarkoita että pitäisi heittää pelaajia menemään tai etsiä jostain valmiita kultamunia, vaan pitäisi kehittää nykyistä harjoittelukulttuuria määrätietoisemmin siihen fysiikka & taito -suuntaan. Fyysinen valmennus Suomessa on aika olematonta juniori-ikäluokissa. Asioita tehdään vähän sinne päin, samaan tapaan kuin koko lajia vedettiin 70-luvulla. Manzun kertoman mukaan eräskin SM-sarjan joukkue treenasi sarjaa varten aluksi juoksemalla vähän lämpöä ja sitten pelaamalla 5-5.

Ihanne olisi, että junioreiden SM-sarjojen kaikki joukkueet koostuisivat urheilijoista. Pelaajista, joista näkee sen urheilullisuuden jo päällepäin ja taidot tulevat ilmi siitä hetkestä lähtien kun ylösheitto lähtee.

 

[Muuten vaan...]

Liian jyrkkä polku?

Muutetaan päivittäisharjoittelua. Pyritään opettamaan juniorit monipuolisemmiksi eikä vain urautumaan tiettyihin perussuorituksiin. Nostetaan lahjakkaita junioreita harjoittelemaan vanhempia vastaan.

---

En tarkoita että pitäisi heittää pelaajia menemään tai etsiä jostain valmiita kultamunia, vaan pitäisi kehittää nykyistä harjoittelukulttuuria määrätietoisemmin siihen fysiikka & taito -suuntaan. Fyysinen valmennus Suomessa on aika olematonta juniori-ikäluokissa. Asioita tehdään vähän sinne päin, samaan tapaan kuin koko lajia vedettiin 70-luvulla. Manzun kertoman mukaan eräskin SM-sarjan joukkue treenasi sarjaa varten aluksi juoksemalla vähän lämpöä ja sitten pelaamalla 5-5.

Ihanne olisi, että junioreiden SM-sarjojen kaikki joukkueet koostuisivat urheilijoista. Pelaajista, joista näkee sen urheilullisuuden jo päällepäin ja taidot tulevat ilmi siitä hetkestä lähtien kun ylösheitto lähtee.

Kaikkea tuota tarvitaan! Juniorityöstä menestys lähtee.

Ei kai koripalloväki halua tyytyä Hesarin ennustukseen! Jouko Färdig HS 22.9.2009:

"Kivinen polku
Espanjan koripalloilulla...

Suomessa tilanne on toinen. Jääkiekkoilu jyllää, koripalloilu on ajautunut kohti marginaalia...

Yksittäiset voitot eivät riitä eivätkä lämmitä pitkään kuin lajin sisäpiiriä.
Suomen koripalloilusta puuttuu rahaa ja harrastajamassat.
Siksi polku edes kohti huippua taitaa olla liian jyrkkä."

Ei taida miehellä olla jääkiekkoilunkaan historia muistissa/tiedossa.
Aikaahan siinäkin meni.

 

[Puskajussi]

Vs: Liian jyrkkä polku?

Jouko Färdig HS 22.9.2009:

"Suomen koripalloilusta puuttuu rahaa ja harrastajamassat.
Siksi polku edes kohti huippua taitaa olla liian jyrkkä."

Ei taida miehellä olla jääkiekkoilunkaan historia muistissa/tiedossa.
Aikaahan siinäkin meni.

Tyvestä puuhun, hyvällä junioritoiminnalla rakennetaan positiivinen kierre: Parempi juniorivalmennus tuottaa parempia pelaajia jotka menestyvät ja saavat näkyvyyttä lajille, mikä nostaa aloittavien määrää.

ToPo menestyi eurokentillä 1990-luvun loppupuolella. ToPon juniorit voittivat 6-8 vuotta myöhemmin 3 B-junioreiden mitalia ja yhden A-junioreiden mitalin. Sitä ennen oli tullut 2 mitalia 1999-2001, sitä aikaisempia piti hakea 60- ja 70-luvulta. (ToPon historia).

Koko koripalloväen pitäisi nyt puhaltaa yhteen hiileen, mutta jatkaa rakentavan kritiikin esittämistä. Yhteen hiileen puhaltamisella tarkoitan sitä, ettei aktiivisesti kampiteta kanssakilpailijoita, mutta ei myöskään pidä vaieta epäkohdista. Avoimuus ja rehellisyys vie koripalloa eteenpäin.

 

[Muuten vaan...]

Vs: Liian jyrkkä polku?

Tyvestä puuhun, hyvällä junioritoiminnalla rakennetaan positiivinen kierre: Parempi juniorivalmennus tuottaa parempia pelaajia jotka menestyvät ja saavat näkyvyyttä lajille, mikä nostaa aloittavien määrää.

Koko koripalloväen pitäisi nyt puhaltaa yhteen hiileen, mutta jatkaa rakentavan kritiikin esittämistä. Yhteen hiileen puhaltamisella tarkoitan sitä, ettei aktiivisesti kampiteta kanssakilpailijoita, mutta ei myöskään pidä vaieta epäkohdista. Avoimuus ja rehellisyys vie koripalloa eteenpäin.

Liiton pallokampanja alakouluille oli tosi hyvä juttu!

 

[boboo]

Vs: Liian jyrkkä polku?

Liiton pallokampanja alakouluille oli tosi hyvä juttu!

Joo, kyllä Etelä-Suomen Koripalloliitto on aivan oikeilla jäljillä. Ihmetyttää vain, että Liitto ei ottanut heti koko maata vaikutusalueeksi, vaan haluaa näyttää kohdentumisensa Etelään.

 

[Asiaa.....]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Hienohan se olisi saada lisää junioreita valmennukseen heti alusta, mutta kylmä tosiasia on, että pääsääntöisesti koripalloseuroissa tehtävä nuorien junioreiden valmennus on niin alkeellisella tasolla, että kansainvälisen pelaajan kasvaminen on yhtä todennäköistä kuin loton päävoitto. Joskus ja jollekin se osuu, kukaan ei tiedä, miten asia pystyttäisiin toistamaan.

Fysiikka valmennus puuttuu kokonaan ja kasvavan urheilijan herkkyysiät jäävät kokonaan käyttämättä. Näitä asioita ei vaan pysty korjaamaan enään b-junioreissa, jossa sitten fysiikka harjoittelu aloitetaan. Sekin pääsääntöisesti puntin nostoa isoilla painolla, joka tekee hitaista pelaajista vielä jäykkiä, kun palauttavat harjoitteetkin on hieman hakusessa. B-junioreiden sarjoissa näkee jopa takamiehiä, jotka eivät pysty rytminvaihdokseen 1-1 tilanteessa, vaan maratoonareiden lailla ainoastaan pidentävät askelta. Yksikätisiä pomputtelijoita löytyy pilvin pimein samassa ikäryhmässä. Pääsääntöisesti koripallo juniorit harjoittelevat riittävästi, mutta harjoitusten laadussa on paljon parantamisen varaa.

Koska laji pyörii pääsääntöisesti isävalmennuksella isoissakin seuroissa, pitäisi seuran tasolta luoda valmennusohjelmat mitä fyysisiä, taidollisia, pelillisiä ominaisuuksia pitää osata, mini-, mikro-, c- jne ikäryhmissä. Nyt monessa seurassa b-junioreihin tulee joka vuosi varsin erilaisen harjoitustaustan omaavia pelaajia. Henkilökohtaiseen taitoon pitäisi pystyä liitonpuolelta kehittää jotkut kriteerit ja tasomerkit, kuten jalkapallossa. Näin niistä voitaisiin kilpailla seuran sisällä ja jopa valtakunnallisesti. Muutenkin pitäisi oman navan kaivamisesta siirtyä bencmarkkaamaan, miten asioita toteutetaan muissa lajeissa, alkaen yksittäisistä harjoitteista, harjoitusten rakenteesta, seuran organisoitumisesta, valmennus systeemeistä jne jne Sieltä löytyvät osittain syyt miksi muut pallopelit pystyvät nostamaan otsikoihin jatkuvasti nuoria kykyjä.

 

[niiinpä]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Hienohan se olisi saada lisää junioreita valmennukseen heti alusta, mutta kylmä tosiasia on, että pääsääntöisesti koripalloseuroissa tehtävä nuorien junioreiden valmennus on niin alkeellisella tasolla, että kansainvälisen pelaajan kasvaminen on yhtä todennäköistä kuin loton päävoitto. Joskus ja jollekin se osuu, kukaan ei tiedä, miten asia pystyttäisiin toistamaan.

Fysiikka valmennus puuttuu kokonaan ja kasvavan urheilijan herkkyysiät jäävät kokonaan käyttämättä. Näitä asioita ei vaan pysty korjaamaan enään b-junioreissa, jossa sitten fysiikka harjoittelu aloitetaan. Sekin pääsääntöisesti puntin nostoa isoilla painolla, joka tekee hitaista pelaajista vielä jäykkiä, kun palauttavat harjoitteetkin on hieman hakusessa. B-junioreiden sarjoissa näkee jopa takamiehiä, jotka eivät pysty rytminvaihdokseen 1-1 tilanteessa, vaan maratoonareiden lailla ainoastaan pidentävät askelta. Yksikätisiä pomputtelijoita löytyy pilvin pimein samassa ikäryhmässä. Pääsääntöisesti koripallo juniorit harjoittelevat riittävästi, mutta harjoitusten laadussa on paljon parantamisen varaa.

Koska laji pyörii pääsääntöisesti isävalmennuksella isoissakin seuroissa, pitäisi seuran tasolta luoda valmennusohjelmat mitä fyysisiä, taidollisia, pelillisiä ominaisuuksia pitää osata, mini-, mikro-, c- jne ikäryhmissä. Nyt monessa seurassa b-junioreihin tulee joka vuosi varsin erilaisen harjoitustaustan omaavia pelaajia. Henkilökohtaiseen taitoon pitäisi pystyä liitonpuolelta kehittää jotkut kriteerit ja tasomerkit, kuten jalkapallossa. Näin niistä voitaisiin kilpailla seuran sisällä ja jopa valtakunnallisesti. Muutenkin pitäisi oman navan kaivamisesta siirtyä bencmarkkaamaan, miten asioita toteutetaan muissa lajeissa, alkaen yksittäisistä harjoitteista, harjoitusten rakenteesta, seuran organisoitumisesta, valmennus systeemeistä jne jne Sieltä löytyvät osittain syyt miksi muut pallopelit pystyvät nostamaan otsikoihin jatkuvasti nuoria kykyjä.

Hyviä huomioita mutta nykyisellä kulupolitiikalla missä valmentajat saavat palkkioksi vanhempien vihat ja seuran veetuilut kun valmentaa ilman korvauksia omalla vapaa-ajalla ei laji kehity

 

[-Mickey-]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Junnuvalmennuksessa korostetaan pääasiallisesti nykyään fysiikkaa ja siihen liittyviä asioita. Fakta kuitenkin on, ettei nykyiset harjoitusajat riitä kehittämään yksittäisen pelaajan pelillisiä perustaitoja. Jos sali on käytössä 3x1.5 tuntia viikossa, ei tuota aikaa missään nimessä saa käyttää kuntoharjoitteluun vaan se tulee käyttää henkilökohtaisen taidon kehittämiseen(syöttäminen, heittäminen, tekniikka, puolustus jne). Saliajan ulkopuolella sitten lenkkiä, loikkaa punttia, koordinaatiota (ja ennenkuin ensimmäinen rupeaa itkemään olosuhteista niin voi siellä ulkona olla talvellakin tai sitten yrittää hankkia treenipaikan muualta). Jos halutaan kehittää kansainvälisesti menestyviä pelaajia, on heidän henkilökohtainen taitonsa kehitettävä huippuunsa ja se vaatii paljon pallon kanssa olemista ja panostamista perusasioihin. Kyllä sen taktiikan oppii myöhemminkin!

Toinen tärkeä asia on pelaajien oma panostaminen lajiin. Mitä yhteistä on esim Koposella ja Mikael Forsellilla? Molemmat ovat pelanneet itsekseen lajiaan virallisten treenien ulkopuolella satojen ja satojen tuntien ajan. Kuulemma jääkiekossakin on nykyään ongelmana se, ettei yksittäisten pelaajien tekninen taso ole enää yhtä hyvä kuin ennen. Kiitos panostamisen äärimmäisen organisoituun peliin ja pelaajien roolittamiseen seuroissa ja pihapelien katoamiseen muiden tyhjänpäiväisten harrastusten tieltä. Miksiköhän se Brassipoika on sen jalkapallon kanssa niin hyvä? Koska se treenaa sen kanssa koko hereilläoloaikansa. Ei siis muuta kuin jätkille ne pallot käteen, potku persauksille ja ulos leikkimään sen kanssa jos halutaan hyviä pelaajia. Tämä alkaa jo sitten 5 vuotiaana niin voidaan saada jossain vaiheessa hyviä pelaajia.

Kohta tämän keskustelun voisi itse asiassa siirtää tuonne valmennuspuolelle sillä tämä ei oikeen liity enää tämän alueen keskusteluun. Harvempi juniori taitaa osallistua tähän kyseiseen keskusteluun

 

[tinyPOI]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Junnuvalmennuksessa korostetaan pääasiallisesti nykyään fysiikkaa ja siihen liittyviä asioita. Fakta kuitenkin on, ettei nykyiset harjoitusajat riitä kehittämään yksittäisen pelaajan pelillisiä perustaitoja. Jos sali on käytössä 3x1.5 tuntia viikossa, ei tuota aikaa missään nimessä saa käyttää kuntoharjoitteluun vaan se tulee käyttää henkilökohtaisen taidon kehittämiseen(syöttäminen, heittäminen, tekniikka, puolustus jne). Saliajan ulkopuolella sitten lenkkiä, loikkaa punttia, koordinaatiota (ja ennenkuin ensimmäinen rupeaa itkemään olosuhteista niin voi siellä ulkona olla talvellakin tai sitten yrittää hankkia treenipaikan muualta). Jos halutaan kehittää kansainvälisesti menestyviä pelaajia, on heidän henkilökohtainen taitonsa kehitettävä huippuunsa ja se vaatii paljon pallon kanssa olemista ja panostamista perusasioihin. Kyllä sen taktiikan oppii myöhemminkin!

Toinen tärkeä asia on pelaajien oma panostaminen lajiin. Mitä yhteistä on esim Koposella ja Mikael Forsellilla? Molemmat ovat pelanneet itsekseen lajiaan virallisten treenien ulkopuolella satojen ja satojen tuntien ajan. Kuulemma jääkiekossakin on nykyään ongelmana se, ettei yksittäisten pelaajien tekninen taso ole enää yhtä hyvä kuin ennen. Kiitos panostamisen äärimmäisen organisoituun peliin ja pelaajien roolittamiseen seuroissa ja pihapelien katoamiseen muiden tyhjänpäiväisten harrastusten tieltä. Miksiköhän se Brassipoika on sen jalkapallon kanssa niin hyvä? Koska se treenaa sen kanssa koko hereilläoloaikansa. Ei siis muuta kuin jätkille ne pallot käteen, potku persauksille ja ulos leikkimään sen kanssa jos halutaan hyviä pelaajia. Tämä alkaa jo sitten 5 vuotiaana niin voidaan saada jossain vaiheessa hyviä pelaajia.

Kohta tämän keskustelun voisi itse asiassa siirtää tuonne valmennuspuolelle sillä tämä ei oikeen liity enää tämän alueen keskusteluun. Harvempi juniori taitaa osallistua tähän kyseiseen keskusteluun

Totisesti, totisesti asiat on juuri näin! Tuntuu olevan monelle valmentajalle vastenmielistä puuttua pelaajien henkilökohtaisiin puutteisiin. Mutta kun se valmentaminen on juuri sitä eli jankuttamista ja jankuttamista kunnes taito omaksutaan. Sen sijaan juostaan tukka putkella itsensä väsyksiin ja luullaan että tämä on tehokasta harjoittelua. Isot lupaavat nuoret luopuu koko harrastuksesta kun mennään pikkupoikien ehdoilla.

 

[Muuten vaan...]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Kohta tämän keskustelun voisi itse asiassa siirtää tuonne valmennuspuolelle sillä tämä ei oikeen liity enää tämän alueen keskusteluun. Harvempi juniori taitaa osallistua tähän kyseiseen keskusteluun

Kyllä minä ainakin yritin tuoda tällaisen keskustelun nimenomaan tänne, missä - toivottavasti - junnut ja vanhemmat vierailevat, siis he, joiden myös täytyy tietää nämä asiat.

Liitolta tasokriteerit lapsille tiedoksi, ja jos he eivät saa mielestään riittävän hyvää valmennusta, vanhemmat ja seura hankkimaan sitä! Kaikkialla asiat etenevät vain "asiakkaan ehdoilla".

 

[Asiaa....]

Vs: Maajoukkueleiri kesä -09

Kyllä minä ainakin yritin tuoda tällaisen keskustelun nimenomaan tänne, missä - toivottavasti - junnut ja vanhemmat vierailevat, siis he, joiden myös täytyy tietää nämä asiat.
Samaa mieltä asiasta. Valmentaja palstalla asiasta on jo puhuttu vuosia, siellä tämä on vaan vanhan kertaamista. Keskustelun perusteella toivottavasti juniorit ja vanhemmat pystyvät arvioimaan valmennusta hieman monipuolisemmin. Nyt pääkriteeri on vaan seuraavan hippo turnauksen sijoitus.